[Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

[Ari Rajasärkkä]

Hei!
Viime lauantaina PPLY:n 50-vuotisjuhlassa keskusteltiin, onko kiirunaa koskaan (varmuudella) tavattu PPLY:n alueella mukaan lukien yhdistyksen vanhaan toimialueeseen kuuluneessa Kuusamossa ja edelleen vanhassa, Suomen nykyrajan itäpuolelle jääneessä Kuusamossa. Asia alkoi minua kiinnostamaan, joten kävin läpi monia eri-ikäisiä kirjoja ja jäljitin niissä esitettyjä kiirunahavaintoja.
Heikki Seppäsen vuodelta 1999 peräisin olevassa ”Kuusamon linnusto kautta aikojen” -nimisessä teoksessa (Oulanka Reports 21) todetaan vanhoista tiedoista seuraavaa:
”Laiholan isäntä Heikkilän kylästä oli saanut joku vuosi sitten (tieto vuodelta 1917) ansalla parikymmentä ”tuntuririekkoa”. Talvella 1915-16 eräs mies sai Alakitkalla ”riekon, joka ei ollut urospyytä isompi”; Merikallion mukaan luultavasti L. mutus. Myös Paanajärven Mäntyjoen varrelta sanotaan noin kahdeksan vuotta siten saadun kiirunoita (Merikallio 1921).”
Nämä havainnot ovat hyvin epämääräisiä ja ne perustuvat kuulo- ja huhupuheisiin. Koska yksikään ”havainto”paikoista ei ole lähelläkään minkäänlaista kiirunan elinympäristöksi soveltuvaa tunturipaljakkaa, en pidä niitä lainkaan luotettavina. Yksikään varteenotettava ornitologi ei kiirunaa ole koskaan Kuusamossa havainnut, ei nykyisen eikä vanhankaan kunnan alueella.
Muut Seppäsen mainitsemat varmimmat vanhat kiirunahavainnot ovat vanhalta Sallatunturilta, joka sijaitsee Sallan Kelloselän rajanylityspaikalta noin 10 km kaakkoon. Useampilakisen tunturin korkein huippu, Rohmoiva ulottuu jopa yli 650 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Vastaavia korkeuksia löytyy Nyky-Suomesta vain Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoista ja niistä pohjoiseen. Vanhalla Sallatunturilla on siis ihan oikeaa kiirunabiotooppia ja sieltä vanhoja havaintoja on niin runsaasti, että niistä iso osa on varmasti totta.
Seppänen mainitsee vanhan Sallan Nivajärveltä lisäksi vuonna 1934 tehdyn poikuehavainnon. Tarkempi salapoliisityö johtaa alkuperäiseen lähteeseen, joka eräissä toisissa yhteyksissä on muuttunut pesälöydöksi ja alkuperäisen havaitsijan nimikin on muuttunut A. Vaaramasta T. Waaramäeksi. Waaramäki ei seudun lintuhavaintoja käsittelevissä julkaisuissaan ole kuitenkaan kertonut itse koskaan tavanneensa lajia siellä päin.

Sen sijaan Antero Vaarama kirjoittaa omassa artikkelissaan (Vaarama, A. 1935: Lintuhavaintoja Kutsajoen alueella Kaakkois-Kuolajärvellä. – Ornis Fennica 12: 58-59.) näin:

”Lagopus m. mutus (Monti.) 1. VII. nähtiin kiirunapoikue Kursuojan-kurun N-päässä. Tällaisen puhtaasti arktisen lajin esiintyminen seudulla, jossa varsinaisia tuntureita ei ole, tuntuu oudolta. Ottaen kuitenkin huomioon sen vahvasti arktisen leiman, joka vallitsee kururotkojen kasvillisuudessa, lienee sopivat olosuhteet lajin viihtymiselle sentään olemassa.”
Muuta alkuperäistä mainintaa ei havainnosta löydy. Itselleni tulee mieleen, että mahtaisikohan kyseessä kuitenkin olla riekkopoikue. Olivatpa Vaaraman havaitsemat linnut sitten kiirunoita tai riekkoja, on paikkakunta joka tapauksessa ollut Salla, ei Kuusamo.
Näihin seikkoihin perustuen olen sitä mieltä, ettei PPLY:n toimialueella eikä Kuusamossakaan ole koskaan varmuudella tavattu kiirunaa. Ehkä jääkauden jälkeen, kun käytännössä koko meren/jääjärven pinnan yläpuolella ollut Suomi oli tundraa, on nykyisin Kuusamona tunnetulla alueella ollut myös kiirunoita, mutta sitä ei ehkä voida ottaa huomioon.

Pohdiskeli     Ari R.




-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20230322/34584699/attachment.html