[Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

[Petri Lampila]

Moi!

Kiiruna-asia on käsitelty aikoinaan PPLY:n ark:ssa Kuusamon ollessa vielä
osa aluettamme. Täsmällistä vuotta en muista, enkä sitä, tuliko asia
dokumentoitua katsaukseen, kun kyseessä eivät olleet varsinaiset
havaintoilmoitukset (toivottavasti tuli). Ainakin osa läpikäydyistä
kirjallisuustiedoista oli samoja ja niin oli johtopäätöskin: joko tiedot
olivat epämääräisiä tai sitten viittasivat todennäköisesti nykyisen
valtakunnanrajan itäpuolisiin alueisiin.

Tuo vanhojen havaintojen mukaan lukemisen alaraja on muuten
mielenkiintoinen kysymys. AERC luokittelee B-kategorian alarajaksi vuoden
1800, mutta aiheesta on keskusteltu pohjoismaisten komiteoiden kesken.
Ainakin Norjasta oli joku hyvin dokumentoitu lajin ainoa havainto ennen ko.
vuotta. Yksi mahdollinen rajapyykki voisi olla Linnén Systema Naturaen 10.
painos (1758). Johonkin raja on vedettävä, kovin vanhoissa
museonahkoihin perustuvissa havainnoissakin alkaa tulla epävarmuustasoja
mm. etikettien vaihtumisesta ajan saatossa. Mutta ehkä joskus käydään vielä
keskustelua jonkin lajin lukemisesta alueen lajiluetteloon muinaisen DNAn
perusteella. :)

Petri



ke 22. maalisk. 2023 klo 22.07 Ari Rajasärkkä (ari.rajasarkka at hotmail.com)
kirjoitti:

> Hei!
>
> Viime lauantaina PPLY:n 50-vuotisjuhlassa keskusteltiin, onko kiirunaa
> koskaan (varmuudella) tavattu PPLY:n alueella mukaan lukien yhdistyksen
> vanhaan toimialueeseen kuuluneessa Kuusamossa ja edelleen vanhassa, Suomen
> nykyrajan itäpuolelle jääneessä Kuusamossa. Asia alkoi minua kiinnostamaan,
> joten kävin läpi monia eri-ikäisiä kirjoja ja jäljitin niissä esitettyjä
> kiirunahavaintoja.
>
> Heikki Seppäsen vuodelta 1999 peräisin olevassa ”Kuusamon linnusto kautta
> aikojen” -nimisessä teoksessa (Oulanka Reports 21) todetaan vanhoista
> tiedoista seuraavaa:
>
> ”Laiholan isäntä Heikkilän kylästä oli saanut joku vuosi sitten (tieto
> vuodelta 1917) ansalla parikymmentä ”tuntuririekkoa”. Talvella 1915-16 eräs
> mies sai Alakitkalla ”riekon, joka ei ollut urospyytä isompi”; Merikallion
> mukaan luultavasti L. mutus. Myös Paanajärven Mäntyjoen varrelta sanotaan
> noin kahdeksan vuotta siten saadun kiirunoita (Merikallio 1921).”
>
> Nämä havainnot ovat hyvin epämääräisiä ja ne perustuvat kuulo- ja
> huhupuheisiin. Koska yksikään ”havainto”paikoista ei ole lähelläkään
> minkäänlaista kiirunan elinympäristöksi soveltuvaa tunturipaljakkaa, en
> pidä niitä lainkaan luotettavina. Yksikään varteenotettava ornitologi ei
> kiirunaa ole koskaan Kuusamossa havainnut, ei nykyisen eikä vanhankaan
> kunnan alueella.
>
> Muut Seppäsen mainitsemat varmimmat vanhat kiirunahavainnot ovat vanhalta
> Sallatunturilta, joka sijaitsee Sallan Kelloselän rajanylityspaikalta noin
> 10 km kaakkoon. Useampilakisen tunturin korkein huippu, Rohmoiva ulottuu
> jopa yli 650 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Vastaavia
> korkeuksia löytyy Nyky-Suomesta vain Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin
> kansallispuistoista ja niistä pohjoiseen. Vanhalla Sallatunturilla on siis
> ihan oikeaa kiirunabiotooppia ja sieltä vanhoja havaintoja on niin
> runsaasti, että niistä iso osa on varmasti totta.
>
> Seppänen mainitsee vanhan Sallan Nivajärveltä lisäksi vuonna 1934 tehdyn
> poikuehavainnon. Tarkempi salapoliisityö johtaa alkuperäiseen lähteeseen,
> joka eräissä toisissa yhteyksissä on muuttunut pesälöydöksi ja alkuperäisen
> havaitsijan nimikin on muuttunut A. Vaaramasta T. Waaramäeksi. Waaramäki ei
> seudun lintuhavaintoja käsittelevissä julkaisuissaan ole kuitenkaan
> kertonut itse koskaan tavanneensa lajia siellä päin.
>
> Sen sijaan Antero Vaarama kirjoittaa omassa artikkelissaan (Vaarama, A.
> 1935: Lintuhavaintoja Kutsajoen alueella Kaakkois-Kuolajärvellä. – Ornis
> Fennica 12: 58-59.) näin:
>
> ”Lagopus m. mutus (Monti.) 1. VII. nähtiin kiirunapoikue Kursuojan-kurun
> N-päässä. Tällaisen puhtaasti arktisen lajin esiintyminen seudulla, jossa
> varsinaisia tuntureita ei ole, tuntuu oudolta. Ottaen kuitenkin huomioon
> sen vahvasti arktisen leiman, joka vallitsee kururotkojen
> kasvillisuudessa, lienee sopivat olosuhteet lajin viihtymiselle sentään
> olemassa.”
>
> Muuta alkuperäistä mainintaa ei havainnosta löydy. Itselleni tulee
> mieleen, että mahtaisikohan kyseessä kuitenkin olla riekkopoikue. Olivatpa
> Vaaraman havaitsemat linnut sitten kiirunoita tai riekkoja, on paikkakunta
> joka tapauksessa ollut Salla, ei Kuusamo.
>
> Näihin seikkoihin perustuen olen sitä mieltä, ettei PPLY:n toimialueella
> eikä Kuusamossakaan ole koskaan varmuudella tavattu kiirunaa. Ehkä
> jääkauden jälkeen, kun käytännössä koko meren/jääjärven pinnan yläpuolella
> ollut Suomi oli tundraa, on nykyisin Kuusamona tunnetulla alueella ollut
> myös kiirunoita, mutta sitä ei ehkä voida ottaa huomioon.
>
>
>
> Pohdiskeli     Ari R.
>
>
>
>
>
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20230323/da52705e/attachment-0001.html