[Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

[Mikko Ojanen]

Venäjältä, tsaarin ajalta on hyviä kuvauksia silloisista mittavista vaelluksista. Ent. elukan kirjastossa oli kirja näistä tapahtumista.

Mikko
________________________________
Lähettäjä: Juha Markkola <jmarkkol at gmail.com>
Lähetetty: torstai 23. maaliskuuta 2023 19.01
Vastaanottaja: Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com>
Kopio: Petri Lampila <plampila2 at gmail.com>; Pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

Hei,

Kiirunan isoista vaelluksista ymmärtääkseni tundran ulkopuolelle on ollut tietoja  Venäjältä ainakin.

t. Juha

to 23. maalisk. 2023 klo 18.57 Mikko Ojanen (mikko.ojanen at windowslive.com<mailto:mikko.ojanen at windowslive.com>) kirjoitti:
Vanhaan hyvään aikaan teerellä, riekolla ja metsolla oli suurimittaisia vaelluksia, jolloin tuhansia lintuja ilmaantui jollekin alueelle yhtäkkiä.  Luonnon ystävässä noin 100v sitten on kertomus eräästä vaelluksesta.  Kertoman mukaan paikalliset pitivät vaelluksia harvakseen sattuvina, mutta muistissa heillä tuntui sellaisia aiemmistakin  olevan.  Olisko siis kiirunallakin ollut joskus vastaavia, esim runsaan myyrävuoden jälkeen, kun poikastuotto oli hyvä.

Eli ei ihan mahdotonta ole Kuusamon jutut, vahvistamatonta kuitenkin.

Kanalinnut syötiin, harvinaisempia topattiin seinälle.

Mikko
________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Petri Lampila <plampila2 at gmail.com<mailto:plampila2 at gmail.com>> puolesta
Lähetetty: torstai 23. maaliskuuta 2023 8.50
Kopio: Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi> <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>
Aihe: Re: [Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

Moi!

Kiiruna-asia on käsitelty aikoinaan PPLY:n ark:ssa Kuusamon ollessa vielä osa aluettamme. Täsmällistä vuotta en muista, enkä sitä, tuliko asia dokumentoitua katsaukseen, kun kyseessä eivät olleet varsinaiset havaintoilmoitukset (toivottavasti tuli). Ainakin osa läpikäydyistä kirjallisuustiedoista oli samoja ja niin oli johtopäätöskin: joko tiedot olivat epämääräisiä tai sitten viittasivat todennäköisesti nykyisen valtakunnanrajan itäpuolisiin alueisiin.

Tuo vanhojen havaintojen mukaan lukemisen alaraja on muuten mielenkiintoinen kysymys. AERC luokittelee B-kategorian alarajaksi vuoden 1800, mutta aiheesta on keskusteltu pohjoismaisten komiteoiden kesken. Ainakin Norjasta oli joku hyvin dokumentoitu lajin ainoa havainto ennen ko. vuotta. Yksi mahdollinen rajapyykki voisi olla Linnén Systema Naturaen 10. painos (1758). Johonkin raja on vedettävä, kovin vanhoissa museonahkoihin perustuvissa havainnoissakin alkaa tulla epävarmuustasoja mm. etikettien vaihtumisesta ajan saatossa. Mutta ehkä joskus käydään vielä keskustelua jonkin lajin lukemisesta alueen lajiluetteloon muinaisen DNAn perusteella. :)

Petri



ke 22. maalisk. 2023 klo 22.07 Ari Rajasärkkä (ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>) kirjoitti:

Hei!

Viime lauantaina PPLY:n 50-vuotisjuhlassa keskusteltiin, onko kiirunaa koskaan (varmuudella) tavattu PPLY:n alueella mukaan lukien yhdistyksen vanhaan toimialueeseen kuuluneessa Kuusamossa ja edelleen vanhassa, Suomen nykyrajan itäpuolelle jääneessä Kuusamossa. Asia alkoi minua kiinnostamaan, joten kävin läpi monia eri-ikäisiä kirjoja ja jäljitin niissä esitettyjä kiirunahavaintoja.

Heikki Seppäsen vuodelta 1999 peräisin olevassa ”Kuusamon linnusto kautta aikojen” -nimisessä teoksessa (Oulanka Reports 21) todetaan vanhoista tiedoista seuraavaa:

”Laiholan isäntä Heikkilän kylästä oli saanut joku vuosi sitten (tieto vuodelta 1917) ansalla parikymmentä ”tuntuririekkoa”. Talvella 1915-16 eräs mies sai Alakitkalla ”riekon, joka ei ollut urospyytä isompi”; Merikallion mukaan luultavasti L. mutus. Myös Paanajärven Mäntyjoen varrelta sanotaan noin kahdeksan vuotta siten saadun kiirunoita (Merikallio 1921).”

Nämä havainnot ovat hyvin epämääräisiä ja ne perustuvat kuulo- ja huhupuheisiin. Koska yksikään ”havainto”paikoista ei ole lähelläkään minkäänlaista kiirunan elinympäristöksi soveltuvaa tunturipaljakkaa, en pidä niitä lainkaan luotettavina. Yksikään varteenotettava ornitologi ei kiirunaa ole koskaan Kuusamossa havainnut, ei nykyisen eikä vanhankaan kunnan alueella.

Muut Seppäsen mainitsemat varmimmat vanhat kiirunahavainnot ovat vanhalta Sallatunturilta, joka sijaitsee Sallan Kelloselän rajanylityspaikalta noin 10 km kaakkoon. Useampilakisen tunturin korkein huippu, Rohmoiva ulottuu jopa yli 650 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Vastaavia korkeuksia löytyy Nyky-Suomesta vain Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistoista ja niistä pohjoiseen. Vanhalla Sallatunturilla on siis ihan oikeaa kiirunabiotooppia ja sieltä vanhoja havaintoja on niin runsaasti, että niistä iso osa on varmasti totta.

Seppänen mainitsee vanhan Sallan Nivajärveltä lisäksi vuonna 1934 tehdyn poikuehavainnon. Tarkempi salapoliisityö johtaa alkuperäiseen lähteeseen, joka eräissä toisissa yhteyksissä on muuttunut pesälöydöksi ja alkuperäisen havaitsijan nimikin on muuttunut A. Vaaramasta T. Waaramäeksi. Waaramäki ei seudun lintuhavaintoja käsittelevissä julkaisuissaan ole kuitenkaan kertonut itse koskaan tavanneensa lajia siellä päin.

Sen sijaan Antero Vaarama kirjoittaa omassa artikkelissaan (Vaarama, A. 1935: Lintuhavaintoja Kutsajoen alueella Kaakkois-Kuolajärvellä. – Ornis Fennica 12: 58-59.) näin:

”Lagopus m. mutus (Monti.) 1. VII. nähtiin kiirunapoikue Kursuojan-kurun N-päässä. Tällaisen puhtaasti arktisen lajin esiintyminen seudulla, jossa varsinaisia tuntureita ei ole, tuntuu oudolta. Ottaen kuitenkin huomioon sen vahvasti arktisen leiman, joka vallitsee kururotkojen kasvillisuudessa, lienee sopivat olosuhteet lajin viihtymiselle sentään olemassa.”

Muuta alkuperäistä mainintaa ei havainnosta löydy. Itselleni tulee mieleen, että mahtaisikohan kyseessä kuitenkin olla riekkopoikue. Olivatpa Vaaraman havaitsemat linnut sitten kiirunoita tai riekkoja, on paikkakunta joka tapauksessa ollut Salla, ei Kuusamo.

Näihin seikkoihin perustuen olen sitä mieltä, ettei PPLY:n toimialueella eikä Kuusamossakaan ole koskaan varmuudella tavattu kiirunaa. Ehkä jääkauden jälkeen, kun käytännössä koko meren/jääjärven pinnan yläpuolella ollut Suomi oli tundraa, on nykyisin Kuusamona tunnetulla alueella ollut myös kiirunoita, mutta sitä ei ehkä voida ottaa huomioon.



Pohdiskeli     Ari R.







_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20230323/50b246dd/attachment-0001.html