[Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa

Tue Mar 28 20:45:24 EEST 2023

Paanajärven kansallispuistossa on tavattu kiirunoita, puisto on 
perustettu 1992. V. 2014 julkaistussa puiston linnustoluetyelossa 
kirjoitettiin, että kannan nykyinen tila täytyisi selvittää. Tarkemmin 
ei siinä sanottu, millä tuntureilla kiirunoita on ollut, mutta se on 
joko Nuorunen tai Mäntytunturi. Ja ne molemmat kuuluivat aikoinaan 
Suomelle.

Pete

Jorma Luhta kirjoitti 2023-03-23 20:40:
> Kaikkien Keski-Lapin tuntureiden ja tunturiryhmien kiirunat ovat
> peräisin vaelluksista, ja ilman uutta verta eristyneet pikkupopulat
> ajan kanssa näivettyvät. Myös niillä kunnon paljakan omaavilla
> tunturipäillä, joilta kiiruna nyt puuttuu, niitä on joskus ollut.
> 
> Tavalliset kansanihmiset seuraavat kanalintuja suunnattoman paljon
> paremmalla tuntemuksella ja intensiteetillä, kuin muita siivellisiä.
> Näkemyksenä alkuperäiseen kysymykseen, PPLY+Kuusamo -alueelta ei
> kuitenkaan löydy kiirunapaljakkaa. Tosin Riisitunturilla eli
> 70-luvulla vastaavalla tavoin, mutta ilman siipiä, syntynyt
> tunturisopulikanta, johon itsekin tutustuin.
> 
> to 23. maalisk. 2023 klo 19.02 Juha Markkola (jmarkkol at gmail.com)
> kirjoitti:
> 
>> Hei,
>> 
>> Kiirunan isoista vaelluksista ymmärtääkseni tundran ulkopuolelle
>> on ollut tietoja  Venäjältä ainakin.
>> 
>> t. Juha
>> 
>> to 23. maalisk. 2023 klo 18.57 Mikko Ojanen
>> (mikko.ojanen at windowslive.com) kirjoitti:
>> 
>> Vanhaan hyvään aikaan teerellä, riekolla ja metsolla oli
>> suurimittaisia vaelluksia, jolloin tuhansia lintuja ilmaantui
>> jollekin alueelle yhtäkkiä.  Luonnon ystävässä noin 100v sitten
>> on kertomus eräästä vaelluksesta.  Kertoman mukaan paikalliset
>> pitivät vaelluksia harvakseen sattuvina, mutta muistissa heillä
>> tuntui sellaisia aiemmistakin  olevan.  Olisko siis kiirunallakin
>> ollut joskus vastaavia, esim runsaan myyrävuoden jälkeen, kun
>> poikastuotto oli hyvä.
>> 
>> Eli ei ihan mahdotonta ole Kuusamon jutut, vahvistamatonta
>> kuitenkin.
>> 
>> Kanalinnut syötiin, harvinaisempia topattiin seinälle.
>> 
>> Mikko
>> 
>> -------------------------
>> 
>> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
>> <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Petri Lampila
>> <plampila2 at gmail.com> puolesta
>> Lähetetty: torstai 23. maaliskuuta 2023 8.50
>> Kopio: Pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
>> Aihe: Re: [Pply] Kiiruna PPLY:n alueella ja Kuusamossa
>> 
>> Moi!
>> 
>> Kiiruna-asia on käsitelty aikoinaan PPLY:n ark:ssa Kuusamon ollessa
>> vielä osa aluettamme. Täsmällistä vuotta en muista, enkä sitä,
>> tuliko asia dokumentoitua katsaukseen, kun kyseessä eivät olleet
>> varsinaiset havaintoilmoitukset (toivottavasti tuli). Ainakin osa
>> läpikäydyistä kirjallisuustiedoista oli samoja ja niin oli
>> johtopäätöskin: joko tiedot olivat epämääräisiä tai sitten
>> viittasivat todennäköisesti nykyisen valtakunnanrajan
>> itäpuolisiin alueisiin.
>> 
>> Tuo vanhojen havaintojen mukaan lukemisen alaraja on muuten
>> mielenkiintoinen kysymys. AERC luokittelee B-kategorian alarajaksi
>> vuoden 1800, mutta aiheesta on keskusteltu pohjoismaisten
>> komiteoiden kesken. Ainakin Norjasta oli joku hyvin dokumentoitu
>> lajin ainoa havainto ennen ko. vuotta. Yksi mahdollinen rajapyykki
>> voisi olla Linnén Systema Naturaen 10. painos (1758). Johonkin raja
>> on vedettävä, kovin vanhoissa museonahkoihin perustuvissa
>> havainnoissakin alkaa tulla epävarmuustasoja mm. etikettien
>> vaihtumisesta ajan saatossa. Mutta ehkä joskus käydään vielä
>> keskustelua jonkin lajin lukemisesta alueen lajiluetteloon muinaisen
>> DNAn perusteella. :)
>> 
>> Petri
>> 
>> ke 22. maalisk. 2023 klo 22.07 Ari Rajasärkkä
>> (ari.rajasarkka at hotmail.com) kirjoitti:
>> 
>> Hei!
>> 
>> Viime lauantaina PPLY:n 50-vuotisjuhlassa keskusteltiin, onko
>> kiirunaa koskaan (varmuudella) tavattu PPLY:n alueella mukaan lukien
>> yhdistyksen vanhaan toimialueeseen kuuluneessa Kuusamossa ja
>> edelleen vanhassa, Suomen nykyrajan itäpuolelle jääneessä
>> Kuusamossa. Asia alkoi minua kiinnostamaan, joten kävin läpi monia
>> eri-ikäisiä kirjoja ja jäljitin niissä esitettyjä
>> kiirunahavaintoja.
>> 
>> Heikki Seppäsen vuodelta 1999 peräisin olevassa ”Kuusamon
>> linnusto kautta aikojen” -nimisessä teoksessa (Oulanka Reports
>> 21) todetaan vanhoista tiedoista seuraavaa:
>> 
>> ”Laiholan isäntä Heikkilän kylästä oli saanut joku vuosi
>> sitten (tieto vuodelta 1917) ansalla parikymmentä
>> ”tuntuririekkoa”. Talvella 1915-16 eräs mies sai Alakitkalla
>> ”riekon, joka ei ollut urospyytä isompi”; Merikallion mukaan
>> luultavasti L. mutus. Myös Paanajärven Mäntyjoen varrelta
>> sanotaan noin kahdeksan vuotta siten saadun kiirunoita (Merikallio
>> 1921).”
>> 
>> Nämä havainnot ovat hyvin epämääräisiä ja ne perustuvat
>> kuulo- ja huhupuheisiin. Koska yksikään ”havainto”paikoista ei
>> ole lähelläkään minkäänlaista kiirunan elinympäristöksi
>> soveltuvaa tunturipaljakkaa, en pidä niitä lainkaan luotettavina.
>> Yksikään varteenotettava ornitologi ei kiirunaa ole koskaan
>> Kuusamossa havainnut, ei nykyisen eikä vanhankaan kunnan alueella.
>> 
>> 
>> Muut Seppäsen mainitsemat varmimmat vanhat kiirunahavainnot ovat
>> vanhalta Sallatunturilta, joka sijaitsee Sallan Kelloselän
>> rajanylityspaikalta noin 10 km kaakkoon. Useampilakisen tunturin
>> korkein huippu, Rohmoiva ulottuu jopa yli 650 metrin korkeuteen
>> meren pinnan yläpuolelle. Vastaavia korkeuksia löytyy
>> Nyky-Suomesta vain Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin
>> kansallispuistoista ja niistä pohjoiseen. Vanhalla Sallatunturilla
>> on siis ihan oikeaa kiirunabiotooppia ja sieltä vanhoja havaintoja
>> on niin runsaasti, että niistä iso osa on varmasti totta.
>> 
>> Seppänen mainitsee vanhan Sallan Nivajärveltä lisäksi vuonna
>> 1934 tehdyn poikuehavainnon. Tarkempi salapoliisityö johtaa
>> alkuperäiseen lähteeseen, joka eräissä toisissa yhteyksissä on
>> muuttunut pesälöydöksi ja alkuperäisen havaitsijan nimikin on
>> muuttunut A. Vaaramasta T. Waaramäeksi. Waaramäki ei seudun
>> lintuhavaintoja käsittelevissä julkaisuissaan ole kuitenkaan
>> kertonut itse koskaan tavanneensa lajia siellä päin.
>> 
>> Sen sijaan Antero Vaarama kirjoittaa omassa artikkelissaan
>> (Vaarama, A. 1935: Lintuhavaintoja Kutsajoen alueella
>> Kaakkois-Kuolajärvellä. – Ornis Fennica 12: 58-59.) näin:
>> 
>> ”Lagopus m. mutus (Monti.) 1. VII. nähtiin kiirunapoikue
>> Kursuojan-kurun N-päässä. Tällaisen puhtaasti arktisen lajin
>> esiintyminen seudulla, jossa varsinaisia tuntureita ei ole, tuntuu
>> oudolta. Ottaen kuitenkin huomioon sen vahvasti arktisen leiman,
>> joka vallitsee kururotkojen kasvillisuudessa, lienee sopivat
>> olosuhteet lajin viihtymiselle sentään olemassa.”
>> 
>> Muuta alkuperäistä mainintaa ei havainnosta löydy. Itselleni
>> tulee mieleen, että mahtaisikohan kyseessä kuitenkin olla
>> riekkopoikue. Olivatpa Vaaraman havaitsemat linnut sitten kiirunoita
>> tai riekkoja, on paikkakunta joka tapauksessa ollut Salla, ei
>> Kuusamo.
>> 
>> Näihin seikkoihin perustuen olen sitä mieltä, ettei PPLY:n
>> toimialueella eikä Kuusamossakaan ole koskaan varmuudella tavattu
>> kiirunaa. Ehkä jääkauden jälkeen, kun käytännössä koko
>> meren/jääjärven pinnan yläpuolella ollut Suomi oli tundraa, on
>> nykyisin Kuusamona tunnetulla alueella ollut myös kiirunoita, mutta
>> sitä ei ehkä voida ottaa huomioon.
>> 
>> Pohdiskeli     Ari R.
>> 
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>  _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply