[Pply] VL: Sinipyrstön juhlavuosi alkoi

[Ari Rajasärkkä]

Tiedoksi tännekin

________________________________
Lähettäjä: bongariverkko at googlegroups.com <bongariverkko at googlegroups.com> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com> puolesta
Lähetetty: keskiviikko 10. huhtikuuta 2024 23.52
Vastaanottaja: bongariverkko at googlegroups.com <bongariverkko at googlegroups.com>
Aihe: [Bongariverkko] Sinipyrstön juhlavuosi alkoi

Hyvää sinipyrstön 75-v juhlavuotta!

Ensi kesänä 4.7. tulee kuluneeksi 75 vuotta Suomen ensimmäisestä sinipyrstöhavainnosta, ei siitä tässä yhteydessä sen enempää.

Juhlavuosi 2024 alkoi aprillipäivänä raahelaispihalla, jossa valokuvattiin jäisellä lumella tepasteleva vanha koiras. Havainto on Suomen kolmanneksi aikaisin. Maaliskuussa sinipyrstö on maassamme tavattu vain kahdesti: 25.3.2023 Utössä ja 29.3.2014 Jurmossa, molemmat nykyisessä Paraisten kunnassa. Kumpikin niistä oli naaraspukuisia. Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu neljän kärkeen Raahen linnun lisäksi toisellakin vanhalla koiraalla, joka tavattiin Oulussa 4.4.2020. Viidenneksi aikaisin on Ahvenanmaalla Lemlandin Lågskärillä 7.4.2014 havaittu jännän näköinen leukistinen lintu.

Muualla Euroopassa sinipyrstövuosi 2024 alkoi Kroatian ensihavainnolla 13.1. Tämä naaraspukuinen ilmeisesti talvehtimaan jäänyt lintu on valokuvattu viimeksi 17.2. Omissa tilastoissani kirjaan tammikuussa löydetyt linnut edellisen syksyn muuttajiksi, koska syysmuuton jäljiltähän tällaiset tapaukset Euroopassa ja muuallakin WP:ssä hengailevat.

Maaliskuussa löydetyt linnut voidaan melko varmasti kirjata jo kevätmuuttajiksi, mutta jossain Euroopassa tai lähialueilla talvehtineiksi. Tämän vuoden ensimmäinen maalispyrstö oli niin ikään maan ensimmäinen. Tällä kertaa sinipyrstökartalle lisättiin Sveitsi, jossa vanha koiras valokuvattiin 18.3.

EU:n ja muun Euroopan (mukaan lukien Kaukasuksen alue) kartalla sinipyrstöttömiä maita kääpiövaltioiden Andorran, Monacon, Liechtensteinin, San Marinon ja Vatikaanivaltion lisäksi ovat enää Itävalta (josta on yksi hylätty havainto syksyltä 1996), Moldova sekä Balkanin maat Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Albania ja Pohjois-Makedonia. Kaukasukselta Armenia on toistaiseksi ilman sinipyrstöä, jos maan voidaan ylipäätään katsoa sijaistevan Euroopassa. Lähi-Idän maista sinipyrstöjä on tavattu Libanonissa, Israelissa ja UAE:ssa. Lisäksi Syyriaan on jossain lähteessä merkitty outo täplä, mutta sille en ole laajoista etsinnöistä huolimatta löytänyt perusteita. Afrikka on toistaiseksi ilman sinipyrstölöytöä, vaikka aivan varmasti niitä on Välimeren eteläpuolellekin harhautunut, sen verran lähellä niitä on eteläisimmässä Euroopassa ja Israelissa tavattu.

Palataanpa sitten Eurooppaan ja tähän vuoteen. Maaliskuisia havaintoja on kertynyt Sveitsin linnun lisäksi Ruotsin Gotlannista 21.3., eteläisen Puolan Olesnicasta 23.3. ja Skotlannin Fair Isleltä 29.4. Huhtikuun alusta on vielä yksi havainto Ruotsin Uumajasta 7.4. Kaikki nämä linnut ovat olleet naaraspukuisia ja Uumajan havaintoa lukuun ottamatta niistä on julkaistu valokuvia.

Sitten viime vuoteen ja kotimaahan: Ensimmäinen havainto oli jo aiemmin mainitsemani Utön lintu 25.3. Kevätmuuttajiksi olen tulkinnut 35 havaintoa, joista viimeiset ovat 5.6. Siikajoella Tauvossa rengastettu ja Lappeenrannan (ent. Joutsenon) Tiuriniemellä nähty selkeästi muuttoaan jatkanut lintu. Syysmuuttajiksi olen tulkinnut 56 lintua, joiden havaintoväli on 3.8. (Oulu, Vasankangas) - 28.10. (Tampere, Iidesjärvi). 14.8. - 11.9. välisenä aikana Hyrynsalmella ja Kuusamossa aivan lähellä potentiaalisia pesimäpaikkoja rengastettuja 146 (!) lintuja en ole kirjannut syysmuuttajiksi vaan reviireiksi tai niillä syntyneiksi poikasiksi / poikueiksi. En väitä. että näkemykseni on totta, mutta olen pyrkinyt tulkitsemaan tilanteet samoilla periaatteilla joka vuosi. Kaiken kaikkiaan itäisessä Suomessa rengastettiin elo-syyskuussa (mukaan lukien yksi 3.10. rengastettu lintu) huikeat 184 sinipyrstöä.

Vuoden 2023 ensimmäiset reviirit löydettiin 10.5. Kontiolahdelta (2), Lieksasta ja Kemijärveltä. Viimeiseksi reviirihavainnoksi olen tulkinnut Rovaniemen Lohinivan Uudellajängällä 21.9. nähdyn naaraspukuisen linnun. Monista eri lähteistä, joista tärkeimpänä on tietenkin Tiira, etsimieni havaintojen perusteella olen laskenut "täsmälliseksi" vuonna 2023 löydettyjen sinipyrstöreviirien määräksi 602, mikä pyöristyy näppärästi 600:ksi. Tällä luvulla viime vuosi on ollut kaikkien aikojen kolmanneksi runsain sinipyrstövuosi. Ohitse menevät vain 2021 (1240 reviiriä) ja 2020 (745, pyöristettynä 750 reviiriä).

15.5.2023 kirjoitin Bongariverkkoon sanatarkasti näin: "...päätin tänäkin vuonna laskea ennusteen tulevalle kesälle. Samalla viimevuotisella menetelmällä päädyin noin 600 reviiriin." Kun nyt tein lopulliset tulkinnat vuoden 2023 reviirimääristä, en muistanut keväällä tekemäni ennusteen täsmällistä suuruutta. Vasta siinä vaiheessa, kun olin tehnyt reviiritulkintani, kaivoin esiin tuon viime kevään ennusteeni - ja hups - sehän osui täydellisesti nappiin! Siinä vaiheessa "täsmä"luku oli 599 reviiriä, mutta sen jälkeen sain tiedon vielä kolmesta lisäreviiristä, joita en tiennyt aiemmin. Pyöristetty luku säilyi kuitenkin edelleen 600:na.

Kun minulla näyttää olevan aika hyvät ennustajan lahjat, niin paninpa taas ilmastomallit pyörimään. Menneinä vuosina olen ollut sitä mieltä, että meidän sinipyrstökantamme vaihteluihin eniten vaikuttava (ilmasto)tekijä on Kaakkois-Aasiassa vaikuttava el Niño -ilmiö, jota kuvaa eteläiseksi oskillaatioksi (SOI) nimetty suure. Viime vuonna ja vähän aiemminkin eniten selittävään
tekijään on tullut mukaan pohjoisessa Euroopassa vaikuttava arktinen oskillaatio (AOI). Nyt on tapahtunut sellainen jännä juttu, että eniten sinipyrstökannan vaihtelua selittääkin pelkkä AOI. Ovatko talvehtimisalueiden talviset sääolosuhteet menettäneet merkitystään kesäisten pesimäalueiden säiden merkityksen korostuessa? Vaikuttaa vähän siltä, että meidän sinipyrstömme eivät enää ole niin riippuvaisia siitä, millaisia säitä talvehtimisalueilla on, vaan pesimäalueiden säät vaikuttavat kantaan enemmän.

Noista SOI-AOI-höpinöistä sitten laskin ennusteet tulevan kesän reviirimäärille. Viimevuotisen mallin perusteella Suomesta löydetään tänä kesänä tasan saman verran reviireitä kuin viime vuonnakin eli 600. Uudella versiolla laskettuna määrä jää pikkuisen pienemmäksi, 580 reviiriksi. Veikkaan tuon jälkimmäisen ennusteen olevan lähempänä tulevaa totuutta, mutta palataan ensi vuonna asiaan ja katsotaan, kuinka lähelle tällä kertaa meni.

Lopuksi vielä yksi erityisen kiinnostava havainto maailmalta: 5.12.2023 - 31.3.2024 välisenä aikana on USA:n itärannikolla New Jerseyn osavaltiossa talvehtinut naaraspukuinen sinipyrstö. USA:sta on kaikkiaan kuutisenkymmentä sinipyrstöhavaintoa sekä lisäksi Kanadasta kaksi ja Meksikosta yksi. Kaikki aiemmat havainnot ovat Pohjois-Amerikan länsiosista. USA:n aiempi itäisin havainto on tehty Wyomingissa 4.11.2019, New Jerseystä 2600 km:n päässä. Pituuspiireissä laskettuna P-Amerikan itäisin lintu on ollut Meksikossa 25.2. - 3.3.2021. Sinne on New Jerseystä matkaa 3600 km. Tähän asti maailman läntisin sinipyrstöhavainto on ollut Islannin lounaisosassa 22.10.2023 (Islannin 7. tai 8.; 1 tai 2 muutakin viime syksynä). Sinne on matkaa peräti 4200 km. Kummasta suunnasta New Jerseyn lintu on mahtanut tulla? Onko se sinipyrstömaailman itäisin vai läntisin yksilö? Kaukana kaikista lajitovereistaan raukkaparka joka tapauksessa on. Minä veikkaan todennäköisimmäksi tulosuunnaksi itää, mutta kukapa sen varmuudella tietäisi. Onhan se saattanut jopa salamatkustaa laivalla yli Atlantin.



Sori, tästä tuli vähän pitkä, koittakaa kestää! Tai antakaa delete-nappulan soida.

Saa tätä viestiä taas kerran jakaa eteenpäinkin...


T.     Ari R.

-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20240410/b29115a7/attachment-0001.html