{\rtf1\ansi\ansicpg1252\uc1 \deff0\deflang1033\deflangfe1033{\fonttbl{\f0\froman\fcharset0\fprq2{\*\panose 02020603050405020304}Times New Roman;}{\f1\fswiss\fcharset0\fprq2{\*\panose 020b0604020202020204}Arial;}
{\f2\fmodern\fcharset0\fprq1{\*\panose 02070309020205020404}Courier New;}{\f16\fswiss\fcharset0\fprq2{\*\panose 020b0506020202030204}Arial Narrow;}{\f17\froman\fcharset0\fprq2{\*\panose 02050604050505020204}Bookman Old Style;}
{\f18\froman\fcharset238\fprq2 Times New Roman CE;}{\f19\froman\fcharset204\fprq2 Times New Roman Cyr;}{\f21\froman\fcharset161\fprq2 Times New Roman Greek;}{\f22\froman\fcharset162\fprq2 Times New Roman Tur;}
{\f23\froman\fcharset186\fprq2 Times New Roman Baltic;}{\f24\fswiss\fcharset238\fprq2 Arial CE;}{\f25\fswiss\fcharset204\fprq2 Arial Cyr;}{\f27\fswiss\fcharset161\fprq2 Arial Greek;}{\f28\fswiss\fcharset162\fprq2 Arial Tur;}
{\f29\fswiss\fcharset186\fprq2 Arial Baltic;}{\f30\fmodern\fcharset238\fprq1 Courier New CE;}{\f31\fmodern\fcharset204\fprq1 Courier New Cyr;}{\f33\fmodern\fcharset161\fprq1 Courier New Greek;}{\f34\fmodern\fcharset162\fprq1 Courier New Tur;}
{\f35\fmodern\fcharset186\fprq1 Courier New Baltic;}{\f114\fswiss\fcharset238\fprq2 Arial Narrow CE;}{\f115\fswiss\fcharset204\fprq2 Arial Narrow Cyr;}{\f117\fswiss\fcharset161\fprq2 Arial Narrow Greek;}{\f118\fswiss\fcharset162\fprq2 Arial Narrow Tur;}
{\f119\fswiss\fcharset186\fprq2 Arial Narrow Baltic;}{\f120\froman\fcharset238\fprq2 Bookman Old Style CE;}{\f121\froman\fcharset204\fprq2 Bookman Old Style Cyr;}{\f123\froman\fcharset161\fprq2 Bookman Old Style Greek;}
{\f124\froman\fcharset162\fprq2 Bookman Old Style Tur;}{\f125\froman\fcharset186\fprq2 Bookman Old Style Baltic;}}{\colortbl;\red0\green0\blue0;\red0\green0\blue255;\red0\green255\blue255;\red0\green255\blue0;\red255\green0\blue255;\red255\green0\blue0;
\red255\green255\blue0;\red255\green255\blue255;\red0\green0\blue128;\red0\green128\blue128;\red0\green128\blue0;\red128\green0\blue128;\red128\green0\blue0;\red128\green128\blue0;\red128\green128\blue128;\red192\green192\blue192;}{\stylesheet{
\widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid \snext0 Normal;}{\s1\keepn\widctlpar\outlinelevel0\adjustright \fs28\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext0 heading 1;}{\s3\keepn\widctlpar\outlinelevel2\adjustright \b\fs28\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext0 heading 3;}{
\s4\keepn\widctlpar\outlinelevel3\adjustright \fs32\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext0 heading 4;}{\s5\keepn\widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 
\outlinelevel4\adjustright \b\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext0 heading 5;}{\*\cs10 \additive Default Paragraph Font;}{\s15\widctlpar\adjustright \f2\fs20\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext15 Plain Text;}{\s16\widctlpar\adjustright \f16\fs20\lang1035\cgrid 
\sbasedon0 \snext16 Body Text;}{\s17\widctlpar\adjustright \i\lang1035\cgrid \sbasedon0 \snext17 Body Text 2;}}{\info{\title Kansanomaisista linnunnimist\'e4, PPLY: listalle}{\author Eino Meril\'e4}{\operator Eino Meril\'e4}
{\creatim\yr2004\mo12\dy1\hr22\min29}{\revtim\yr2004\mo12\dy1\hr22\min39}{\version4}{\edmins6}{\nofpages5}{\nofwords2267}{\nofchars12925}{\*\company omakoti}{\nofcharsws0}{\vern89}}\paperw11906\paperh16838\margl1701\margr1701\margt1701\margb1134 
\widowctrl\ftnbj\aenddoc\hyphcaps0\formshade\viewkind4\viewscale100\pgbrdrhead\pgbrdrfoot \fet0\sectd \linex0\headery709\footery709\colsx709\endnhere\sectdefaultcl {\*\pnseclvl1\pnucrm\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxta .}}{\*\pnseclvl2
\pnucltr\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxta .}}{\*\pnseclvl3\pndec\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxta .}}{\*\pnseclvl4\pnlcltr\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxta )}}{\*\pnseclvl5\pndec\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxtb (}{\pntxta )}}{\*\pnseclvl6
\pnlcltr\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxtb (}{\pntxta )}}{\*\pnseclvl7\pnlcrm\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxtb (}{\pntxta )}}{\*\pnseclvl8\pnlcltr\pnstart1\pnindent720\pnhang{\pntxtb (}{\pntxta )}}{\*\pnseclvl9\pnlcrm\pnstart1\pnindent720\pnhang
{\pntxtb (}{\pntxta )}}\pard\plain \s1\keepn\widctlpar\outlinelevel0\adjustright \fs28\lang1035\cgrid {\b\i\fs24 Pieni p\'e4tk\'e4 k\'e4sikirjoitusraakiletta muutaman lajiesimerkin kanssa.
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {
\par }\pard\plain \s4\keepn\widctlpar\outlinelevel3\adjustright \fs32\lang1035\cgrid {\b Luotolaisten persejalakoja ja paskoja
\par }\pard\plain \s3\keepn\widctlpar\outlinelevel2\adjustright \b\fs28\lang1035\cgrid {\b0 Hailuodon kansanomaisista linnunnimist\'e4
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {
\par \'a9 Eino Meril\'e4
\par 
\par Hailuodosta ker\'e4ttyj\'e4 linnunnimi\'e4 on koottuna useissa tutkimuksissa tai tieteellisluontoisissa kirjoituksissa ja sanomalehtiartikkelissakin. Todellisuudessa melkein kaikki luotolaiset linnunnimet ovat alkujaan esill\'e4 }{\b\i J. Albin Sandamanin
}{ vuonna 1892 julkaistussa laajassa saaren linnustosta kertovassa tutkimuksessa.  Sittemmin samat nimet p\'e4\'e4tyiv\'e4t }{\b\f17\fs20 l\'e4hes sellaisinaan}{ v. 1925 }{\b\i Einari Merikallion}{\b  }{laajaan katsaukseen koko Suomen lintunimist\'f6st
\'e4. Merikallion luetteloimat linnunnimet p\'e4\'e4tyiv\'e4t }{\b\f17\fs20 j\'e4lleen l\'e4hes sellaisinaan}{ seuraavina vuosina (1926-1927) }{\b\i K. E. Kivirikon}{ Suomen linnut k\'e4sikirjaan joka oli sittemmin }{\b\f17\fs20 sellaisinaan}{
 perustietoa }{\b\i Heimo V\'e4h\'e4mets\'e4n}{ vuonna 1993 julkaisemalle Hailuodon pesim\'e4linnuston nimist\'f6ty\'f6lle. Kivirikon k\'e4sikirjan paikallisnimet ovat nyt p\'e4\'e4tyneet }{\b\f17\fs20 sellaisinaan}{ }{\b\i Kaisa H\'e4kkisen}{
 (2004) upeaan ja koko nimist\'f6historian kattavaan teokseen \rdblquote Linnun nimi\rdblquote . Luodon osalta lintunimist\'f6\'e4 on mukana tai k\'e4sitelty seuraavissa julkaisuissa:
\par }{\fs20 
\par }\pard \widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright {\b\fs20 1. Sadelin 1810:}{\fs20 
 Fauna Fennica sive Enumeratio Animalium, quae alit terra Finlandiae insulaeque ei adjacentes. Disp. P. J. Aboae 1810, 8:0. }{\i\fs20 Merikallion 1925 tekem\'e4n  lainauksen mukaisesti.}{\fs20 
\par }\pard\plain \s15\widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright \f2\fs20\lang1035\cgrid {\b\f0 2. Nylander, B. F. 1857: }{\f0 Foglar, som f\'f6rekomma i trakten af Ule
\'e5borg.  Julkaisussa: von Wright, M.:  Anteckningar under en ornithologisk resa fr\'e5n Kuopio till Aavasaksa. -Bidr.till Finlands Naturk. II:81-85.
\par }\pard\plain \nowidctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright \lang1035\cgrid {\b\fs20\cgrid0 3. Sandman, J. A. 1892}{\fs20\cgrid0 : F\'e5gelfaunan p\'e5 Karl\'f6
 och kringliggande sk\'e4r. -Medd. Soc. Fauna et Flora Fennica 17: 187-272. 
\par }\pard\plain \s16\widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright \f16\fs20\lang1035\cgrid {\b\f0 4. Merikallio, E.  1922:}{\f0  Suomalaisia lintujen nimi\'e4
. -Annales Soc. Zool. Bot. Fenn. Vanamo 2:1: 1-120 + 10 karttaa. 
\par }\pard\plain \widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright \lang1035\cgrid {\b\fs20\cgrid0 5. V\'e4h\'e4mets\'e4, H. 1993: }{\fs20\cgrid0 Mit\'e4
 lintujeni nimet kertovat, 168 Pohjanmaalla pesiv\'e4\'e4 lajia. -Omakustanne, Hailuoto/Oulu, 108 s.
\par }\pard \nowidctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright {\b\fs20\cgrid0 6. Meril\'e4, E. 1993: }{\fs20\cgrid0 Kun mennyt sukupolvi linnunnimi\'e4
 uudisti. -Aureola 18: 86-92. 
\par }{\b\fs20\cgrid0 7. J\'e4rvel\'e4, V. 1994: }{\fs20\cgrid0 L\'e4ht\'e4\'e4n k\'e4ym\'e4ss\'e4 Karvosa. -Hailuodon Luonto 4:16-18. 
\par }\pard \widctlpar\adjustright {
\par Sandmania (1892), joka kertoo luotolaisia kansanomaisia nimi\'e4 94 lajille, lukuunottamatta muut kirjoitukset ovat siis \'e4\'e4rimm\'e4isen v\'e4h\'e4verisi\'e4 uuden nimitiedon tai aiemmin julkaistujen nimien my\'f6hemm\'e4n k\'e4yt\'f6
n osalta.  Merikallion nimist\'f6ty\'f6h\'f6ns\'e4 kelpuuttama }{\b\i Petrus Ulricus Sadelinin}{ yksi Hailuodon linnunnimitieto tuntuu alkuper\'e4isl\'e4hdett\'e4 n\'e4kem\'e4tt\'e4 vallan erikoiselta.  Tieteellisen kirjoittamisen erikoisuuksia on, ett
\'e4 Sadelinin }{\b musta-rastaalle}{, joka on nykyp\'e4iv\'e4n }{\b kottarainen}{ ilmoittama kansanomainen nimi \rdblquote varpulainen\rdblquote  Luodosta on kantanut seuraavan vuosisadan (Kivirikko 1927) ja seuraavan vuosituhannenkin (H\'e4
kkinen 2004) k\'e4sikirjoihin saakka. T\'e4st\'e4 tarkemmin luotolaisten viel\'e4 varsin usein }{\b mustakottaraiseksi}{ kutsuman }{\b kottaraisen}{ yhteydess\'e4.  }{\b\i Bruno Fab. Nylanderin}{, joka kirjoitti Oulun seudun linnuista }{\b\i 
Magnus von Wrightin}{ Kuopiosta Aavasaksalle lintutieteellisen matkan kertomukseen (1857), kahdelle kansanomaiselle nimelle ei l\'f6ytynyt kantoa Sandmanin eik\'e4 mihink\'e4\'e4n my\'f6hemp\'e4\'e4nk\'e4\'e4n luetteloon saakka. 
\par 
\par Einari Merikalliolle (1925) uusia tietoja tuottivat }{\b\i kaksi kalastajaa}{ Maasyv\'e4ll\'e4 }{\b loukeineen}{, opettaja }{\b\i Ilo Tammi}{ my\'f6hemmin paljon iloa her\'e4tt\'e4neine }{\b tervah\'e4rkkimineen}{ ja }{\b pirunlintuineen}{ sek\'e4
 nimismies }{\b\i Juho Tasanen}{ Sandmanin }{\b v\'e4rry}{-nimien jatkuneen k\'e4yt\'f6n todistaen. }{\b\i Heimo V\'e4h\'e4mets\'e4}{ tarkastelee ansiokkaasti ja perusteellisesti, mit\'e4 kunkin lajin k\'e4ytt\'e4ytymis- tai ulkomuotopiirteit\'e4
 kuvaavat niin tieteellinen kuin lajinimet sek\'e4 suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ett\'e4 ven\'e4j\'e4ksi.  Uusien paikallisnimien lajilleen oikein m\'e4\'e4ritettyn\'e4 esille tuonti tai tiedot aiemmin tunnettujen nimien k\'e4yt\'f6
n jatkumisesta j\'e4\'e4 kuitenkin t\'e4ss\'e4 kuin kahdessa muussakin }{\b\i (Eino Meril\'e4n ja V\'e4in\'f6 J\'e4rvel\'e4n)}{  uudehkoissa nimi\'e4 sis\'e4lt\'e4viss\'e4 kirjoituksissa v\'e4h\'e4iseksi.
\par 
\par }{\b\i Samuli Paulaharjun}{ Kuvauksia Hailuodosta \endash kirjassa (1914) on runsaasti paikallista lajinimist\'f6\'e4, josta osa saattaa olla Sandmanin nimist\'f6st\'e4 lainattua, mutta h\'e4nt\'e4
 paremmin oikeassa murremuodossa ilmaistuna.  Paulaharjun lajinimet eiv\'e4t ole p\'e4\'e4tyneet Merikallion listoille ehk\'e4 siksi, ett\'e4 niiss\'e4 ei ole m\'e4\'e4ritetty ornitologisin ottein, mit\'e4 lajeja nimikkeet koskevat.  Vasta vuonna 1993 V
\'e4h\'e4mets\'e4 yritti tulkita t\'e4t\'e4 lajistoa. Vuosina  1910-1920  Hailuodon kirkkoherrana toiminut }{\b\i Eino Virkkula }{kirjassaan Valkoinen Er\'e4
maa (1926) kuvailee saaren luontoa ja linnustoa vahvemmalla otteella kuin mihin moni nykyajan biologi pystyy.  Kirjailijan vapaus on ehk\'e4 kuitenkin ajanut ohi kansanperinteen tarkkuuden tavoittelun }{\b komohanhista}{
 kertovissa kohdissa, joissa pelataan muilla kuin virallisen lajilistan nimill\'e4.  Kumpikaan n\'e4ist\'e4 kirjoista eiv\'e4t pyri olemaan lintutieteellisi\'e4 tutkimuksia, mutta niiden virallisista lajinimist\'e4 poikkeavat tiedot on huomioitu t\'e4m
\'e4n kirjoituksen lajiluettelossa:
\par }{\fs20 
\par }\pard \nowidctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright {\b\fs20\cgrid0 8. Paulaharju, S. 1914: }{\fs20\cgrid0 
Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran Toimituksia 167: 1-160. 
\par }{\b\fs20\cgrid0 9. Virkkula, E. 1926: }{\fs20\cgrid0 Valkoinen Er\'e4maa. -WSOY, Porvoo 173 s. 1991 uusintapainos -Iin Kotiseutuyhdistys r.y., 176 s. 
\par }\pard \widctlpar\adjustright {
\par Kivirikon (1926-1927) k\'e4sikirjaan asti selvinneet luotolaiset linnunnimet nopean selauksen perustella arvioituna l\'f6ytyv\'e4n t\'e4ydellisin\'e4 my\'f6s uusimmalta Kaisa H\'e4kkisen (2004) linnunnimitutkimuksesta.  H\'e4
kkisen tutkimus kansalliseen perint\'f6\'f6n kuuluvine kuvituksineen on oiva osoitus siit\'e4, ett\'e4 parhaimmillaan valtavasti asiaa sis\'e4lt\'e4v\'e4 kirja voi olla viihdytt\'e4v\'e4\'e4 luettavaa ja katseltunakin ilo silm\'e4lle.  T\'e4m\'e4
n kirjoituksen osalta Linnun nimi -teos on valtavasti helpottanut Hailuodossa k\'e4yt\'f6ss\'e4 olleiden tai k\'e4ytt\'f6\'f6n j\'e4\'e4neiden \rquote virallisten\rquote  nimien tarkastelua:
\par }{\fs20 
\par }\pard\plain \s15\widctlpar\brdrt\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrl\brdrs\brdrw10\brsp80 \brdrb\brdrs\brdrw10\brsp20 \brdrr\brdrs\brdrw10\brsp80 \adjustright \f2\fs20\lang1035\cgrid {\b\f0 10. H\'e4kkinen, K. 2004:}{\f0  Linnun nimi. Kuvitus: Magnus K\'f6
rner, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright ja Wilhelm von Wright. \endash Kustannusosakeyhti\'f6 Teos, Helsinki  416 s.
\par }\pard \s15\widctlpar\adjustright {\f0 
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {Seuraavassa luettelossa noudatetaan jotakuinkin nykyist\'e4 systemaattista j\'e4rjestyst\'e4 ja otsikointina on nykyisin k\'e4yt\'f6ss\'e4
 oleva laji- ja tieteellinen nimi.  Vanhojen herrojen; Sadelin, Nylander, Sandman ja Merikallio osalta ilmoitetaan virallinen jollakin kotimaisella kielell\'e4 oleva nimi, jos sellainen on esitetty.  Vanhat herrat k\'e4yttiv\'e4t s\'e4\'e4nn\'f6
n mukaan otsikkotekstein\'e4 tieteellist\'e4 nime\'e4 ja ruotsinkielinen tai suomenkielinen nimi l\'f6ytyy vasta kuvausten keskelt\'e4. Mik\'e4li kotimainen nimi on vasta toisen lajin kuvauksen tai jonkin yleistekstin sis\'e4ll\'e4
 se on sijoitettu sulkuihin.  Tieteellisess\'e4 nimess\'e4 auktori on kirjoitettu kirjoituksessa esiintyv\'e4ll\'e4 tavalla.
\par 
\par }\pard\plain \s4\keepn\widctlpar\outlinelevel3\adjustright \fs32\lang1035\cgrid {Persejaloiksi kutsutuista linnuista
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {
\par Kirjalliset l\'e4hteet (Merikallio 1925 ja H\'e4kkinen 2004) kertovat }{\b persejalaksi}{ valtakunnassa paikallisesti kutsutun kahta uikkulajia; }{\b h\'e4rk\'e4lintua}{ ja }{\b mustakurkku-uikkua}{. Oululaisten persejalka oli h\'e4rk\'e4
lintu ja Haukiputaalla samalla nimell\'e4 kutsuttiin lajeja erottelematta my\'f6s mustakurkku-uikkua. Luotolaiset 1800-luvulla nimesiv\'e4t j\'e4lkimm\'e4isen lajin }{\b pikku persejalaksi}{ (Sandman 1892).  Ennen sotia }{\b persejalakoja}{ lienev\'e4
t olleet molemmat saaressa yleisen\'e4 esiintyneet uikut; mustakaula-uikku ja h\'e4rk\'e4lintu (J\'e4rvel\'e4 1994).  Koska persejalkanimityst\'e4 edelleen k\'e4ytet\'e4\'e4n, t\'e4h\'e4n lajiryhm\'e4\'e4n kuulunee my\'f6s my\'f6s muita my\'f6
hemmin saareen levitt\'e4ytynyt tai siell\'e4 runsastunut }{\b silkkiuikku}{.  Persejalat ovat Oulun, Haukiputaan ja Hailuodon erikoisuuksia, joita ei muista kunnista ole ilmoitettu.
\par 
\par \'85\'85.
\par }\pard\plain \s17\widctlpar\adjustright \i\lang1035\cgrid {\b Muutamia lajiesimerkki rasittavan pitk\'e4st\'e4 k\'e4sikirjoitusraakileesta kuvannee, miten tutkimusten ja k\'e4sikirjojen \rquote kansanomaiset\rquote  nimet ovat syntyneet
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {\'85\'85
\par 
\par }{\fs28\ul Silkkiuikku }{\i\fs28\ul Podiceps cristatus
\par }{\fs28 \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\chbrdr\brdrs\brdrw10 Paikallisnimi}{\b 
\par Sk\'e4ggdopping}{ }{\i Podiceps cristatus}{ L. \tab \tab ei mainita\tab (Sandman 1892)
\par }{\cgrid0 \tab \tab  }{\i\cgrid0 sama}{\cgrid0                      (L)\tab \tab \tab }{ei mainita}{\cgrid0 \tab }{(Merikallio 1925)
\par  \tab \tab \tab \tab \tab \tab koko lajia ei mainita\tab (Paulaharju 1914)
\par }\pard\plain \s5\keepn\widctlpar\outlinelevel4\adjustright \b\lang1035\cgrid {\ul Silkkiuikku }{\b0\ul    }{\b0\i\ul Podiceps cristatus}{\b0\ul           \tab \tab }{\ul Uitti}{\b0\ul \tab \tab (V\'e4h\'e4mets\'e4 1993)}{\ul\cgrid0 
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {Samuli Paulaharjun teksti\'e4 \rdblquote On sorsia monenlaisia: haapanaa, tavia, telkk\'e4\'e4, lapasuorsaa, uittia, punajalkaa eli kirsisuorsaa.\rdblquote   Heimo}{\cgrid0 V\'e4h\'e4mets\'e4
 (1993) tulkitsee virheellisesti \rdblquote Hailuodossa uikku on muinoin ollut }{\b\cgrid0 uitti}{\cgrid0  (SP)\rdblquote . Virhe selittynee sill\'e4, ett\'e4 Sandmanilla ja Merikalliolla oleva uitti ei ole siirtynyt Kivirikolle eik\'e4 tietenk\'e4\'e4
n silloin my\'f6sk\'e4\'e4n H\'e4kkisen (2004) uuteen linnunnimiteokseen.  Uitin osalta nimiperint\'f6 on jatkunut n\'e4ihin p\'e4iviin saakka ja i\'e4kk\'e4\'e4t ihmiset kutsuvat, vaikkakin harvoin, jouhisorsaa t\'e4ll\'e4 ikivanhalla nimell\'e4
. Paulaharjun aikaan silkkiuikku ei ollut viel\'e4 levitt\'e4ytynyt Luotoon, joten tuskinpa sill\'e4 kansanomaista nime\'e4 olisi voinut ollakaan.  Ainakin 1970-luvulta l\'e4htien suuresti yleistynyt laji on tunnettu saaressa kansallisella nimell\'e4\'e4
n, }{\b\cgrid0 silikkiuikku}{\cgrid0 . Silkkiuikun esiintyminen Luodossa varmistui 1920-luvun lopulla ja pesim\'e4linnustoon se on kuulunut pysyv\'e4sti v\'e4hint\'e4\'e4nkin 1940-luvulta l\'e4
htien. Nykyisin suurin osa kannasta pesii rehevien merenlahtien kaislakasvustoissa.  Meriveden korkeusvaihtelut aiheuttavat pes\'e4tappioita.  Kirjallisuustiedot lajin esiintymisest\'e4 Hailuodossa liitteen\'e4.
\par }{\f1\fs16 
\par }{\cgrid0 
\par }{\fs28\ul Jouhisorsa }{\i\fs28\ul Anas acuta}{\fs28\ul 
\par }{ \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\chbrdr\brdrs\brdrw10 Paikallisnimi}{
\par \tab \tab }{\i Anas acuta}{ L. \tab \tab \tab }{\b Uitti}{ \tab \tab \tab (Sandman 1892)
\par }{\i  \tab \tab Dafila acuta }{(L) \tab \tab }{\b Uitti?}{\tab \tab \tab (Merikallio 1925)
\par \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b Uitti}{\tab \tab \tab (Paulaharju 1914)
\par }{\ul \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\ul Uitti}{\ul \tab \tab \tab (Meril\'e4 1993)
\par }{\b Uitti}{ oli viel\'e4 sota-aikana ja sen j\'e4lkeen yleisesti k\'e4yt\'f6ss\'e4. Vaikka }{\b jouhisorsalla}{ on kahden ja puolen vuosisadan historia lintukirjallisuuden nimen\'e4, sen kerrotaan tulleen Luotoon vasta helsinkil\'e4isen tohtori }{\b\i 
Ekmanin}{ ja h\'e4nen mets\'e4stysseurueidensa mukana. V\'e4h\'e4mets\'e4 (1993) tulkitsee Paulaharjun uitin tarkoittaneen uikkua ja n\'e4ist\'e4 l\'e4hinn\'e4 silkkiuikkua.  Uitti ei todellakaan ole p\'e4\'e4tynyt  Merikallion ty\'f6st\'e4 V\'e4h\'e4mets
\'e4n tietol\'e4hteen\'e4\'e4n k\'e4ytt\'e4m\'e4\'e4n Kivirikon (1926-1927) k\'e4sikirjaan eik\'e4 sielt\'e4 edelleen mm. H\'e4kkisen (2004) mittavaan nimist\'f6selvitykseen.  Syykin uitin puutteeseen n\'e4ytt\'e4\'e4 ilmeiselt\'e4
. Merikallio on merkinnyt marginaaliin ep\'e4ilyn, josko luotolaisten uitti olisi sama kuin haukiputaalaisten }{\b autti}{. L\'e4hinn\'e4 ihmetytt\'e4\'e4, miten Merikallio Hailuodon lintuluettelon tekij\'e4n\'e4
 ja useilta alueilta innokkaana linnunnimien ker\'e4\'e4j\'e4n\'e4 on voinut ohittaa monilla Luoto-retkill\'e4\'e4n uitin.  Nyt uitti on katoamassa menneisyyden h\'e4myyn my\'f6s itse paikkakunnalta. Virallisen nimen lis\'e4ksi lajista k\'e4ytet\'e4\'e4n
 yleisesti rentoja }{\b jouhkari}{- tai }{\b veivikaula}{-nimityksi\'e4.
\par 
\par 
\par }\pard\plain \s1\keepn\widctlpar\outlinelevel0\adjustright \fs28\lang1035\cgrid {\ul Peltopyy }{\i\ul Perdix perdix}{\ul 
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {\b \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\chbrdr\brdrs\brdrw10 Paikallisnimi}{\b 
\par Rapph\'f6na}{\tab }{\i Starna perdix}{ L. \tab \tab ei mainita \tab \tab (Sandman 1892)
\par \tab \tab }{\i Perdix perdix}{ (L) \tab \tab ei mainita \tab \tab (Merikallio 1925)
\par  }{\ul \tab \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\ul Peltokana}{\ul \tab \tab (Paulaharju 1914)
\par }{Sandman joutui toteamaan, ett\'e4 laji oli h\'e4nen k\'e4yntivuosinaan kadonnut. Ne oli h\'e4vitetty pyydyst\'e4m\'e4ll\'e4 latojen alta suojaa hakevat linnut. Suomenkielist\'e4 nime\'e4 h\'e4n ei lajille esit\'e4
 vaan on mahdollisesti saanut tietonsa ruotsia taitavalta tai sit\'e4 per\'e4ti \'e4idinkielen\'e4\'e4n puhuvalta virkamiehelt\'e4.  T\'e4m\'e4 selitt\'e4isi my\'f6s sen, miksi h\'e4n nimesi saaressa poikkeuksellisesti esiintyneen viiri\'e4
isen kansankieliset nimet peltopyyksi ja peltokanaksi. V\'e4h\'e4mets\'e4 (1993) kertoo Kivirikon mukaan peltopyyn olleen Hailuodossa }{\b peltkana}{. Alkuper\'e4isteksti\'e4 katsomatta on helppo p\'e4\'e4tell\'e4 miten t\'e4
llainen virhe Merikallion tietoja lainattaessa Kivirikolle on p\'e4\'e4ssyt tapahtumaan. Merikalliolla Hailuodon lyhenne on Hail. ja Halikon lyhenne on Hal., josta viimeksimainitusta peltkana on kansannimen\'e4 todettu. Sama virhe on sittemmin siirtynyt H
\'e4kkisen tekstiin (2004). Paulaharju (1914) on kuitenkin j\'e4lleen kerran pelastanut erilaisten v\'e4\'e4rinymm\'e4rrysten tilanteen: \rdblquote My\'f6s }{\b peltokanoja}{ on viel\'e4 hiljakkoin lennellyt.\rdblquote 
\par Peltokanan lis\'e4ksi kirjallisuuden nimin\'e4 on esiintynyt teoksesta toiseen vaihdellen niin }{\b turkinpyy}{ kuin }{\b peltopyykin}{. Tohtori Ekmanin seurassa ennen sotaa syksyisest\'e4 ruislaihosta peltopyit\'e4 saksan seisojalla mets\'e4st\'e4m\'e4ss
\'e4 ollut i\'e4k\'e4s ja kokenut luotolainen er\'e4mies kertoi takavuosina k\'e4ytetyist\'e4 nimist\'e4 1980-luvulla ja viel\'e4 tarkistuskyselyss\'e4 toisti vuonna 1994: \rdblquote Peltopyyn\'e4 ne tunnettiin. Peltokana ja turkinpyy eiv\'e4
t olleet nimin\'e4 ollenkaan k\'e4yt\'f6ss\'e4.\rdblquote  Er\'e4miehen kanssa samaa ik\'e4luokkaa oleva maanviljelij\'e4naapuri oli aiemmin 1970-luvulla useaan otte
eseen kertoillut aivan samoista ulkorakennusten tuntumassa liikuskelleista linnuista ja niiden ansapyynnist\'e4 aina }{\b peltokana-}{nime\'e4 k\'e4ytt\'e4en. Jotta nimisekaannus olisi t\'e4ydellinen kerrottakoon, ett\'e4
 poikkeuksellisesti uusimpia saaressa k\'e4v\'e4sseit\'e4 peltopyit\'e4 on pari kertaa kutsuttu my\'f6s lyhennetyss\'e4 muodossa }{\b pyyksi}{.
\par 
\par 
\par }\pard\plain \s1\keepn\widctlpar\outlinelevel0\adjustright \fs28\lang1035\cgrid {\ul Viiri\'e4inen }{\i\ul Coturnix coturnix}{\ul 
\par }\pard\plain \widctlpar\adjustright \lang1035\cgrid {\b \tab \tab \tab \tab \tab }{\b\chbrdr\brdrs\brdrw10 Paikallisnimet}{\b 
\par Vaktel\tab }{\tab }{\i Ortygion coturnix}{ L.\tab }{\b Peltopyy, Peltokana}{ (Sandman 1892)
\par  }{\ul \tab \tab }{\i\ul Coturnix coturnix}{\ul  (L) }{\b\ul Peltopyy, Peltokana}{\ul  (Merikallio 1925)
\par }{Liek\'f6 raamatun kertomukset vai herkkumyym\'e4l\'f6iss\'e4 kaupan olevat munat se, mist\'e4 }{\b viiri\'e4isen}{ nimi on nykyluotolaisille tutuksi tullut. Niist\'e4 muutamista kerroista, kun laji on saaressa piipahtanut, t\'e4m\'e4
 todettu nimitietoisuus ei ole voinut synty\'e4. Ei niist\'e4 ole voinut my\'f6sk\'e4\'e4n synty\'e4 niit\'e4 kahta luotolaisesta kansanomaisena (F\'e5gelartens folknamn, Sandman 1892) pidetty\'e4 nime\'e4, }{\b peltopyy}{ ja }{\b peltokana}{
, jotka ovat ainoat Suomesta l\'f6ytyneet ja kirjallisuuteen p\'e4\'e4tyneet paikalliset nimet. Nimien vaellus hailuotolaisina nimin\'e4 kirjallisuudessa on seuraava: 1892 Sandman, 1925 Merikallio Sandmanilta lainaten, 1927 Kivirikko l\'e4hdett\'e4
 mainitsematta Merikallion tietoja k\'e4ytt\'e4en, 1993 V\'e4h\'e4mets\'e4 Kivirikon k\'e4sikirjatietoja k\'e4ytt\'e4en ja 2004 H\'e4kkinen Kivirikon luetteloa lainaten. Sin\'e4ns\'e4 kummassakaan nimess\'e4 ei Sandmanin aikaan ollut ihmettelemist\'e4
, koska ne olivat kirjallisuuden nimin\'e4 lajille melko tuoreissa suomenkielisten nimien luetteloissa ja nykyinen peltopyy tunnettiin kait parhaiten turkinpyyn nimell\'e4.
\par 
\par Ihmeellist\'e4 asiassa olisi, jos t\'e4ll\'e4 ehk\'e4 ensimm\'e4ist\'e4 kertaa miespolven aikana saaressa tavatulla linnulla olisi ollut kansan k\'e4ytt\'e4m\'e4 nimi ja laji olisi suoraan tunnettu. Sandman kuvaa hyvin t\'e4m\'e4
n elokuun 1880 tapahtuman, jossa Potin tilan elonkorjaajat olivat l\'f6yt\'e4neet ohrapellosta peltokanaksi kutsumansa linnun munapes\'e4n.  Mik\'e4li pottilaiset kesken elonkorjuukiireiden haalivat esille silloin harvinaista luonnontieteellist\'e4
 kirjallisuutta ja m\'e4\'e4rittiv\'e4t linnun niiss\'e4 esiintyv\'e4ksi peltopyyksi eli peltokanaksi, n\'e4m\'e4 nimet eiv\'e4t ole mit\'e4\'e4n kansanomaisia vaan tuoretta kirjaviisautta. N\'e4inh\'e4n tuskin on k\'e4ynyt, vaan Potin peltov\'e4ki on pit
\'e4nyt lintua nykyaikaan saakka nimens\'e4 s\'e4ilytt\'e4neen\'e4 peltopyyn\'e4, joka tunnettiin my\'f6s  peltokanana ja, jolle modernimpi kirjallisuuden nimi  tuohon aikaan olisi ollut turkinpyy.  Nykyisen nimens\'e4 }{\b viiri\'e4inen}{
 sai vasta kaksi vuotta Potin pes\'e4l\'f6yd\'f6n j\'e4lkeen vuonna 1882 (Mela). Ennen sit\'e4 ehk\'e4 paras \rquote virallinen\rquote  nimi lajille olisi ollut }{\b pieni peltopyy}{. Potin ohrapellolla olleesta  pes\'e4st\'e4 munat p\'e4\'e4tyiv\'e4
t luonnollisesti Sandmanin munakokoelmaan.
\par 
\par 
\par }{\fs28 Lepp\'e4lintu }{\i\fs28 Phoenicurus phoenicurus\tab \tab \tab \tab \tab }{\fs28 
\par }\pard \fi720\li2880\widctlpar\adjustright {\b\chbrdr\brdrs\brdrw10 Paikallisnimet}{
\par }\pard \fi720\widctlpar\adjustright {\i Luscinia ph\'9cnicurus}{ L        \tab }{\b Punapyrst\'f6}{, }{\b Lepp\'e4kerttu}{ (Sandman 1892)
\par }{\i Ruticilla phoenicurus}{ (L.)   \tab }{\b Punapyrst\'f6}{, }{\b Lepp\'e4kerttu}{ (Merikallio 1925)
\par }\pard \widctlpar\adjustright {\b\ul Lepp\'e4lintu}{\ul \tab \tab \tab \tab }{\b\ul Loukkisatakielinen}{\ul  \tab         (Toiviainen 1981)
\par }{Sandmanin Luodosta kirjaamat ja Merikallion toistamat }{\b punapyrst\'f6}{- ja }{\b lepp\'e4kerttu}{-nimet saattavat olla muunnoksia 1700-luvulta saakka kirjallisuudessa esiintyneist\'e4 punah\'e4nd\'e4- (my\'f6h. punah\'e4nt\'e4) ja lepp\'e4
terttu-nimist\'e4. Lepp\'e4kerttukin ehti esiinty\'e4 kirjallisuudessa yli kolmekymment\'e4 vuotta ennen Sandmanin suorittamaa kansanomaisten nimien ker\'e4yst\'e4.  Kumpikaan 1880-luvun nimist\'e4 ei ole saarelaisten linnunnimen\'e4 s\'e4
ilynyt, mutta kovakuoriaisista lepp\'e4pirkot tunnetaan yksinomaan lepp\'e4kerttuina.  T\'e4lt\'e4 osinhan hy\'f6nteiskirjallisuudessakin on horjuvaa k\'e4yt\'e4nt\'f6\'e4. Risto Toiviaisen 1981 Kalevassa julkaisemassa artikkelissa luotolaiseksi mainittu 
}{\b loukkisatakielinen, }{ lienee virhetulkinta aiemmista nimist\'f6t\'f6ist\'e4 (nimi tunnetaan Muoniosta).
\par 
\par Einari Merikallio (1924) yritti artikkelissaan \rdblquote Ehdotus suomalaiseksi linnunnimist\'f6ksi\rdblquote  saada palautetuksi lepp\'e4linnun virallisen nimen lepp\'e4kertuksi: \rdblquote on alkuper\'e4
isempi ja, varsinkin kun sen muunnokset otetaan huomioon, huomattavasti kansanomaisempi\rdblquote . Yritys ei onnistunut vaan laji s\'e4ilyi lepp\'e4lintuna seuraavana vuonna Merikallion ja K. E. Kivirikon julkistamassa virallisessa nimist\'f6ss\'e4
. Merikallion kommentoitavaksi K.E. Kivirikolle l\'e4hett\'e4m\'e4\'e4n  nimiehdotuseripainokseen t\'e4m\'e4 arvovaltainen luonnonhistorian ja maantieteen yliopettaja \endash  aina K. E., ei koskaan Kaarlo Eemeli \endash  kirjoitti reunahuomautuksen: 
\rdblquote Lepp\'e4kerttu on kovakuoriainenkin! (kerttu sit\'e4p. = Sylvia)\rdblquote 
\par 
\par 
\par }}