Tervehdys<br>
<br>
Tiputonta helmikuuta viettäessä tulee helposti miettineeksi syntyjä
syviä, esim. pinnojen laskemisen periaatteista. Yritin pähkäillä omia
spontaaneja havaintojani linnuista pply:n alueella, mutta jälleen
kerran törmäsin samaan ongelmaan kuin aina ennenkin eli spontaanin
havainnon määrittelemisen vaikeuteen. <br>
<br>
Kuinka te pply:n listalaiset olette asian ratkaisseet?<br>
<br>
Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka tietää pesivän usean yksilön voimin jollain tietyllä alueella?<br>
(esim. mustapyrstökuiri - aiemmin kultasirkku -&nbsp; Liminganlahdella, Harmaasorsa Kirkkosalmella)<br>
<br>
Voiko spontaanin pinnan laskea harvinaisesta pesimälajista, jonka
tietää kohtuullisella todennäköisyydellä pesivän jollain alueella ja
josta sen sitten &quot;spontaanisti&quot; löytää (esim. sitruunavästäräkki
Kempeleessä)<br>
<br>
Voiko spontaaniksi pinnaksi laskea törmäämällä tunnetun (harvinaisen)
pesimäparin poikasiin, joista ei havainnoitsijalla ollut tietoa?<br>
(esim. sitruunavästäräkki Kempeleessä)<br>
<br>
Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka muutonaikaiset levähdysalueet tai talvehtimisalueet ovat tunnettuja ja suppeita<br>
(esim. jotkut hanhilajit)<br>
<br>
Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka yhtä yksilöä lähtee
bongaamaan, mutta paikalla onkin kaksi. Eihän niistä tiedä, kumpi on se
spontaani yksilö :-)<br>
<br>
...seuraavaksi sitten tosispontaanin käsitettä pohdiskelemaan<br>
<br>
terv. Jukkap<br>
<br>
<br>
<br>
<br>