<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content=text/html;charset=iso-8859-1>
<META content="MSHTML 6.00.2900.2802" name=GENERATOR></HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>Iltoja
vaan,</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>Itse
tosispondeja laskevana voisin kommentoida tuohon, että niiden määritteleminen ei
pitäisi olla mitenkään monimutkaista: itse löytämäsi lintu on tosisponde. Eli:
jos olet yksin retkellä, jokainen havaitsemasi lintu (paitsi tietysti bongattu),
on tosisponde. Porukalla retkeillessä tosisponden saa se, joka linnun ekana
hoksaa. Jos vaikkapa ino karjaisee nimensä ilmoille siten, että kaikki kuulevat
sen samalla kertaa, kaikki saavat tosisponden. Yksinkertaista.
Tosisponde-määritelmä on kehitetty osittain juuri spontaanin pinnan määrittelyn
vaikeuden vuoksi.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006>Mainittakoon mukava, mutta katkera tarina elävästä
elämästä: joku vuosi takaisin menin bongaamaan Oritkariin punakottaraista.
Katselin siinä voimalinjatolpassa istuvaa lintua, kun joku minulle
tuntemattomaksi jäänyt henkilö tuli kysymään, että ovatko molemmat
punakottaraiset paikalla. Hölmönä kysäisin, että mitkä molemmat. No lintujahan
on kaksi, hän totesi. Entistä hölmömpänä katsoin putkeen ja samalla hetkellä
erään palkin takaa pomppasi toinen punakottarainen ensimmäisen viereen! Tulos:
toisesta linnusta, olipa se nyt kumpi vaan, sain sponden (vastauksena
yhteen Piizun kysymykseen), mutta tosisponde meni niukasti sivu
suun!</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>Noh,
kun kerran aloin kirjoitteleen, niin esitänpä näkemykseni muihinkin kysymyksiin:
</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>- olen
kuullut toimittavan siten, että esim. Kempeleen sittispaikalla vuoden eka
yksilön löytäjä saa aina sponden. Jos menet bongaamaan tätä yhtä ilmoitettua
yksilöä, ja löydät paikalta toisen (tai vaikkapa vain yhden, mutta eri
sukupuolta, tms.), sponde napsahtaa taas.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>-
lähes kaikissa muissa tapauksissa sanoisin, että jos joltain paikalta on
ilmoitettu jokin tietty yksilö, tai yksilöt, olipa se sitten harmaa- tai
nokisorsa, ja olet siitä/niistä tietoinen paikalle mennessäsi, se on bongattu.
Virkkulan kuireista tai Kirkkosalmen harmaasorsista voi sponden huoletta laskea.
Sen nyt sanoo maalaisjärkikin, mutta siksikin, että niistä kaikista yksilöistä
ei ole erikseen ilmoitettu. Hieman kärjistäen voisi verrata, että yhtälaillahan
on tiedossa, että pajulintuja pesii Kirkkosalmen ympäristössä samoin kuin
harmaasorsiakin. Miksi toisesta ei saisi spondea...?</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>- tuo
poikaskysymys on hieman vaikea. Itse en taitaisi laskea.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN class=498243420-21022006>Mutta
laskitpa mitä pinnoja hyvänsä, ryppyotsaisuus ei mielestäni siihen kuulu!
Pinnojen laskemisen pitää olla kivaa!</SPAN></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006></SPAN></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial color=#0000ff size=2><SPAN
class=498243420-21022006>Harri</SPAN></FONT></DIV>
<BLOCKQUOTE dir=ltr style="MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV class=OutlookMessageHeader dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma
size=2>-----Alkuperäinen viesti-----<BR><B>Lähettäjä:</B>
pply-admin@lists.oulu.fi [mailto:pply-admin@lists.oulu.fi]<B>Puolesta
</B>Rahko Tiina/Pekka<BR><B>Lähetetty:</B> 21. helmikuuta 2006
21:05<BR><B>Vastaanottaja:</B> pply<BR><B>Aihe:</B> Vs: [Pply] spontaaneiden
pinnojen laskeminen<BR><BR></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Iltaa,</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Minusta koko spontaanin pinnan käsite on sen
verran epämääräinen ja pöhkö, että en ole koskaan ynnännyt spontaaneja
pinnoja. Auta armias, jos pitäisi vielä osata "tosispontaanit"
erotella...</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>- Pekka R.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<BLOCKQUOTE
style="PADDING-LEFT: 5px; MARGIN-LEFT: 5px; BORDER-LEFT: #000000 2px solid">
<DIV><FONT face=Arial size=2><B>-----Alkuperäinen
viesti-----</B><BR><B>Lähettäjä: </B>jukka piirainen <<A
href="mailto:jukka.piirainen@gmail.com">jukka.piirainen@gmail.com</A>><BR><B>Vastaanottaja:
</B><A href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply@lists.oulu.fi</A> <<A
href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply@lists.oulu.fi</A>><BR><B>Päivä:
</B>21. helmikuuta 2006 18:30<BR><B>Aihe: </B>[Pply] spontaaneiden pinnojen
laskeminen<BR><BR></DIV></FONT>Tervehdys<BR><BR>Tiputonta helmikuuta
viettäessä tulee helposti miettineeksi syntyjä syviä, esim. pinnojen
laskemisen periaatteista. Yritin pähkäillä omia spontaaneja havaintojani
linnuista pply:n alueella, mutta jälleen kerran törmäsin samaan ongelmaan
kuin aina ennenkin eli spontaanin havainnon määrittelemisen vaikeuteen.
<BR><BR>Kuinka te pply:n listalaiset olette asian ratkaisseet?<BR><BR>Voiko
spontaanin pinnan laskea lajista, jonka tietää pesivän usean yksilön voimin
jollain tietyllä alueella?<BR>(esim. mustapyrstökuiri - aiemmin kultasirkku
- Liminganlahdella, Harmaasorsa Kirkkosalmella)<BR><BR>Voiko
spontaanin pinnan laskea harvinaisesta pesimälajista, jonka tietää
kohtuullisella todennäköisyydellä pesivän jollain alueella ja josta sen
sitten "spontaanisti" löytää (esim. sitruunavästäräkki
Kempeleessä)<BR><BR>Voiko spontaaniksi pinnaksi laskea törmäämällä tunnetun
(harvinaisen) pesimäparin poikasiin, joista ei havainnoitsijalla ollut
tietoa?<BR>(esim. sitruunavästäräkki Kempeleessä)<BR><BR>Voiko spontaanin
pinnan laskea lajista, jonka muutonaikaiset levähdysalueet tai
talvehtimisalueet ovat tunnettuja ja suppeita<BR>(esim. jotkut
hanhilajit)<BR><BR>Voiko spontaanin pinnan laskea lajista, jonka yhtä
yksilöä lähtee bongaamaan, mutta paikalla onkin kaksi. Eihän niistä tiedä,
kumpi on se spontaani yksilö :-)<BR><BR>...seuraavaksi sitten tosispontaanin
käsitettä pohdiskelemaan<BR><BR>terv.
Jukkap</BLOCKQUOTE></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>