Tervehdys<br>
<br>
Kyselin pari päivää sitten kommentteja spontaanien pinnojen
laskemisesta - sain muutaman vastauksen suoraan itselleni ja pari
vastaustahan on ollut näkyvissä myös pply:n listalla. Kiitoksia vain
vastanneille. Mistään elämää suuremmasta asiastahan ei tietenkään ole
kyse, onpahan vain mukava mietiskellä niitä näitä kevätmuuttoa
odotellessa.<br>
<br>
Vastausten ja oman käsityksen mukaan lienee niin, että ihmiset laskevat
spontaaneja havaintoja hieman eri tavoilla. Yhden mielestä kaikki
ei-bongatut linnut ovat spontaaneja havaintoja, toinen korostaa
havainnon yllättävää luonnetta (spontaaniutta). <br>
<br>
Oleellista ja yhteistä spondeilussa on käsittääkseni se, ettei
spontaanin havainnon tarkastelun kohteena ole itse lintuhavainto, vaan
havainnoijan subjektiivien kokemus havainnostaan. Ja silloin kun
pinnojen listaamiseen ilmaantuu vahvasti subjektiivinen elementti on
luonnollista, että pinnojen laskemisen periaatteet eroavat toisistaan -
yhdelle sponde ei ole sitä välttämättä toiselle. <br>
<br>
Esimerkkejä sponde vai ei -pohdinnoista on ollut mukava lukea sivuilta
(esim. mainittu punakottaraistapaus). Itselleni palautui muuan tapaus
Helsingin Kaisaniemen puistosta muutaman vuoden takaa. Olin polkemassa
pyörällä lähettyvillä kun sain piippariviestin leppälinnusta
Kaisaniemessä. Minulla ei tuona keväänä ollut vielä leppälintua
vuodarina, joten ajattelin käydä vilkaisemassa. Paikalle saavuttuani
totesin leppälinnun olevan kuitenkin mustaleppälintu - hetken päästä
piipparikin piippasi korjauksen epähuomiossa väärin lähetetetystä
viestistä. Jäin jo silloin miettimään, mikä oli havainnon merkitys
minulle... sponde,&nbsp; tosisponde vai ei kumpikaan? Saman kysymyksen
asettelun lienee muodostanut gobintyllitapaus joillekin harrastajille
pari vuotta sitten... jos on bongaamassa kaspiantylliä, mutta lintu
määritetäänkin paikan päällä gobintylliksi, niin onko silloin kyseessä
sponde kaikille paikalla oleville?<br>
<br>
Tämmösiä<br>
<br>
terv. jukkap<br>
<br>