<html>
<body>
Hei, <br>
<br>
Minusta Jukka Piiraisen kirjoitus oli mainio. Kyllä kai Linkola edusti
kirjoituksessa vain ihmistä, joka kuluttaa tavallista vähemmän. Tällä
hetkellä kalastajat ovat katoamassa ainakin Suomesta, joten Jounin pelko
siitä, että kaikki ottaisivat elantonsa suoraan luonnosta, on turha.
<br>
<br>
Jouni kirjoitti mm.: <br>
”Luomutuotanto liittyy tähän soppaan: se on idyllistä ja kaunista niin
kauan kuin se tapahtuu pienessä mittakaavassa, erikoisuutena. Mutta
yritys yleistää luomuidea maailmanlaajuiseksi on käsittääkseni
tehottomuuden takia umpikuja. Ruokittavia suita on liian paljon.
Maatalouden kehitys on mahdollistanut ihmismäärän kasvun ja on siinä
mielessä syypää, mutta en ymmärrä mitä hyötyä saavutettaisiin yrittämällä
väkisin kääntää kelloa taaksepäin ja samalla saada aikaan paljon nykyistä
laajempi nälänhätä. Tuskin luonto siinä pelissä voittaisi…<br>
Kyllä ne oikeat ratkaisut ovat aivan toisentyyppisiä, teknologisempia.
”<br>
<br>
Tässä Jouni toistaa vallitsevan kliseen: teknologia ratkaisee. Esim.
YK-järjestöissä työskennellyt U.B: Lindström on todennut, että nälkä ei
poistu ruuantuotantoa lisäämällä. Miksi? Nälkää ylläpitää kansainvälinen
taloudellinen järjestys, jossa teollisuusmaat suuryhtiöiden etuja ajaen
”vapauden” nimissä purkavat kehitysmaissa tuotannon suojan, mikä tuhoaa
paikallisen maatalouden. Parannus olisi ennemmin yhteiskunnallinen kuin
teknologinen. Enemmän myös poliittinen. Myös teknologiaa korostava linja
on poliittinen, oikeistolainen. <br>
<br>
Maailmaa uhkaa laajeneva elintarvikekriisi, mutta syy ei ole
luonnonmukaisessa tuotannossa, vaan edellä mainitussa kauppapolitiikassa
ja siinä, että teknomaatalouden voima, öljy vähenee ja kallistuu:<br>
<br>
Öljyn kysyntä on kasvanut koko ajan. USA käyttää eniten sekä
absoluuttisesti että suhteellisesti, mutta Kiinan ja Intian talouskasvu
lisää koko ajan kysyntää. Tuotannon lakipiste saavutetaan tuota pikaa,
viimeistään 10-20 vuodessa, eikä uusia öljyesiintymiä löydetä samaa
tahtia kuin vanhat ehtyvät. <br>
<br>
Öljyn kallistuminen uhkaa maapallon ravinnontuotantoa. Maatalouden
öljynkulutuksesta 31 % menee lannoitteisiin, 19 % koneisiin, 16 %
kuljetuksiin. Kun öljyntuotanto kääntyy laskuun ja kysyntä jatkaa nousua,
hinnat karkaavat ylös. Ensimmäisenä kärsivät köyhimmät, joiden rahat
riittävät ruokaan yhä huonommin. USA:n ja Kanadan ylijäämäviljaa ei enää
kannata tuottaa maailmankauppaan. Kehitysmaiden maataloutta uhkaa tällä
hetkellä kansainvälinen bulkkituonti, kohta vielä enemmän öljyn
kallistuminen. <br>
<br>
Biopolttoaineitten tuotanto uhkaa nostaa polttoaineeseen kelpaavien
viljojen hintoja<br>
<br>
Hyvän teknologian kriteeri oin mielestäni tehokkuus, jota mitataan
pienenä energiankulutuksena ja pieninä ympäristövaurioina. Toisin kuin
Pekka kirjoitti, Suomen maatalous ei ole tällaista: vesistöön menevästä
typestä ja fosforista edelleen suurin osa on peräisin maatalouden
lannoitteista. Kemiallisten torjunta-aineitten käyttö on rutiinia,
uudessa suorakylvössä jopa monivaiheista. Raviteiden virta käy tehtaasta
pellon kautta vesistöön ja ruokapöydän kautta vesistöön tai
kaatopaikalle. Ravinteet eivät kierrä ollenkaan. Maatalouden
”tehostuminen” on ollut keskeinen syy, miksi peltolinnusto on Suomessakin
vähentynyt. ”Tehostuminen” ei näytä vähentävän esim. maataloustuen
tarvetta. <br>
<br>
Lannoitteitten korvaaminen ravinteiden kierrätyksellä olisi merkittävä
säästö. Yhden ihmisen pelkän virtsan ravinteet riittävät noin 200
viljakilon tuotantoon. Nyt saniteettijäte on vesistöjen kuormittaja
länsimaissa ja myös terveysuhka kehitysmaissa. <br>
<br>
Jos vielä laajennetaan hiukan maailman tilaan, USA, Venäjä ja Kiina
käyvät kilpajuoksua Kaspianmeren, Keski-Aasian ja Iranin – Lähi-idän
öljy- ja kaasuvaroista. Se lisää uhkaa myös sotilaallisesta
yhteenotosta.. Jo nyt jopa useimmat sodat ja sodanuhkat liittyvät öljyyn:
Irak, Tsetsenia, Sudan , Nigeria, Iran. Luonnonvaroiltaan rikas Afrikka
kärsii omista luonnonvaroistaan (Kongon dem. tasavalta, Nigeria). <br>
<br>
Kyllä luonnonvaroja säästävä yhteiskunta ja elämäntapa ovat jatkossa
välttämättömiä… Ei se ole mitään marginaalista estetiikan kaipuuta.
<br>
<br>
t. Juha<br>
<br>
Lukemista:<br>
<br>
Drangert, JO 1998: Fighting the urine blindness to provide more
sanitatiom options. Institute of Water and Environment Studies, Linköping
University, 58183 Linköping, Sweden. Netissä pdf:nä, osoite hukassa,
löytyy hakuautomaatilla. <br>
Hirsch, R.L. 2005: The inevitable peaking of world oil production. The
Atlantic Council of the United States.
<a href="http://www.acus.org/docs/051007-Hirsch_World_Oil_Production.pdf" eudora="autourl">http://www.acus.org/docs/051007-Hirsch_World_Oil_Production.pdf<br>
</a>Hirsch, R.L., Bedzek, R.& Wendling, R. 2005: Peaking of world oil
production: Impacts, mitigation & risk management. Raportti USA:n
hallitukselle.
<a href="http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf">http://www.netl.doe.gov/publications/others/pdf/Oil_Peaking_NETL.pdf</a><br>
Hirvasnoro, K. 2007: Uusi kylmä sota. Kolmiodraama nimeltä Keski-Aasian
shakkilauta. Kansan Uutiset Viikkolehti 26.1.2007 s. 22-24. <br>
</body>
</html>