<html>
<body>
At 13:07 4/24/2007, Jouni Pursiainen wrote:<br>
<blockquote type=cite class=cite cite=""><font size=2 color="#000080">
Pohtimisen ydin on oikeastaan siinä, että missä määrin tilanne on
samantyyppinen kuin hanhilla, että niitä tulee ja niitä lähtee, mutta
merkittävä osa myös viettää jonkin aikaa lepovaihteella siinä välissä.
</font></blockquote><br>
Joo, kyllä niitä lepäilee mm. juuri Kirkkosalmen tornin luona, mutta
useimmiten voi todeta, että kotkat lähetvät vähitellen valumaan N,
harvemmin takaisinpäin. Sitten, kun kalat nousevat kunnolla, viivyttely
venyy entisestään. Saman päivän eroja eri paikkojen välillä voi myös
selittää se, että lepäilypaikka on pisteiden välissä. <br><br>
<blockquote type=cite class=cite cite=""><font size=2 color="#000080">
Kun sitä muuttoa lähimantereella tarkkailin samana päivänä, niin
mietin tätä korkealla muuttavien mahdollisuutta, mutta tällä erää en
siihen oikein usko. Vaikka keli oli hiukan hankala (pilviä vähän), niin
horisontaalisesti linnut näkyivät tosi kauas. Kotkat varmasti yli viiden
kilometrin etäisyydeltä väreilyssäkin. Ainakin niitä vähiä pilvivanoja
vasten kotkat olisivat näkyneet korkealta jopa paremmin (väreilyn
puuttuessa) kuin matalalla lentävät. Petomuutto kyllä nousi hiukan
korkeammalle puolen päivän jälkeen, mutta erityisiä
havaitsemishankaluuksia siitä ei tuntunut tulevan (tätä indikoisivat
jotkut satunnaisesti havaitut korkealla menijät). Meren päällä sen sijaan
olosuhteet ovat luultavasti olleet hankalammat ja siellä voisi olla tilaa
edetä huomaamatta, vaikkapa vain muutaman kilometrin päässä rannikolta.
Ongelmana tässä vain on se, että merikotkat näyttivät tykkäävän
nostoista, joita meren päälle ei ole.</font></blockquote><br>
Vaikka pitävätkin nostoista, merikotkat tulevat mielellään myötätuulessa
matalallakin pitkiä matkoja meren yllä (mm. Tauvosta Hailuotoon ja vielä
paljon pitemmän matkan Hailuodosta pohjoiseen; suurin osa ei muuton
yhteistarkkailutulosten mukaan rantaudu lyhintä reittiä mantereelle
Virpi-Isonimessä Haukiputaalla). Ne eivät ole yhtä kranttuja aurinkoisen
kelin (tai kovan tuulen) suosijoita kuin maakotkat. Toisin kuin
ilmeisesti maakotkalla, merikotkalla on selvästi rannikkolinjaa (lähellä)
seuraava muuttolinja, joka näkyy mm. Pyhäjoella ja Tauvossa.
Myötätuulessa ne meren päällä ovat varmaan matalalla eivätkä erotu
Alhonmäelle, joka on melko kaukana rannasta. Luulen, että Kirkkosalmen
isot määrät selittyvät sillä, että maastokuviot (Hailuodon eteläranta
muodostaa kiilan Pöllästä kohti Kirkkosalmea ohajten längisimpiä
saapujia; Hailuodon itärentaa seuraavatkin kotkat, jos ovat
riittävän korkealla, näkyvät torniin, länteenkin näkyy kilometrejä)
ohjaavat kotkat niin laajasti tornin näköpiiriin. <br><br>
t. juha <br><br>
<br>
</body>
</html>