<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.2900.3059" name=GENERATOR>
<STYLE></STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV dir=ltr align=left><STRONG><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Kooste 22.4.2007 tehdystä Oulun seudun 
kerääntymisalueen laskennasta</SPAN></FONT></STRONG></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><STRONG><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT></STRONG>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Laskenta tehtiin osana meneillään olevaa IBA-alueiden 
tietojen päivtystä. Laskenta-alue kattoi pääosan Oulun seudun 
kerääntymisalueesta ja siihen osallistuivat seuraavat henkilöt (laskenta-alue): 
Mauri Leiviskä (Muhos), Juha Markkola (Hailuoto, Kirkkosalmi), Jorma Pessa 
(Liminganlahti ja rantapellot), Jukka Piispanen (Lumijoki ja Siikajoki), Reino 
Rajala (Muhos), Teemu Saarenpää (Muhos), Sami Timonen (Tyrnävä ja Kempele) ja 
Tuomas Väyrynen (Limingan pellot).</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Laskenta tehtiin vapaaehtoisesti, josta suuri kiitos 
kaikille laskentaan osallistuneille!</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007><STRONG>Hanhet:</STRONG></SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Kylmän pohjoisvirtauksen pysäyttämänä laskettiin 
1980-2000 -lukujen korkein hanhikerääntymä: metsähanhia 10359, lyhytnokkahanhia 
557 (kaikkien aikojen ennätys!), tundrahanhia 20, merihanhia 549, kanadanhanhi 
1. Kevään hanhimuuton erikoisuus oli pitkä ajallinen ero Länsi-Suomen 
(Satakunta-Suupohja) ja Oulun seudun huippujen välillä. Tämä selittynee 
huhtikuun alun sääoloilla, jotka suosivat hanhimuuton liikkeelle lähtöä jo 
maalis-huhtikuun vaihteessa. Samaan aikaan pohjoisessa vallinnut kylmä ilma 
pysäytti muuton ja määrät pysyivät pieninä Oulun seudulla 18.4. saakka, jolloin 
päämuutto käynnistyi.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Aluekohtaisesti metsähanhet olivat jakautuneet 
seuraavastii: Siikajoen ja Lumijoen alueet n. 4880 yksilöä, Limingan lakeuden 
pellot n. 2238, Tyrnävän pellot n. 992, Liminlahden rantapellot ja ja 
merenrannat n. 1981 ja Muhoksen Soso n. 268 yksilöä. Lyhytnokkahanhet jakutuivat 
selkeästi kahdelle pääalueelle: Siikajoen Karinkannan-Säärenperän pellot 279 
yksilöä ja Tyrnävän Murron-Ängeslevän alueelle 253 yksilöä. Muualla määrät 
olivat selvästi pienempiä. Alueellinen jakauma vastaa aiemmin havaittua 
alueellista painottumista.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Toinen erikoinen piirre liittyy lyhtnokkahanhien 
korkeaan määrään ja etenkin niiden muuton ajoittumiseen. Lyhytnokkahanhien 
muutto on ajoittunut tavallisesti metsähanhimuuton loppuun tai jopa sen jälkeen. 
Nyt ennätyksellinen määrä havaittiin samaan aikaan metsähanhihuipun kanssa. 
Lyhytnokkien muutto toki jatkui vielä tämän jälkeenkin&nbsp;ja voi huipentua 
toukokuun alkupäiviin. Keskustelua on käyty eri yhteyksissä 
lyhytnokkahanhimäärän selvästä kasvusta Oulun seudulla ja sen syistä. Määrien 
kasvu vaikuttaa selvältä: 1980-luvun puolivälissä määrät olivat 5-10 
yksilöä/kevät, 1990-luvulla arvioitiin, että läpimuttava kanta oli 100 yksilön 
luokkaa, 2000 -luvulla siirryttiin uudelle tasolle määrien noustua muutamiin 
satoihin yksilöihin. Samalla on myös opittu etsimään lyhytnokkahanhiparvia 
metsähanhimuuton loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Mihin lyhytnokkahanhet ovat 
matkalla? Sitä ei kaiketi tiedetä, mutta oma arvaukseni on, että eivät ne ehkä 
Huippuvuorille ole matkalla vaan ne ovat ehkä löytäneet uuden pesimäalueen 
jostakin Luoteis-Venäjältä. Asian selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia 
esim. satellittitelemetrian keinoin.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007><STRONG>Joutsenet</STRONG>:</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Laulujoutsenkerääntymä oli ajankohtaan nähden korkea: 
vähintään 1800 yksilöä. Suurimmat määrät laskettiin Liminganlahdelta (n. 1200) 
ja Siikajoelta (n. 500). Joukossa oli yksi pikkujoutsen Sannanlahdella. 
Pesimättömien määrä vielä todennäköisesti kasvaa ja saavuttaa huippunsa 
touko-kesäkuun vaihteessa. Joutsenet lähtevät Oulun seudun kerääntymisalueelta 
juhannuksen tienoilla Kuolan niemimaan - Vienanmeren alueelle 
sulkimaan.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007><STRONG>Kurki</STRONG>:</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Kurkikerääntymä kasvaa vuosi vuodelta yleisen 
kannankasvun myöstä ja nyt laskettiin n. 1900 kurkea eri puolilta 
kerääntymisaluetta. Suurin määrä havaittiin Limingan ja Tyrnävän pelloilla, 
jossa parhaasta pisteestä näkyi yli 800 yksilöä! Osa pesimättömistä kurjista jää 
alueelle koko kesäksi ruokaillen alueen pelloilla yöaikaan ja levähtäen 
Liminganlahdella päiväajan.</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007><STRONG>Sorsat</STRONG>:</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Merialueen hitaasta sulamisesta johtuen 
puolisukeltajasorsia havaittiin ajankohtaan nähden korkea kerääntymä: alustavan 
varovaisen arvion mukaan sorsien yhteismäärä oli n. 18000 yksilöä. Valtaosa oli 
kerääntynyt Liminganlahdelle Hirvaslahden - Sannanlahden väliselle osittain 
sulaneelle ranta-alueelle. Huomattava keräntymä havaittiin myös Siikajoella 
Merikylänlahdella (yli 2000 sorsaa). Lajikohtaista erottelua ei ole vielä 
yhteismäärien suhteen tehty, mutta alustavan lajisuhteisiin perustuvan 
arvion&nbsp;mukaan (mukana n. puolet kerääntymästä) valtalajit olivat: tavi 
11100, jouhisorsa 2600, haapana 2000 ja&nbsp;sinisorsa 1200 yksilöä. Muista 
vesilinnuista runsaina esiintyivät telkkä (n. 500), tukkasotka (n. 200), uivelo 
(vähintään 100) ja isokoskelo (n. 100).</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007><STRONG>Muut mielenkiintoiset 
lajit:</STRONG></SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Hanhi- ja sorsalaskennan yhteydessä tulee 
luonnollisesti havaintoja muistakin lajeista, joista ei kuitenkaan ole tehty 
vielä koostetta. Poimintoja joistakin: arosuohaukka koiras Kempeleen 
Niittyrannassa, soivia pikkutikkoja muutamssa paikassa, rummutteleva pohjantikka 
rantakoivikossa Temmesjoella, ruskosuohaukkoja Liminganlahdella ainakin 20, 
kaksi merikotkaa Liminganlahdella. Uuttukyyhkyjä ilahduttavan paljon eri 
puolilla Lakeuden viljelyaluetta. </SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Monen lajin osalta tuli myös käynnissä olevan 
lintuatlaksen kannalta mielenkiintoisia havaintoja, jotka tallennetaan suoraan 
Hatikka-järjestelmään. Muut lintuhavainnot löytävät kotinsa Birdlifen 
Tiira-havaintojärjestelmästä.&nbsp;</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Terveisin,</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Jorma Pessa</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007>Pohjois-Pohjanmaan IBA-koordinaattori ja 
atlasvastaava</SPAN></FONT></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><FONT face=Tahoma size=2><SPAN 
class=488214807-01052007></SPAN></FONT>&nbsp;</DIV></BODY></HTML>