<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.6000.16481" name=GENERATOR>
<STYLE></STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV><FONT size=2>Hei</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2>Teppo Mutasen kyselemä punajalkaviklojen peltopesintä tuli
itselleni ensimmäisen kerran vastaan Luodossa Järventakana vuonna 1973. Kovin
paljon aikaisemmin se ei alueella ole voinut alkaa, koska 1960-luvulla liikuin
samalla peltoalueella mm. töyhtöhyyppien perässä varsin
ahkerasti. Sittemmin 1970-luvulla tapauksia on tullut vastaan
runsaasti ja useimmiten ne ovat olleet pihamaiden tuntumaan hakeutuneita
poikueita kuljettavien emojen hätäilyä. </FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2>Ainakin vuodesta 1983 lähtien pesintä on ollut säännöllistä.
Peltotöissä pesistä ei ole aivan samanlaista vaivaa kuin muilla kahlaajilla,
koska ne varsin usein ovat sarkaojien pientareilla. Hautova emo väistää
traktorin rengasta usein vasta 30-50 cm:n etäisyydeltä, joten pesien sijainti on
kylvötöissä kuitenkin hyvä etukäteen katsella. Muuten punajalkaviklojen
peltopesinnän turvaaminen onnistunee samoilla keinoilla kuin muillekin
kahlaajajille (ks. esim. Googlella hakusanoina: Koirantakkua ja karupäitä -
sivut 79-80).</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2>Matkaa Järventakaa (mm. Marken niityltä) Kirkkosalmelle on 2-3
kilometriä. Salmi tuntuu olevan päiväkausia kestävän poikueen kuljetuksen
suunta - välissä on runsaasti asutusta ja metsääkin. Kylällä tappiot
poikasia kuljetettaessa lienevät suuria. Pääsipä hirvikoirammekin
takavuosina yhtenä yönä nappaamaan juoksunarun alle eksyneen untuvikon.
Tänä kesänä vaikutti siltä, että pihapiirin ohitse kuljetettu poikue meni
naapurien kissojen ja saaressa vast'ikään runsastuneiden harakkojen
ruuaksi.</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2>Luodosta Leskeltä terveisin</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2>Eikka</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2>Eino Merilä</FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2><A
href="mailto:eikka@merila.org">eikka@merila.org</A></FONT></DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT size=2></FONT> </DIV>
<BLOCKQUOTE
style="PADDING-RIGHT: 0px; PADDING-LEFT: 5px; MARGIN-LEFT: 5px; BORDER-LEFT: #000000 2px solid; MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV style="FONT: 10pt arial">----- Original Message ----- </DIV>
<DIV
style="BACKGROUND: #e4e4e4; FONT: 10pt arial; font-color: black"><B>From:</B>
<A title=mutanen.teppo@gmail.com href="mailto:mutanen.teppo@gmail.com">Teppo
Mutanen</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>To:</B> <A title=pply@lists.oulu.fi
href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Sent:</B> Tuesday, July 17, 2007 12:32
PM</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Subject:</B> [Pply] punajalkaviklot ja
pikkukuovit pelloilla</DIV>
<DIV><BR></DIV><BR>Terve<BR><BR>Lapin listalla puhuttiin punajalkaviklojen
peltopesinnöistä. Ovat viime vuosina alkaneet pesimään pelloilla. Täällähän
ilmiö on jo vanhempi. Kuinka vanha? ja kuinka kaukana pesivät
rannikolta?<BR><BR>Mutta mikä on pikkukuovin peltopesintöjen historia? Ovatko
pesineet "aina" pelloilla? Itse törmäsin täällä ensimmäisiin vasta
vuosituhannen vaihteessa. Lapissa ovat kuulemma pesineet "aina" pelloilla.
<BR><BR>TeppoM.<BR>
<P>
<HR>
<P></P>_______________________________________________<BR>Pply mailing
list<BR>Pply@lists.oulu.fi<BR>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<BR></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>