Tähän tarvitaan vielä täsmennystä lisää. Näistä pinnojen laskemisen perusteista keskustellaan vähän väliä, mutta silti asiat tuntuvat jäävän jotenkin ilmaan leijumaan - ihmekö tuo toisaalta, kun tavalla tai toisella laskettaessa ilmiö tuntuu saavan hullunkurisia piirteitä.
<br><br>Eikös nyt lasketa mukaan kaikki ne lajit, jotka on havaittu kunnaSTA käsin. Havaitsijan itse on siis oltava kunnassa, mutta lintu itse voi olla ihan missä vaan. KempeeleSTÄ on havaittu viime
kesänä jalohaikara, mutta KempeleeSSÄ ei koskaan - lintu on edellisin perustein ruksattu myös Kempeleen listalle. Mitä pinnoja nämä sitten ovatkaan "kuntapinnoja", "kunnan pinnoja" vai "kunnasta pinnoja" siihen voi joku viisaampi ottaa kantaa.
<br><br>Mikäli lintujen sijaintia pidetään laskemisen lähtökohtana, niin esim. Kempeleen merialueilla (vain kapea liuska, noin pari hehtaaria vesialuetta Vihiluodon kupeessa) alkaa merellä uiskentelevien ja muuttavien lajien laskeminen kuntapinnoiksi mennä täysin mahdottomaksi puuhaksi.
<br><br>Tämä mustajalkatyllin <font size="2"><i><span style="font-size: 10pt; font-family: Arial; color: black;">1965: 04.06. Kempele (Oulu, Kempeleenlahti)</span></i></font><br>
tapaus on muuten aika mielenkiintoinen. Ymmärsin Mikko Ojasen kanssa käymästä keskustelusta, että lintu olisi havaittu Vihiluodossa päin, lähellä nykyistä Kempeleen ja Oulunsalon rajaa. Mikäli lintu on rantaviivassa nähty, niin voisi maankohoamisen perusteella (40 vuotta = 40cm, kymmeniä metrejä vesijättömaata) hyvinkin olla nähdyn nykyisellä Kempeleen maaperällä :-)
<br><br>terv. Jukkap<br><br><font size="2"><i><span style="font-size: 10pt; font-family: Arial; color: black;"><span style="font-style: italic;"></span></span></i></font><br><br><br><br>