<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.2800.1528" name=GENERATOR>
<STYLE></STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Hei!</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja
yleisesti syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä. Korkeintaan
on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi. Omiin silmiini ei ole
ainakaan yleisimmissä lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia
tutkimuksia. Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin metsiin tuntuu
oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla ja varsinkin teeri erilaisissa
nuorissakin metsissä ja "rääseiköissä". Poikasaikaan taas kaikki viihtyvät
soiden ja kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja riekosta.
Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä soidenojitusten vaikutus
kanalintukantoihin on merkittävämpi, kuin varsinaisten kuivanmaan metsien
käsittely. Tuhoutuuhan siinä poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon
vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston ja kasvillisuuden
muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten vähenemisestä tai suoranaisesti
poikasten hukkumisena ojiin. Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu
muutaman kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan kautta ja
jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin ainakin kastelevat ja
kylmettävät itsensä pahoin.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden
uudisojitusten määristä v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojen indeksit
1959-1994 (teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; ts.
alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain. Ojitushehtaareitahan on ko
ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria. Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten
tuhotut suot (turvesuot, pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja
muita tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään
löytänyt.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti".
Tosin virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten
erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. Onpahan kuitenkiin
suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä alueellisestikkin, jolloin ne olisivat
luotettavampia. Ainakin ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä
ajalta luotettavia lintulaskentoja?</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi
puolestaan sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat
pysyneet ennallaan 1990-luvun alusta alkaen, jolloin uudistusojitukset
ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat. Kunnostusojituksia kuitenkin
50-80.000 ha/vuosi koko maassa.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin
vastaavista yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän
muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto". </FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Pähkäilee Timo K</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Mutta onneksi metsolla ja muiilla
metsäkanalinnuilla menee nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä: <A
href="http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument">http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument</A></FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV></BODY></HTML>