<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.2800.1528" name=GENERATOR>
<STYLE>@font-face {
font-family: Tahoma;
}
@page Section1 {size: 595.3pt 841.9pt; margin: 70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; }
P.MsoNormal {
FONT-SIZE: 12pt; MARGIN: 0cm 0cm 0pt; FONT-FAMILY: "Times New Roman"
}
LI.MsoNormal {
FONT-SIZE: 12pt; MARGIN: 0cm 0cm 0pt; FONT-FAMILY: "Times New Roman"
}
DIV.MsoNormal {
FONT-SIZE: 12pt; MARGIN: 0cm 0cm 0pt; FONT-FAMILY: "Times New Roman"
}
A:link {
COLOR: blue; TEXT-DECORATION: underline
}
SPAN.MsoHyperlink {
COLOR: blue; TEXT-DECORATION: underline
}
A:visited {
COLOR: blue; TEXT-DECORATION: underline
}
SPAN.MsoHyperlinkFollowed {
COLOR: blue; TEXT-DECORATION: underline
}
SPAN.EmailStyle17 {
COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial
}
DIV.Section1 {
page: Section1
}
</STYLE>
</HEAD>
<BODY lang=FI vLink=blue link=blue bgColor=white>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Heps!</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Vastaan tähän Riston viestiin tällä yleisellä
palstalla, sillä sisällöstä päättelin sen tarkoitetun tälle
palstalle.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Löysin lyhennelmän Riston kertomasta
tutkimuksesta ja sen selostuksessa kerrotaan varsinkin ketun saalistuspaineen
olevan merkitsevän kanalintupoikueille. Ketun kannansäätelijänä taas korostetaan
ilveksen merkitystä. Ilvestä suurempana ketun kannan säätelijänä on saattanut
aiemmin olla turkistarhaus! Ennen kettujen tarhausta niiden nahkojen hinnat
olivat niin korkealla, että metsästyspaine piti kettukannat alhaalla. Tarhauksen
yleistyminen romahdutti ketunnahkojen hinnat ja kettujen metsästyspaine pieneni,
sillä metsästäjillä ei ollut enään suurempaa kiinnostusta kettuun. Nykyisin taas
ketunpyyntiä on alettu harrastamaan enemmän riistanhoidollisessa
mielessä.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Milloinhan muuten ketun tarhaus
yleistyi?</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>terveisin Timo K</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Ja kommentti vielä siihen alkuperäisen viestini
loppuosaan: pensastasku tosiaan viihtyy nykyisissä "talousmetsissä": viime
kesänäkin tapasin useita pesiviä pensataskupareja myllerretyillä
laajoilla avohakkuualueilla!</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV>----- Original Message ----- </DIV>
<BLOCKQUOTE dir=ltr
style="PADDING-RIGHT: 0px; PADDING-LEFT: 5px; MARGIN-LEFT: 5px; BORDER-LEFT: #000000 2px solid; MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV
style="BACKGROUND: #e4e4e4; FONT: 10pt arial; font-color: black"><B>From:</B>
<A title=risto.tornberg@oulu.fi href="mailto:risto.tornberg@oulu.fi">Risto
Tornberg</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>To:</B> <A title=karjalainent@baanamail.fi
href="mailto:karjalainent@baanamail.fi">'Timo Karjalainen'</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Sent:</B> Monday, January 07, 2008 9:04
AM</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Subject:</B> RE: [Pply] Metsäkanalinnut ja
suo-ojitukset</DIV>
<DIV><BR></DIV>
<DIV class=Section1>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial">Hei</SPAN></FONT></P>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial"></SPAN></FONT> </P>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial">Viime keväänä
Jyväskylässä kanalintujen pesimämenestyksestä väitelleen Gilbert Ludwigin
mukaan asia on juuri noin kuin Timo esittää. Malleista, joissa tutkittiin
kanalintujen poikastuottoa suurella joukkolla ympäristömuuttujia, seuloutui
tilastollisessa myllytyksessä vahvimpina selittäjinä metsäojitusten määrä ja
tämä vielä erityisesti sateisina kesinä. Vaikutus oli suurin Etelä- ja
Keski-Suomessa, missä ojituskin on ollut tehokkainta. Huomattavaa oli myös,
että vaikutus oli hyvin samanlainen metsolla, teerellä ja pyyllä.
</SPAN></FONT></P>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial"></SPAN></FONT> </P>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial">Risto</SPAN></FONT></P>
<P class=MsoNormal><FONT face=Arial color=navy size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; COLOR: navy; FONT-FAMILY: Arial"></SPAN></FONT> </P>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Tahoma size=2><SPAN
lang=EN-US style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Tahoma">-----Original
Message-----<BR><B><SPAN style="FONT-WEIGHT: bold">From:</SPAN></B>
pply-bounces@lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi] <B><SPAN
style="FONT-WEIGHT: bold">On Behalf Of </SPAN></B>Timo Karjalainen<BR><B><SPAN
style="FONT-WEIGHT: bold">Sent:</SPAN></B> 6. tammikuuta 2008
20:44<BR><B><SPAN style="FONT-WEIGHT: bold">To:</SPAN></B>
pply@lists.oulu.fi<BR><B><SPAN style="FONT-WEIGHT: bold">Subject:</SPAN></B>
[Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset</SPAN></FONT></P>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face="Times New Roman"
size=3><SPAN style="FONT-SIZE: 12pt"></SPAN></FONT> </P>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Hei!</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face="Times New Roman"
size=3><SPAN style="FONT-SIZE: 12pt"></SPAN></FONT> </P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Metsäkanalintujen kantojen
laskusta on yleensä ja yleisesti syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin
erittelemättä. Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.
Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä lintuharrastuslehdissä sattunut
asiaa koskevia tutkimuksia. Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus
vanhoihin metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla ja
varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja "rääseiköissä".
Poikasaikaan taas kaikki viihtyvät soiden ja kankaiden rajamailla. Puhun
nyt siis teerestä, metsosta ja riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen
mielestä soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, kuin
varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä poikas-ajan
elinympäristö, varsinkin metsän ja suon vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta
sitten pienilmaston ja kasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan
hyönteisten vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.
Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman kymmenen metrin
välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan kautta ja jos eivät huku ja
sattuvat pääsemään ojasta pois, niin ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä
pahoin.</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Piirsin käppyrät Suomen
metsien/soiden uudisojitusten määristä v.1950-1998 ja kanalintujen
talvikantojen indeksit 1959-1994 (teeri, riekko ja metso yhteensä).
Ojituskäyrän piirsin kääntäen; ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.
Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria. Mukana ei
ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot, pellot, tekoaltaat
jne.). Tiedot poimin netistä ja muita tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta
en tähän hätään löytänyt.</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Käyrät noudattelevat toisiaan
hyvin "kauniisti". Tosin virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen
ja ojitusten erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym.
Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä alueellisestikkin,
jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin ojituksista luulisi löytyvän,
mutta löytyykö pitkältä ajalta luotettavia
lintulaskentoja?</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Ojitusten vaikutuksesta
kanalintukantoihin puhuisi puolestaan sekin, että riistakolmiolaskentojen
mukaan kanalintukannat ovat pysyneet ennallaan 1990-luvun alusta alkaen,
jolloin uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat.
Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko
maassa.</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Vastaavia käppyröitä saisi
tietenkin muistakin vastaavista yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne).
Niin ja täytyyhän muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".
</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face="Times New Roman"
size=3><SPAN style="FONT-SIZE: 12pt"></SPAN></FONT> </P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Pähkäilee Timo
K</SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face="Times New Roman"
size=3><SPAN style="FONT-SIZE: 12pt"></SPAN></FONT> </P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face=Arial size=2><SPAN
style="FONT-SIZE: 10pt; FONT-FAMILY: Arial">Mutta onneksi metsolla ja muiilla
metsäkanalinnuilla menee nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:
<A
href="http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument">http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument</A></SPAN></FONT></P></DIV>
<DIV>
<P class=MsoNormal style="MARGIN-LEFT: 65.2pt"><FONT face="Times New Roman"
size=3><SPAN
style="FONT-SIZE: 12pt"></SPAN></FONT> </P></DIV></DIV></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>