<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.6000.16587" name=GENERATOR>
<STYLE></STYLE>
</HEAD>
<BODY bgColor=#ffffff>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Eikös se lintujen pesimisen aloitus eri yksilöiden
välillä ajoitu aina tavallisestikin eri aikoihin?</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Parhaista pesimäpaikoista kilpaillaan, ja yleensä
nopeimmat ennättävät parhaille paikoille ensimmäisenä.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Ja jos ensimmäinen pesintäyritys jostakin syystä
epäonnistuu, niin sitten aloitetaan pesintä uudelleen.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>Alueuutisissa sanoivat juuri että Suomen
lintulajisto muuttuu, esim. teeri ja metso esiintyvät tulevaisuudessa vain
Pohjois-Suomessa.</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2>t. Pentti P</FONT></DIV>
<DIV><FONT face=Arial size=2></FONT> </DIV>
<BLOCKQUOTE
style="PADDING-RIGHT: 0px; PADDING-LEFT: 5px; MARGIN-LEFT: 5px; BORDER-LEFT: #000000 2px solid; MARGIN-RIGHT: 0px">
<DIV style="FONT: 10pt arial">----- Original Message ----- </DIV>
<DIV
style="BACKGROUND: #e4e4e4; FONT: 10pt arial; font-color: black"><B>From:</B>
<A title=mutanen.teppo@gmail.com href="mailto:mutanen.teppo@gmail.com">Teppo
Mutanen</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>To:</B> <A title=jorma.luhta@baanamail.fi
href="mailto:jorma.luhta@baanamail.fi">Jorma Luhta</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Cc:</B> <A title=pply@lists.oulu.fi
href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply@lists.oulu.fi</A> </DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Sent:</B> Tuesday, January 15, 2008 1:53
AM</DIV>
<DIV style="FONT: 10pt arial"><B>Subject:</B> Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut
ja suo-ojitukset</DIV>
<DIV><BR></DIV><BR>Terve<BR><BR>Eikös tässä muutama vuosi sitten joku (rktl?)
tutkija esittänyt, että teerellä on pesimisen aloitus aikaistunut pari päivää,
joka vaikuttaisi niiden selviytymiseen. Eli kuoriutuvat liian varhain, jolloin
hyönteisravintoa ei ole riittävästi vielä tarjolla. <BR><BR>Samoin mustikan
selvää vähenemistä on epäilty osasyyksi kanalintujen (teeri,metso)
vähenemiseen.<BR><BR>Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko
valistunut arvaus? Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli? <BR><BR>Vai
olisiko syypäänä pidettävä kanahaukan rauhoitusta? Mitä tähän sanoo
Risto?<BR><BR>TeppoM.<BR><BR>
<DIV><SPAN class=gmail_quote>8.1.2008 <B class=gmail_sendername>Jorma
Luhta</B> <<A href="mailto:jorma.luhta@baanamail.fi">
jorma.luhta@baanamail.fi</A>> kirjoitti:</SPAN>
<BLOCKQUOTE class=gmail_quote
style="PADDING-LEFT: 1ex; MARGIN: 0pt 0pt 0pt 0.8ex; BORDER-LEFT: rgb(204,204,204) 1px solid">Hyvä
Timo!<BR><BR>Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle
on <BR>näistä asioista kertynyt - erityisesti
Etelä-Pohjanmaalla<BR>1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa,
suurimmilla<BR>suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään
rajua<BR>kanalintujen kannanromahdusta. <BR>Tammikuiset metsot istuvat
vieläkin parvina hakomännyissä.<BR><A
href="http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739">http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739</A><BR><BR>Jorma
Luhta<BR><BR>__________________________
<BR><BR>Hei!<BR><BR>Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja
yleisesti<BR>syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin
erittelemättä.<BR>Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen
syypääksi.<BR>Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä
<BR>lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia<BR>tutkimuksia.Teeren ja
riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin<BR>metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat
viihtyvät soiden reunoilla<BR>ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin
metsissä ja <BR>"rääseiköissä". Poikasaikaantaas kaikki viihtyvät soiden
ja<BR>kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta
ja<BR>riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen
mielestä<BR>soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi,
<BR>kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan
siinä<BR>poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja
suon<BR>vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten
pienilmaston<BR>jakasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten
<BR>vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.<BR>Emohan
hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman<BR>kymmenen metrin
välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan<BR>kautta ja jos eivät huku ja
sattuvat pääsemään ojasta pois, niin <BR>ainakin kastelevat ja kylmettävät
itsensä pahoin.<BR>Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten
määristä<BR>v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojenindeksit
1959-1994<BR>(teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin
kääntäen; <BR>ts. alueesta jäljellä ojittamatta
vuosittain.<BR>Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj.
hehtaaria.<BR>Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot
(turvesuot,<BR>pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita
<BR>tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään
löytänyt.<BR>Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti".
Tosin<BR>virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja
ojitusten<BR>erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym.
<BR>Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi
löytyä<BR>alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia.
Ainakin<BR>ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä
ajalta<BR>luotettavia lintulaskentoja? <BR>Ojitusten vaikutuksesta
kanalintukantoihin puhuisi puolestaan<BR>sekin, että riistakolmiolaskentojen
mukaan kanalintukannat ovat<BR>pysyneet ennallaan 1990-luvun alustaalkaen,
jolloin<BR>uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat.
<BR>Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko
maassa.<BR>Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin
vastaavista<BR>yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja
täytyyhän<BR>muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".
<BR><BR>Pähkäilee Timo K<BR><BR>Mutta onneksi metsolla ja muiilla
metsäkanalinnuilla menee<BR>nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla
talousmetsissä:<BR><A
href="http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6">http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6</A><BR>d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument<BR><BR><BR>_______________________________________________<BR>Pply
mailing list<BR><A
href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</A><BR><A
href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</A><BR></BLOCKQUOTE></DIV><BR>
<P>
<HR>
<P></P>_______________________________________________<BR>Pply mailing
list<BR>Pply@lists.oulu.fi<BR>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<BR></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>