<html>
<head>
<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=iso-8859-1">
<meta name=Generator content="Microsoft Word 10 (filtered)">
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:Tahoma;
panose-1:2 11 6 4 3 5 4 4 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";}
a:link, span.MsoHyperlink
{color:blue;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{color:blue;
text-decoration:underline;}
span.EmailStyle18
{font-family:Arial;
color:navy;}
@page Section1
{size:595.3pt 841.9pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
</style>
</head>
<body lang=FI link=blue vlink=blue>
<div class=Section1>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'>Hei</span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'>Täytyy kai kommentoida, kun tuo Teppo
hätyyttelee. Syitä kanalintujen vähenemiseen on tietenkin kaikki nuo jotka on
jo kerrottu. Vetiset ojat teeren poikueiden hupenemisen syynä tuli muuten esiin
jo kauan sitten Marjakankaan Arton tukimuksissa ja nyt tuo Jyväskyläläisten
tulos vahvistaa saman isossa mitassa. Luulis tosin emolinnulla olevan
jonkinlainen taju mistä poikaset pääsee yli. Ei kai se lennä lentokyvyttömien
poikasten edeltä esim tulvivan puron yli. Kyllä tuommoisten äitien geenit
varmaan jää monistumatta. Tätähän vois tutkia kokeellisesti, kun olis
käytettävissä tarhattuja kanalintuemoja poikueineen. Erisyvyisiä ojia vain
aitaukseen ja seuranta päälle. Poikasia ei tietenkään hukutettaisi. Eläintarhakin
olis mutta kanalintutarhaus ei valitettavasti ole muodissa nykyään. </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'>Kanahaukkaa en pitäis kanalintujen
vähenemisen syynä, koska se on niistä riippuvainen. Muutenhan se häviää
itsekin. Tosin, jos esim ihmistoiminta tarjoaa haukoille ylimääräistä evästä ja
riipppuvaisuus kanalinnuista ohenee, voi kanahaukkakin alkaa toimia esim yleispeto
ketun tavoin ja edistää niiden alamäkeä. Valtaosassa maata haukat on kuitenkin
talvella niin riippuvaisia kanalinnuista, että tuollaista kierrettä ei syntyne.
Siinä Gilbertin väikkärissä on muuten kuvasarja, jossa on esitetty kaikkien
riistanhoitopiirien teerikantojen kehitys hamasta 60-luvun alusta. Hauska
huomata, että Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen ja Kainuun teerikannat on olleet
jokseenkin vakaita koko seurannan ajan, mutta jyrkästi vähentyneet rannikkomaakunnissa,
Oulu mukaanlukien. On myös muistettava, että metsokannat on alkaneet elpyä
monin paikoin. Oikeastaan tällä hetkellä vain riekon tilanne on huolestuttava.
Ilmiselvästi se tulee häviämään keskisestä Suomesta, joskin olen hämmästellyt Etelä-Suomen
isoloituneiden (?) riekkokantojen sitkeyttä. Onko ne alkaneet sopeutua
lyhenevään talveen, kun pohjoisesta ei tule väärin sopeuttavaa geeniainesta?
Sukusiitos tosin varmaan on niille melkoinen uhka. Riekkotutkimusta ollaan
onneksi virittelemässä, joten ehkä noihinkin asioihin tulee joskus selvyyttä.</span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'>Jos ilmaston lämpeneminen edistyy kuten on
ennustettu, menetämme kuitenkin ajan pitkään metsäkanalinnut Etelä-Suomesta tai
ne muuttuu yhtä harvinaisiksi kuin ne on nyt Pohjois-Saksassa, mutta se on
toinen juttu.</span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'>t. Risto</span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal><font size=2 color=navy face=Arial><span style='font-size:
10.0pt;font-family:Arial;color:navy'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal style='margin-left:65.2pt'><font size=2 face=Tahoma><span
lang=EN-US style='font-size:10.0pt;font-family:Tahoma'>-----Original
Message-----<br>
<b><span style='font-weight:bold'>From:</span></b> pply-bounces@lists.oulu.fi
[mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi] <b><span style='font-weight:bold'>On Behalf
Of </span></b>Teppo Mutanen<br>
<b><span style='font-weight:bold'>Sent:</span></b> 15. tammikuuta 2008 </span></font><font size=2 face=Tahoma><span lang=EN-US style='font-size:10.0pt;font-family:Tahoma'>1:53</span></font><font
size=2 face=Tahoma><span lang=EN-US style='font-size:10.0pt;font-family:Tahoma'><br>
<b><span style='font-weight:bold'>To:</span></b> Jorma Luhta<br>
<b><span style='font-weight:bold'>Cc:</span></b> pply@lists.oulu.fi<br>
<b><span style='font-weight:bold'>Subject:</span></b> Re: VS: [Pply]
Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset</span></font></p>
<p class=MsoNormal style='margin-left:65.2pt'><font size=3
face="Times New Roman"><span style='font-size:12.0pt'> </span></font></p>
<p class=MsoNormal style='margin-right:0cm;margin-bottom:12.0pt;margin-left:
65.2pt'><font size=3 face="Times New Roman"><span style='font-size:12.0pt'><br>
Terve<br>
<br>
Eikös tässä muutama vuosi sitten joku (rktl?) tutkija esittänyt, että teerellä
on pesimisen aloitus aikaistunut pari päivää, joka vaikuttaisi niiden
selviytymiseen. Eli kuoriutuvat liian varhain, jolloin hyönteisravintoa ei ole
riittävästi vielä tarjolla. <br>
<br>
Samoin mustikan selvää vähenemistä on epäilty osasyyksi kanalintujen
(teeri,metso) vähenemiseen.<br>
<br>
Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko valistunut arvaus?
Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli? <br>
<br>
Vai olisiko syypäänä pidettävä kanahaukan rauhoitusta? Mitä tähän sanoo Risto?<br>
<br>
TeppoM.</span></font></p>
<div>
<p class=MsoNormal style='margin-left:65.2pt'><span class=gmailquote><font
size=3 face="Times New Roman"><span style='font-size:12.0pt'>8.1.2008 <b><span
style='font-weight:bold'>Jorma Luhta</span></b> <<a
href="mailto:jorma.luhta@baanamail.fi"> jorma.luhta@baanamail.fi</a>>
kirjoitti:</span></font></span></p>
<p class=MsoNormal style='margin-left:65.2pt'><font size=3
face="Times New Roman"><span style='font-size:12.0pt'>Hyvä Timo!<br>
<br>
Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle on <br>
näistä asioista kertynyt - erityisesti Etelä-Pohjanmaalla<br>
1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa, suurimmilla<br>
suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään rajua<br>
kanalintujen kannanromahdusta. <br>
Tammikuiset metsot istuvat vieläkin parvina hakomännyissä.<br>
<a href="http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739">http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739</a><br>
<br>
Jorma Luhta<br>
<br>
__________________________ <br>
<br>
Hei!<br>
<br>
Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti<br>
syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä.<br>
Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.<br>
Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä <br>
lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia<br>
tutkimuksia.Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin<br>
metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla<br>
ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja <br>
"rääseiköissä". Poikasaikaantaas kaikki viihtyvät soiden ja<br>
kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja<br>
riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä<br>
soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, <br>
kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä<br>
poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon<br>
vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston<br>
jakasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten <br>
vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.<br>
Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman<br>
kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan<br>
kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin <br>
ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.<br>
Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä<br>
v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojenindeksit 1959-1994<br>
(teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; <br>
ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.<br>
Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria.<br>
Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot,<br>
pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita <br>
tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.<br>
Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin<br>
virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten<br>
erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. <br>
Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä<br>
alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin<br>
ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta<br>
luotettavia lintulaskentoja? <br>
Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan<br>
sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat<br>
pysyneet ennallaan 1990-luvun alustaalkaen, jolloin<br>
uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat. <br>
Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.<br>
Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista<br>
yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän<br>
muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto". <br>
<br>
Pähkäilee Timo K<br>
<br>
Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee<br>
nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:<br>
<a href="http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6">http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6</a><br>
d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument<br>
<br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a></span></font></p>
</div>
<p class=MsoNormal style='margin-left:65.2pt'><font size=3
face="Times New Roman"><span style='font-size:12.0pt'> </span></font></p>
</div>
</body>
</html>