<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN">
<HTML><HEAD>
<META http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<META content="MSHTML 6.00.2900.3132" name=GENERATOR></HEAD>
<BODY>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>Hei,</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2></FONT></SPAN>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>Petteri mäkelä nosti metsien hakkuut esiin ja laskin 
nopeasti Siikajoella tänä keväänä havaitsemieni 22 reviiriä pitävän kangaskiurun 
jakauman eri elinympäristötyyppeihin ja se näyttää 
seuraavalta:</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>- sorakuoppa-alueet ja niiden reunakankaat (yleensä aina 
puut poistettu ja kuiva kangasmetsämaannos jäljellä), 7 reviiriä (31,8 
%)</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>- hakkuut sorakuoppien välittömässä läheisyydessä, 3 
reviiriä (13,6 %)</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>- erilliset hakkuut etäällä soranottoalueista, 12 reviiriä 
(54,5 %)</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008></SPAN>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>Jakauma näyttäisi tukevan Petterin esittämää päätelmää 
kangaskiurun saavan hyötyä harjumetsien avohakkuista. Entisellä kotiseudullani 
Pirkanmaalla</FONT>&nbsp;<FONT face=Arial color=#0000ff size=2>kangaskiuruja on 
esiintynyt perinteisesti kuivien mäntyvaltaisten harjumetsien liepeillä ja usein 
niille hakatuilla aukoilla. Toinen suosittu pesimäympäristö on ollut 
lentokenttien reuna-alueet, joilta männikkö on poistettu ja jäljelle on jäänyt 
kuivan kangasmetsän pohjakerros kasvipeitteineen. Soranottoalueiden 
reuna-alueilla kangaskiuruja on myös ollut. Vahva kangaskiurukanta on pesinyt 
perinteisesti Säkylässä Porin prikaatin ampuma-alueella Säkylänharjun 
ympäristössä ja Virttaan kankaalla. Sielläkin moni reviiri on sijainnut 
hakkuuaukeilla (ainakin 1980-luvulla, jolloin tutstuin alueeseen 11 kuukauden 
ajan). Vastaava lähes identtinen tilanne on myös Kankaanpäässä Satakunnan 
tykistörykmentin Pohjankankaan ampuma-alueella. Kaakkois-Suomessa kangaskiuruja 
pesii avokalliopaljastumilla ja myös mäntykankaiden avohakkuualueilla, joita 
esimerkiksi Virolahden alueella riittää.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2></FONT></SPAN>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>Siikajoen alueen lisäksi sopivia pesimäympäristöjä on 
Pohjois-Pohjanmaalla runsaasti: mm. Hailuodossa, Oulunsalossa, Oulussa, 
Haukiputaalla, Ylikiimingissä ja Utajärvellä. Siikajoen kangaskiurukeskittymässä 
näyttää olevan myös runsaasti naaraita, joten pesintöjäkin tulee olemaan 
varmasti runsaasti tänä keväänä ja kesänä. Jo viime vuonna kangaskiuruilla oli 
poikueita ainakin Alhonmäen ympäristössä, jossa havaitsin muutaman ruokkivan 
emon atlaskartoitusten yhteydessä. Kangaskiurut on ehkä helpointa löytää 
laulukauden alussa. Haudontavaiheessa parit ovat hiljaa ja vaikeasti 
havaittavia.</FONT></SPAN></DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2></FONT></SPAN>&nbsp;</DIV>
<DIV dir=ltr align=left><SPAN class=998335505-10042008><FONT face=Arial 
color=#0000ff size=2>t. Jorma Pessa</FONT></SPAN></DIV>
<DIV>&nbsp;</DIV><!-- Converted from text/plain format -->
<P><FONT 
size=2>~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~<BR>Jorma 
Pessa, suunnittelija<BR><BR>Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus<BR>(North 
Ostrobothnia Regional Environment Centre / Norra Österbottens 
miljöcentral)<BR>Luonnonsuojeluosasto<BR><BR>PL 124, 90101 Oulu (P.O.Box 124, 
FIN 90101 Oulu, Finland / PB 124, 90101 Uleåborg)<BR>Käyntiosoite (Visiting 
address /Besöksadress) Isokatu 9<BR><BR>Puhelin (Tel.) 020 490 6155 tai 0400 250 
040<BR>Faksi (Telefax) +358 204 90 
6305<BR><BR>jorma.pessa@ymparisto.fi<BR><BR><A 
href="http://www.ymparisto.fi/ppo">http://www.ymparisto.fi/ppo</A><BR>~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~<BR>&nbsp;</FONT> 
</P>
<DIV>&nbsp;</DIV><BR>
<BLOCKQUOTE 
style="PADDING-LEFT: 5px; MARGIN-LEFT: 5px; BORDER-LEFT: #0000ff 2px solid; MARGIN-RIGHT: 0px">
  <DIV class=OutlookMessageHeader lang=fi dir=ltr align=left>
  <HR tabIndex=-1>
  <FONT face=Tahoma size=2><B>Lähettäjä:</B> pply-bounces@lists.oulu.fi 
  [mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi] <B>Puolesta </B>petteri 
  mäkelä<BR><B>Lähetetty:</B> 9. huhtikuuta 2008 22:11<BR><B>Vastaanottaja:</B> 
  Pirkka Aalto<BR><B>Kopio:</B> pply@lists.oulu.fi<BR><B>Aihe:</B> Re: [Pply] 
  Miksi Lullulat...<BR></FONT><BR></DIV>
  <DIV></DIV>Terve!<BR><BR>Voisikohan lullulan yleistymisen syy piillä 
  metsätaloudessa? Ainakin Porin seudulla uudet lullulareviirit löytyvät 
  hiljakkoin hakatuilta aukoilta, jotka eivät ole vielä ehtineet koivikoitua. 
  Täälläkin päin havaintoja tuntuu tulevan enenevässä määrin ja mäntykankaiden 
  hiekkakuoppien jälkeen yleisin reviirin paikka lienee juuri 
  hakkuuaukko.<BR><BR>mutulla Petteri Mäkelä<BR><BR>
  <DIV><SPAN class=gmail_quote>On 4/9/08, <B class=gmail_sendername>Pirkka 
  Aalto</B> &lt;<A 
  href="mailto:pirkka.aalto@pp.inet.fi">pirkka.aalto@pp.inet.fi</A>&gt; 
  wrote:</SPAN>
  <BLOCKQUOTE class=gmail_quote 
  style="PADDING-LEFT: 1ex; MARGIN: 0px 0px 0px 0.8ex; BORDER-LEFT: #cccccc 1px solid">
    <BLOCKQUOTE class=gmail_quote 
    style="PADDING-LEFT: 1ex; BORDER-LEFT: #cccccc 1px solid"><SPAN 
      class=q>Ajattelin samoin juttua lukiessani, että on aika rohkeaa 
      ennustaa<BR>yhden muuttujan perusteella tulevia lajien levinneisyyksiä. 
      Varmasti<BR></SPAN>ilmasto-olosuhteet &nbsp;ovat yksi tärkeimmistä 
      levinneisyyttä rajoittavista<SPAN class=q><BR>tekijöistä, mutta monilla 
      lajeilla esiintymisaluetta selittäviä<BR>tekijöitä on 
    muitakin.<BR></SPAN></BLOCKQUOTE><BR>Moi!<BR><BR>Eikö samaan porukkaan lueta 
    vielä esim. satakieli, sirkkalinnut ja juovattomat Acrot, joita ei kuulu 
    eikä näy täällä pohjoisessa (eikä siellä etelässäkään), koskapa yöt ovat 
    liian valoisia?<BR><BR>Lullulalla on muuten ollut ainakin 2000 -luvun alussa 
    pieni erillisesiintymä Kolarissa Ylläksen ympäristössä. Toivottavasti tästä 
    saadaan dokumenttiä Atlakseenkin...<BR><BR>Ja sitten asian 
    vierestä...<BR><BR>
    <BLOCKQUOTE class=gmail_quote 
    style="PADDING-LEFT: 1ex; BORDER-LEFT: #cccccc 1px solid">Vastikään 
      ilmestyneen Aureola 2003:n voivat kokouksesta noutaa &nbsp;mukaansa kaikki 
      kyseiseen vuosikirjaan oikeutetut yhdistyksen jäsenet. &nbsp;Niille, jotka 
      tähän kokoukseen eivät pääse tuore julkaisu &nbsp;postitettaneen viikon 
      loppupuolella.<BR></BLOCKQUOTE><BR>PPLY:n hallituksen olisi hyvä muistaa, 
    että iso osa yhdistyksen jäsenistä asuu muualla kuin Oulussa... Se että 
    meille muille postitettaneen Aureola joskus (tai sitten ei postitettane) ei 
    ole kovin rohkaisevaa... ;-)<BR><BR>t: Pirkka
    <DIV><SPAN class=e 
    id=q_11934491eea5eae5_5><BR><BR><BR><BR><BR><BR>_______________________________________________<BR>Pply 
    mailing list<BR><A onclick="return top.js.OpenExtLink(window,event,this)" 
    href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target=_blank>Pply@lists.oulu.fi</A><BR><A 
    onclick="return top.js.OpenExtLink(window,event,this)" 
    href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" 
    target=_blank>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</A><BR></SPAN></DIV></BLOCKQUOTE></DIV><BR></BLOCKQUOTE></BODY></HTML>