<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8"><meta name="ProgId" content="Word.Document"><meta name="Generator" content="Microsoft Word 9"><meta name="Originator" content="Microsoft Word 9"><link rel="File-List" href="file:///C:/DOCUME%7E1/Tuohimaa/LOCALS%7E1/Temp/msoclip1/02/clip_filelist.xml"><style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Arial Unicode MS";
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;
mso-font-charset:128;
mso-generic-font-family:swiss;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-1 -369098753 63 0 4129023 0;}
@font-face
{font-family:"\@Arial Unicode MS";
panose-1:2 11 6 4 2 2 2 2 2 4;
mso-font-charset:128;
mso-generic-font-family:swiss;
mso-font-pitch:variable;
mso-font-signature:-1 -369098753 63 0 4129023 0;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{mso-style-parent:"";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman";
mso-fareast-font-family:"Times New Roman";}
p
{margin-right:0cm;
mso-margin-top-alt:auto;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:12.0pt;
font-family:"Arial Unicode MS";}
@page Section1
{size:595.3pt 841.9pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;
mso-header-margin:35.4pt;
mso-footer-margin:35.4pt;
mso-paper-source:0;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
</style>
<p>Suurhiekan tuulipuistoprojektiin liittyen allekirjoittanut oli viettänyt
perjantaina sen vihoviimeisen staijipäivän Keskiniemessä. Etukäteen olin
suunnitellut jonkinlaista pohjustustakin rallia varten, mutta käytännössä
siihen ei pystynyt vaikeiden sääolojen vuoksi.</p>
<p>Oli kuitenkin selvää, että lintuja oli maastossa ajankohtaan nähden paljon
(mainittakoon tässä yhteydessä, että Raahen talvilintulaskennoissa eräällä
reitillä 60 lajia, kun aiempi yhden reitin ennätys oli 48 lajia). Erityisen
kiinnostavaksi tilanteen teki se, että viikkoja vallinnut "mitään ei
tapahdu"- tilanne muuttui juuri rallin alla. Sula maa peittyi perjantain
ja lauantain aikana paksuun lumivaippaan ja tuulen suunta kääntyi pitkästä
aikaa pohjoisen kantille. Lumipeite ja viilennyt sää pakottivat linnut
kätköistään esille, mutta taisi samalla ajaa muutolle (tai tappaakin?)
viivyttelijöitä.</p>
<p> Olimme päättäneet aloittaa rallin Matikanniemestä, jossa kukaan meistä
ei koskaan ollut käynyt. Aamun valkenemisen odotus meni kuitenkin lähistön
metsäautoteillä kuusikoita (ja varpuspöllöä) etsien, mutta eipä kuusikoita
täältäpäin löytynyt. Hiukan vahingossa olimme tulleet jo niin lähelle
Marjaniemeä, että piipahdimme siellä, vaikka sinne menisimme myös päivännäöllä.
Potkimme vuorihempot lentoon, mutta muutapa ei juuri näkynyt. </p>
<p>Päästyämme Matikanniemeen tuntui lintupuoli kovin köyhältä. Ainoina
valopilkkuina metsän ylle ilmestyneessä räksäparvessa oli mukana punakylki ja
isolepinkäinen käväisi pensaan latvassa. Sääolot olivat vielä sellaista (tuulta
ja lumisadetta), ettei seuraavaksi suunniteltua rantakierrosta Marjaniemestä
Keskiniemeen vielä ajateltukaan, joten suuntasimme Pöllään. Pölläntiellä lensi
auton yli kovaksi tiedetty närhi. Pöllänlahdelta poimimme puikun ja yllätyksenä
Viinikanlahden suulla lepäili pari metsähanhea. Pöllänokalta ihailimme
Kuivasäikän edustalla lepäilevää lintumassaa. Mutta Kuivasäikälle päästyämme
jouduimme pettymään - ei pinnan pinnaa. Sää kuitenkin oli lupauksien mukaisesti
paranemassa, tuuli heikentynyt ja sade loppumassa. Kirkastuminen tapahtui
idästä käsin, josta saattoi kilpailijoille olla etua.</p>
<p>Jatkoimme Itänenälle, missä oli hyvä hetki. Parasta antia olivat muuttava
merimetso, pari peippoa ja paikallisena löytyi eräästä kalavajasta(!)
laulurastas. Komppaajaa säikähtänyt rastas törmäili vajan seiniin, syöksyen
lopulta oviaukosta maastoon. Onneksi vain yhden näkemä lintu suoritti myöhemmin
komean ylilennon ja saatiin myös joukkueen pinnoihin. </p>
<p>Itänenän jälkeen jatkoimme lyhyen tunturikiuruyrityksen jälkeen
Marjaniemeen. Paikalla pitkään ollut haarapääsky tuntui lumisessa maastossa
mahdottomalta. Merellä oli kuitenkin jonkinlaista muuttoa käynnissä, pinnoihin
sieltä kuikka ja pilkkasiipi. Seuraavaksi tarkistettiin Virpiniemen-Mäntyniemen
alueen, missä vielä keskiviikkona oli kolmen kahlaajalajin parvi. Nyt
lietteellä hyppi vain pulmusia, mutta muuttava härkälintu tarjosi lohtua.
Keskiniemessä näkyi mm. pyrstötiaisparvi, muuttava merikotka ja parhaana
rantadyynin päällä lepatteli lokkiparven lomassa komea piekana. Negatiivista oli,
että syksyn staijeissa liki joka kerta olin nähnyt Keskiniemessä
isokäpylintuja, mutta ei tietenkään juuri tänään. </p>
<p>Ralli oli puolivälin huiteilla, kun siirryimme Sunijärventien kautta
päätielle ja siitä edelleen Potinlahdelle näkemättä linnun lintua.
Potinlahdellakaan ei olisi kannattanut käydä, ainoastaan lapasotka pinnoihin,
joita riitti muuallakin. Koko laaja Santonen jätettiin suosiolla väliin, aika
ei tulisi riittämään. Lahdenperällä lönni edelleen melkoinen vesilintumassa,
josta poimimme uivelon ja taivaalta varpushaukan. Keikka tuntui onnistuneelta
ja eipä kenelläkään meistä tullut mieleenkään, että täällä voisi tähän aikaan
myös esimerkiksi kurjen nähdä. Lahdenperänrannan tienvarressa olin muuten
nähnyt aiemmin viikolla vilaukselta satakielilajilta vaikuttavan linnun, mutta
se onkin jo toinen tarina. Toki "rubiinisatakieltä" piti tietysti
hetki yrittää. </p>
<p>Petsamonlaiturilta ei irronnut mitään, mutta saimme aikaa tapettua.
Jatkoimme kylälle, missä yhden pihan puskasta irtosi pikkuvarpusen. Tavallinen
varpunen aiheutti töitä, ja lähdimme etsimään sitä Kittiläntien varresta. Pian
korviimme kantautuikin varpusen ääntä, ja kohta myös muuta ääntä, koska kiuru
nimittäin lurautteli peltojen yllä lennellessään.</p>
<p> No niin, reilu pari tuntia aikaa, Kirkkosalmelle ja Siitä
Riisinnokalle, ja homma olisi pulkassa. Suunnitelmat menivät kuitenkin hiukan
penkin alle. Sen aiheutti Kirkkosalmelle tullut soitto, että eräs porukka oli
juuttunut autolle hiekkaan ja tarvitsee vetoapua. Toki jaloina miehinä
lupasimme auttaa, joskin hiukan hampaita kiristellen. Tsekkasimme Kirkkosalmen
ehkä liian nopeasti, koska päätimme, että Jouni heittää meidät muut Riisille,
ja lähtee sen jälkeen avuksi. Komeat nokikanat ja tavit tulivat pinnoihin,
mutta timali jäi meiltä ainoana joukkueena uupumaan. Henkilökohtaisesti timali
oli botnica-cupin kannalta paha menetys isoloxian ohella.</p>
<p>Matkalla Riisinnokalle pysähdyimme kerran kuusikon kohdalla kuusitiaisen
toivossa. Palokärjen huuto raikui meitä ilahduttaen. Kuusitiaista yritimme
houkutella ääneen varpuspöllöä matkimalla ja pian outo pieni äänetön lintu
lehahti tien yli (lähinnä se meistä oli pienen fhyllarin oloinen), mutta eipä
löytynyt pienellä komppauksella. Matka jatkui, ja ehkä kilometrin päässä
hakkuuaukolla köpötti kelonnokassa varpuspöllö, mahtoiko olla viheltelyn
ansiota? </p>
<p>Riisinnokalle suuntasivat siis vain ak ja Tuomas. Pian löysimme ekat
pohjantikat. Tarkistimme kaikki koputukset, mutta muita tikkalajeja ei joukosta
irronnut. Ennen kuin olimme päässeet rantaan Jouni soitti, että apua tarvinnut
porukka olikin saanut auton omin voimin irti, eli että häntä ei tarvitakaan
(jälkipyykit on jo pesty). </p>
<p> P-paikalle ehdittyään Jouni soitti uudestaan, että täällä olisi
pikkutikka. Olimme kuitenkin jo niemenkärjessä, joten pikkutikka jätettiin
suosiolla rauhaan. Pian Tuomas plokkasi kaukaa koillisesta lähestyvän peekoon.
Lopulta se viiletti ihan vierestä osoittautuen merisirriksi. Pahaksi onneksi
sen suunta oli vakava, sirri oli menossa kohti kuninkaallisia (näkivät).
Jounikin ehti kärkeen viime minuuteille. Kova meillä oli yritys mm. silkkiuikun
ja jouhisorsan löytymiseksi, mutta merisirriin meno tyssäsi.</p>
<p> Tyytyväisiä olimme rallin jälkeen, muttei niin enää purun jälkeen. 60
lajia tuntui kovalta tulokselta, kun sitä verrataan Kalajoen marrasrallin
historiaan, ja siihen, että mantereella on helposti nähtävillä monta lajia,
joita ei Hailuodossa tavata. Toki kun olosuhteet olivat poikkeukselliset, niin
aavistelimme, että on sitä muillakin porukoilla voinut lujaa. Siltikin kisan
taso yllätti. Lopulta tuloksena oli kolmas sija, eihän semmoinen tyydytä. Ikinä
ei olla Hailuodossa voitettu, eikä vieläkään. Huomionarvoista myös oli, ettei
ässä-lajeja meille suotu. <br></p><p>Onnittelut voittajille ja erityisesti Tuomolle monikertaisesta voitosta.<br></p>
<p> </p>
<p>Keskiniemen pullistuksesta,</p>
<p class="MsoNormal">Heikki</p>