<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40">
<head>
<meta http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1">
<meta name=Generator content="Microsoft Word 12 (filtered medium)">
<title>RE: [Pply] talvilinnuista</title>
<style>
<!--
/* Font Definitions */
@font-face
{font-family:"Cambria Math";
panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Calibri;
panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:Tahoma;
panose-1:2 11 6 4 3 5 4 4 2 4;}
@font-face
{font-family:Consolas;
panose-1:2 11 6 9 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
{font-family:"Gill Sans MT";
panose-1:2 11 5 2 2 1 4 2 2 3;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman","serif";
color:black;}
a:link, span.MsoHyperlink
{mso-style-priority:99;
color:blue;
text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
{mso-style-priority:99;
color:purple;
text-decoration:underline;}
p
{mso-style-priority:99;
mso-margin-top-alt:auto;
margin-right:0cm;
mso-margin-bottom-alt:auto;
margin-left:0cm;
font-size:12.0pt;
font-family:"Times New Roman","serif";
color:black;}
pre
{mso-style-priority:99;
mso-style-link:"HTML-esimuotoiltu Char";
margin:0cm;
margin-bottom:.0001pt;
font-size:10.0pt;
font-family:"Courier New";
color:black;}
span.HTML-esimuotoiltuChar
{mso-style-name:"HTML-esimuotoiltu Char";
mso-style-priority:99;
mso-style-link:HTML-esimuotoiltu;
font-family:Consolas;
color:black;}
span.Shkpostityyli20
{mso-style-type:personal-reply;
font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D;}
.MsoChpDefault
{mso-style-type:export-only;
font-size:10.0pt;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;
margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
-->
</style>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]-->
</head>
<body bgcolor=white lang=FI link=blue vlink=purple>
<div class=Section1>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'>Hei,<o:p></o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'><o:p> </o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'>Vielä muutama kommentti talvilinnuista Seppo Rytkösen ja osin
Jouni Pursiaisenkin viesteihin liittyen. Sepon mainitsemaan talitiaisten
ruokailukäyttäytymiseen liittyvää jalkojen lämmittämistä olen havainnut kuluvan
talven aikana useasti piharuokinnallani. Sitä on esiintynyt kylminä päivinä.
Voin tarkastaa yksityiskohtaiset lämpötila-, tuuli ym. tiedot muistiinpanoista.
Joinakin tarkkailun intensiivipäivinä olen havainnut, että talitintit käyvät
auringon nousun jälkeen noin tunnin ajan aktiivisesti hakemassa auringonkukan
siemeniä (yhden kerrallaan), lentävät pihlaja-angervopensaiden suojaan, kuorivat
siemenen ja syövät sen saman tien. Kun aktiiviruokailujakso on ohi, samassa
angervopensaassa voi kyyhöttää 5-10 talitiaista oksilla. Tiaiset ovat
painautuneet koipiensa suojaksi ja pörröttäneet höyhenensä koipien suojaksi.
Tinttien nokissa on usein kuorimaton auringonkukan siemen. Tämä lämmittely- ja
sulattelujakso voi kestää yksilön kohdalla melko pitkään. Mittasin joidenkin
yksilöiden lämmittelyjaksojen pituuksia muutamana kireänä pakkaspäivänä, ja ne kestivät
pisimmillään yli kymmenen minuuttia.<o:p></o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'><o:p> </o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'>Esa Aallon ja Jouni Pursiaisen talvilintukeskusteluun nostama lintujen
häirintä kriittisessä vuosikierron vaiheessa lienee totta. Lintujen pyynnillä
ja rengastamisella on luonnontieteellisiin tavoitteet ja perusteet. Lintujen
yksilöllisen merkinnän avulla saadaan tietoa mm. lintujen käyttäytymisestä, alueellisesta
ja ajallisesta esiintymisestä, liikkeistä, eliniästä, selviytymisestä (käytetään
myös populaation elinkykyanalyyseissä työkaluna) ja monista yksilö-, populaatio-,
ja lajitasolla tapahtuvista muutoksista. Pyynnin ja merkinnän yhteydessä
tehdään myös laajaa lintujen sulkasatoon ja biometriikkaan liittyvää tutkimusta.
Perus- ja suojelubiologisen tutkimuksen lisäksi lintujen pyynnin ja merkinnän
avulla saadaan tärkeää seurantatietoa esimerkiksi lintukantojen muutoksista eri
tasoilla. Lintujen pyynti ja rengastaminen sekä niiden aiheuttama häiriö
linnuille eroaa eettiseltä perustaltaan tässä mielessä esimerkiksi muun lintuharrastuksen
aiheuttamasta häirinnästä ottamatta kantaa sen merkittävyyteen. Rengastaminen
on luvanvaraista ja kontrolloitua. Luonnontieteellisen keskusmuseon
rengastustoimisto ohjaa rengastamista ja jakaa käytettävät renkaat. Elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukset (aiemmin alueelliset ympäristökeskukset)
myöntävät luvat rengastustoimiston esityksestä. <o:p></o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'><o:p> </o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'>Lintujen pyynnin ja rengastamisen aiheuttaman häiriön vakavuus
luultavasti vaihtelee tapauskohtaisesti ja sitä voi ehkä vähentää harkituilla
toimenpiteillä. Talvilintujen pyynti ja rengastus aiheuttavat kiistatta linnuille
häiriötä, jonka vakavuutta voi ehkä vähentää eri keinoilla. Kireillä pakkasilla
pyynnistä voi olla syytä luopua. Kun lintu jää pyydykseen (lintuverkko, loukku
tms.) se tulee noutaa nopeasti. Linnun käsittely, esimerkiksi rengastaminen,
mittaaminen ja sulkasatotutkimukset, tulee tehdä nopeasti stressin keston
vähentämiseksi. Linnun käsittelyn voi tehdä lämmitetyssä tilassa, joka ehkä
osaltaan vähentää energiankulutusta ja ehkä lieventää pyynnin aiheuttamaa
mahdollista kylmettymistä. Pyynnin aikaisen ruokailun mahdollistamiseksi
ruokintapisteitä tulee olla runsaasti ja osa niistä pyyntipaikan ulkopuolella.
Ulkopuoliseksi paikaksi näyttävät kelpaavan muutaman metrin etäisyydellä pyydyksistä
olevat ruokinta-automaatit, joille pystyy lentämään turvallisesti välttäen
verkot. Kuten talvilintuja verkoilla pyydystäneet rengastajat ja muut tutkijat ovat
havainneetkin, ruokintapaikkaa käyttävät linnut oppivat nopeasti välttämään
verkkoja. Ne käyttävät verkkolinjaa välttäviä lentoreittejä tai pudottautuvat
esimerkiksi puusta suoraan ruokinta-automaatille. Linnuille koituvaan
kokonaishäiriöön vaikuttaa pyynnin säännöllisyys. Useissa tapauksissa pyynti
lienee jaksottaista tai satunnaista. PPLY-listaa lukevat eläin-/lintufysiologit
voinevat valottaa tarkemmin lintujen talvehtimiseen, energiatalouteen ja
stressiin liittyviä ehkä monen mieltä askarruttavia yksityiskohtia. Joskus on
kysytty, kuinka monta auringonkukan siementä talitiaisen pitää päivän aikana
syödä, jotta se selviytyy kylmän talviyön yli seuraavaan aamupalapöytään?<o:p></o:p></span></p>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'><o:p> </o:p></span></p>
<div>
<p class=MsoNormal style='line-height:150%'><span style='font-size:10.5pt;
line-height:150%;font-family:"Gill Sans MT","sans-serif";color:#1F497D'>Terv. Jorma
Pessa<o:p></o:p></span></p>
</div>
<p class=MsoNormal><span style='font-size:11.0pt;font-family:"Calibri","sans-serif";
color:#1F497D'><o:p> </o:p></span></p>
<div>
<div style='border:none;border-top:solid #B5C4DF 1.0pt;padding:3.0pt 0cm 0cm 0cm'>
<p class=MsoNormal><b><span style='font-size:10.0pt;font-family:"Tahoma","sans-serif";
color:windowtext'>Lähettäjä:</span></b><span style='font-size:10.0pt;
font-family:"Tahoma","sans-serif";color:windowtext'> pply-bounces@lists.oulu.fi
[mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi] <b>Puolesta </b>Seppo Rytkönen<br>
<b>Lähetetty:</b> 2. helmikuuta 2010 16:19<br>
<b>Vastaanottaja:</b> pply@lists.oulu.fi<br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] talvilinnuista<o:p></o:p></span></p>
</div>
</div>
<p class=MsoNormal><o:p> </o:p></p>
<p class=MsoNormal>Hei<br>
<br>
Tällä biologian laitoksella on menossa tututkimus koskien talitiaisten
selviytymistä talven yli. Seuraamme Hietasaaressa värirengastettuja
tinttiyksilöitä kahden viikon välein. Viime talvi ei ollut kovin hyvä
talvitesti, mutta nyt näyttäisivät olosuhteet "suosivan". <br>
<br>
Tutkimus on siis vielä menossa, mutta joitakin epävirallisia viitteitä on
tullut talitiaisten määrän vähenemisestä pakkaskauden aikana. Pitää malttaa
vielä jonkun aikaa, kunnes saamme koko talven havainnot kasaan ja voimme
analysoida lintuyksilöiden +/- todelliset kohtalot. Kovat pakkaset, paitsi että
ne saattavat lisätä lintujen kuolleisuutta, vaikuttavat myös lintujen
havaittavuuteen. Pakkasjaksojen jälkeen saattaa siis ilmetä iloisia
"uudelleensyntymisiä". Hyvällä tuurilla voimme saada selville miten
todellinen kuolleisuus on vaihdellut talven mittaan ja hyvänä työhypoteesina
voisi olla ainakin tämän talven suhteen, että kuolleisuus olisi korkeinta
kylmimmillä tarkkailujaksoilla. Tai sitten pimeimpien jaksojen aikaan? <br>
<br>
Olkoon tämä lupaus palata asiaan tälläkin foorumilla sitten kun saamme
lopullisia tuloksia selville.<br>
<br>
Tähän loppuun voisin esittää kysymyksen koskien talitiaisen
ruokailukäyttäytymistä eri lämpötilaoissa. Itse havaitsin viime lauantaina,
että pähkinää syövät talitiaiset lämmittelivät jalkojaan vatsahöyhenten sisällä
hyvin tiuhaan (pähkinä oli lämmittelyn aikana nokassa). Lämpötila oli -15
astetta ja pieni tuulen vinkka. Sunnuntaina en nähnyt talitiaisten
lämmittelevän jalkojaan kertaakaan. Lämpötila oli silloin -11 astetta ja tuulta
ainakin saman verran kuin lauantaina. Heräsi kiinnostus siitä, onko jalkojen
lämmittelylle jokin tietty pakkasraja, ja miten mahtaa tuulen nopeus vaikuttaa?
Jos siis jollakulla on vastaavia havaintoja, vanhoja tai uusia, niin otamme
niitä mielellään vastaan vaikkapa osoitteeseen: <a
href="mailto:seppo.rytkonen@oulu.fi">seppo.rytkonen@oulu.fi</a>. [Paras
mahdollinen havainto sisältää siis: paikka, päivämäärä, klo, lämpötila, tuulen
nopeus ja arvio lämmittelyfrekvenssistä (mahdollisimman tarkka lintukohtainen
lukema, esim. 5 kertaa minuutissa). Jokaisesta tarkkailunalaisesta linnusta
olisi siis hyvä saada oma lukema.]<br>
<br>
Ja lopuksi toivomus, että tulisi vielä todella kovia pakkasia... <br>
<br>
Terv. Seppo Rytkönen<br>
<br>
<br>
<br>
2.2.2010 13:30, Jouni Pursiainen kirjoitti: <o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Hei,</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Muutama kommentti itse
provosoimaani keskusteluun.</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Näyttää siis tosiaankin
siltä, että joissakin paikoissa on lähes täydellistä katoa, ja paikoitellen
mennään</span> <span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>ikään kuin
talvi olisi aivan normaali.</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Se että syksyllä määrät
ovat suuria ja vaihtuvuus/liikkuvuus suurta ei sinänsä yllätä, olenhan aikanaan
itsekin rengastanut talvilintuja. Tuolloin</span> <span style='font-family:
Consolas;color:#1F497D'>(1980-90-luvuilla)</span> <span style='font-family:
Consolas;color:#1F497D'>totuin myös siihen, että talitiaisilla oli vuoden
vaihteen tienoilla suuri hävikki, josta tilanne ei korjaantunut koko talvena,
vaikka maalis-huhtikuussa olikin liikkuvuutta ja sitä kautta uutta verta
lintulaudalla. Tuolloinen</span> <span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>tärkein</span>
<span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>ruokintani oli ainakin
kilometrin etäisyydellä lähimmästä toisesta ruokinnasta. Hömötiaisia
vuodenvaihteen hävikki ei koskenut juuri lainkaan ja sinitiainen oli lähes
harvinaisuus ruokinnallani.</span> <span style='font-family:Consolas;
color:#1F497D'>Myöhemmin</span> <span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>kaupunkiruokinnalla
sen sijaan vaihtuvuutta riitti pitempäänkin ja muistelen rengastaneeni lähes
sata talitiaista pienellä siemenpyydyksellä parvekkeelta lyhyessä ajassa,
vaikka kerrallaan paikalla oli vain muutamia lintuja.</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Varsinkin Oulussa tyhjiöitä
näyttää syntyneen (oikean hävikin takia) ja jäljelle jääneet</span> <span
style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>näyttävät kerääntyneen isompiin
porukoihin joillekin (parhaille?) alueille. Onkohan tuolle isoihin porukoihin
kerääntymiselle joku biologinen selityskin?</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Mielenkiintoista joka
tapauksessa!</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>- Jouni</span><o:p></o:p></p>
<p><span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>PS Kun tässä muussa
viestinnässä tuli esille</span> <span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>lyhyt</span>
<span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>talvipäivä ja lintujen
häirintä, niin kyllä kai rehellisyyden nimessä on syytä todeta, että rengastus
on riskeistä suurin.</span> <span style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>Siinä
vähintään puolen päivän ajan oikeasti häiritään ruokinnalle pyrkiviä lintuja.
Älköön kukaan rengastaja tästä silti ottako hernettä nenään,</span> <span
style='font-family:Consolas;color:#1F497D'>sillä</span> <span style='font-family:
Consolas;color:#1F497D'>kuten sanottua olen itsekin talvilintuja paljon
rengastanut.</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>-----Original Message-----<br>
From: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>
[<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi">mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi</a>]
On Behalf Of Pessa Jorma<br>
Sent: 1. helmikuuta 2010 14:23<br>
To: '<a href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply@lists.oulu.fi</a>'<br>
Subject: [Pply] talvilinnuista</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Muutama huomio talven
2009/2010 linnuista</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Pihabongaus tuotti Oulun
Kuivasjärven kaupunginosassa sijaitsevalta pihaltani lauantaina 30.1. klo
10.00-11.00 yhteensä 9 lajia ja 164 yksilöä. Lajijakauma oli seuraava: varis
45, talitiainen 25, naakka 25, punatulkku 18, pikkuvarpunen 15, viherpeippo 12,
sinitiainen 12, varpunen 10 ja harakka 2. Näistä 94 yksilöä oli fyysisesti
piharuokinnallani. Yksilömäärät ovat siis tunnin havainnointijakson aikana
havaittuja/arvioituja maksimimääriä.</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Lajikohtaiset määrät ovat
punatulkkua lukuun ottamatta tämän talven osalta keskinkertaisia. Päättyneen
tammikuun aikana havaitsemani suurimmat kerralla havaitut yksilömäärät samalta
piharuokinnalta ovat olleet seuraavat: viherpeippo 40, talitiainen 95,
sinitiainen 28, pikkuvarpunen 16, varpunen 10. Punatulkkumäärä oli talven
suurin. Keltasirkku jäi puuttumaan, mutta niitäkin on ollut 12 yksilöä ruokinnalla.
</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Kuluvan talven aikana olen
pyydystänyt ruokintapaikalta rengastustarkoituksessa runsaat 250 lintua.
lajijakauma on ollut seuraava: talitiainen n. 150, sinitiainen n. 60,
viherpeippo 25, pikkuvarpunen 12, punatulkku 3, varpunen 1, pikkutikka 1,
käpytikka 1. Pyynti on tapahtunut viikonloppuisin eikä ole ollut aukotonta.
Jonkinasteisesta pitkän aikavälin ruokintapaikkauskollisuudesta ehkä kertovat
muutamat 4-5 vuoden takaiset ja muutamat tuoreemmat kontrollit rengastamistani
tali- ja sinitiaisista. Arviolta noin 20-25 % kuluvan talven aikana
rengastamistani linnuista on tullut kontrolloiduiksi joko kerran tai useammin
samalta paikalta. Ruokinnallani viime päivinä käyneistä tiaisista valtaosa on
ollut edelleen rengastamattomia.</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Tiaisten päiväkohtaiset määrät
ovat vaihdelleet huomattavasti talven aikana. Marraskuussa oli havaittavissa
ainakin talitiaisilla vielä melko selvää syysliikehdintää. Parvia tuli ja meni
nopeaa tahtia, osa viivähti hetken ruokinnalla jatkaen pian matkaansa jonnekin.
Kuluvan talven kerralla havaitun maksimimäärän kirjasin talitiaiselle 14.1.
Viherpeippojen osalta alkutalvi oli vaisu ja viherpeippoja vieraili ruokinnalla
vain joinakin päivinä. Tilanne muuttui olennaisesti joulun tienoilla, jolloin
viherpeippomäärät kasvoivat ja tämän jälkeen niitä on käynyt ruokinnalla
päivittäin. Alkutalven yksilöt olivat hyvin laihoja ja ulkoisten tunnusmerkkien
perusteella trichomonas-tartunnan saaneita. Joulun jälkeen pyydetyt yksilöt
ovat olleet ulkoisesti terveitä ja hyväkuntoisia. Niiden painot ovat olleet
yleisesti 28-32 gramman välissä ja näkyvän rasvan määrä vatsassa ja
furculumissa on ollut suuri (rasvaindeksi kuusiportaisella asteikolla 3-5). </span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Lintujen vierailu
ruokintapaikallani on vaihdellut huomattavasti eri päivinä. Samoin myös
"ruokailun kesto". Joinakin päivinä linnut saapuvat varhain aamulla
ja lähtevät auringon laskun jälkeen. Toisina päivinä lintuja vierailee
ruokinnalla vain lyhyen ajan, esimerkiksi ennen auringon nousua, jonka jälkeen
parvi/parvet ovat siirtyneet muualle. Joinakin päivinä ruokailuhuippu on osunut
iltapäivän lopulle, joskus auringon laskun tienoille. Vaihtelu ei ole
korreloinut mielestäni lämpötilan eikä muidenkaan säätekijöiden suhteen.
Oletan, että ruokintapaikkani hiljaisina päivinä linnut ovat ravinnonhaussa
jollakin muulla ruokintapaikalla tai ravintolähteellä. Esimerkiksi sinitiaiset
ovat ruokailleet tänä talvena aktiivisesti koivun latvaoksistoissa. </span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Lintujen epäsäännöllinen
tietyn ruokintapaikan käyttö voi satunnaisvaikutuksen seurauksena vaikuttaa
käsityksen muodostamiseen lintumääristä. Lisäksi kerralla ja satunnaisesti
havaittu lintumäärä ei paljasta ruokintapaikkaa käyttävien yksilöiden
suuruusluokkaa kovinkaan luotettavasti. Esimerkkinä tästä oma havaintoni
1980-luvun lopulta Hämeenkyröstä. Pyydystin talviruokintapaikaltani lintuja 10
päivän ajan maalis-huhtikuun taitteessa. Paikalla ruokaili tavallisesti 5-50
lintuyksilöä määrän vaihdellessa päivän aikana ja päivien välillä
huomattavasti. Kymmenen pyyntipäivän aikana rengastin 800 eri lintuyksilöä
samalta ruokintapaikalta. Lintuyksilöt vaihtuivat siis nopeasti
ruokintapaikalla. Osa yksilöistä vaihtoi samalla myös kuntaa ja maakuntaakin,
kuten eräs punatulkku, joka kontrolloitiin kahden vuorokauden kuluttua n. 300
kilomerin päässä Savossa. Kevättalven pyynneissä tulee näin ollen jonkin verran
myös muutolla olevia talvilintuja. </span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Kuluvan talven lintumäärät
ovat hajanaisten havaintomuistiinpanojen ja mielikuvan perusteella olleet melko
normaaleja viime talviin verrattuna. Poikkeuksena lähinnä viherpeipon vähyys
alkutalven aikana. Perussykli vaikuttaa samalta kuin aiempina talvinakin:
syyskaudella (loka-joulukuussaa) ruokintapaikalla on vilkasta, keskitalvella
(tammi-helmikuussa) hiljaisempaa ja kevättalvella (maalis-huhtikuussa) jälleen
vilkasta.</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Ravinnon menekki on siementen
osalta ollut hieman tavanomaista (n. 8-10 kg/kk) vähäisempää. Sen sijaan rasvaa
ja maapähkinää on kulunut huomattavan vähän. Niiden kulutus on alkanut kasvaa
vasta viime viikkojen aikana. Kireänä jatkuneet pakkaset ovat ehkä kannustaneet
etenkin sinitiaisia korkeaenergisen rasvan käyttöön. </span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>t. Jorma Pessa</span><o:p></o:p></p>
<p class=MsoNormal><o:p> </o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>_______________________________________________</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'>Pply mailing list</span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'><a
href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a></span><o:p></o:p></p>
<p><span lang=EN-US style='font-family:Consolas'><a
href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a></span><o:p></o:p></p>
<pre><o:p> </o:p></pre><pre><o:p> </o:p></pre><pre>_______________________________________________<o:p></o:p></pre><pre>Pply mailing list<o:p></o:p></pre><pre><a
href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><o:p></o:p></pre><pre><a
href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><o:p></o:p></pre><pre> <o:p></o:p></pre>
<p class=MsoNormal><o:p> </o:p></p>
</div>
</body>
</html>