<br><font size=2 face="sans-serif">Moi!</font>
<br>
<br><font size=2 face="sans-serif">Muuten ihan hyvä video, vaikka todellakin
liian "elokuvamaiseksi" tehty. Eikä kyseessä taida olla ensinkään
aito luontodokumentti. On nimittäin väärä saaliseläin lapinpöllöllä! Maisema,
jossa pöllö saalistaa, ei ole mitään tunturisopulin elinympäristöä. Ja
pöllön nappaama pikkunisäkäs on aivan liian pitkähäntäinen tunturisopuliksi.
Ilmeisesti rainan tekijällä ei ole ollut muutakaan lumenalaista pikkunisäkäskuvaa
käytettävissä kuin tunturisopulista lumisessa terraariossa kuvattu. Niinpä
laitetaan lapinpöllö käsikirjoituksessa syömään tunturisopulia - ekologisista
faktoista piitaamatta.</font>
<br>
<br><font size=2 face="sans-serif">Itseäni tuollaiset ekologiset mokat
ärsyttävät suunnattomasti ja vievät uskon muuhunkin "dokumentissa"
tosiasioiksi väitettäviin juttuihin. Oikeissa elokuvissa ekomokat vain
huvittavat ja niitä on hauska etsiä leffoista. Luontodokumentteina esitettävät
videot ovat kuitenkin aivan toinen juttu.</font>
<br>
<br>
<br><font size=2 face="sans-serif">T. Ari R.</font>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<table width=100%>
<tr valign=top>
<td width=40%><font size=1 face="sans-serif"><b>"Jouni Pursiainen"
<Jouni.Pursiainen@oulu.fi></b> </font>
<br><font size=1 face="sans-serif">Lähettäjä: pply-bounces@lists.oulu.fi</font>
<p><font size=1 face="sans-serif">18.03.2010 08:53</font>
<td width=59%>
<table width=100%>
<tr valign=top>
<td>
<div align=right><font size=1 face="sans-serif">Vastaanottaja</font></div>
<td><font size=1 face="sans-serif">"reijo pantsar" <rpantsar@hotmail.com>,
"PPLY-lista" <pply@lists.oulu.fi></font>
<tr valign=top>
<td>
<div align=right><font size=1 face="sans-serif">Kopio</font></div>
<td>
<tr valign=top>
<td>
<div align=right><font size=1 face="sans-serif">Aihe</font></div>
<td><font size=1 face="sans-serif">RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi</font></table>
<br>
<table>
<tr valign=top>
<td>
<td></table>
<br></table>
<br>
<br>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri">Hei,</font>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri"> </font>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri">Ihan mainio pätkä sinänsä,
vaikkakin hiukan ärsyttävästi elokuvamaiseksi tehty. Se oli minusta selvää,
että tarkka paikallistaminen tapahtuu lähietäisyydeltä: vauhti hidastui
juuri ennen iskua ja suunta täsmentyi. Sinänsä suoraa vastausta ei
tullut siihen, mikä merkitys kuulolla on ja mikä merkitys muilla tekijöillä.
Parhaiten kuvatussa syöksyssä sopuli oli ilmeisesti vain noin 10 cm hangen
alla, joten kuulo varmaankin hyvin riittää tähän. Toisaalta, tosin vain
tehosteena, kuvassa vilahti noin sekunnin ajan se näköala, jonka kuvittelin
mielessäni, jos näköaistilla ja UV-valolla olisi merkitystä. Sopuli hohti
violetinpunaisena peittävän hangen läpi. Se, missä määrin tehoste on totta,
on sitten eri asia.</font>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri"> </font>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri">-
Jouni</font>
<br><font size=3 color=#004080 face="Calibri"> </font>
<br><font size=3 face="Tahoma"><b>From:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi
[mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi] <b>On Behalf Of </b>reijo pantsar<b><br>
Sent:</b> 17. maaliskuuta 2010 22:30<b><br>
To:</b> PPLY-lista<b><br>
Subject:</b> RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi</font>
<br><font size=3 face="Times New Roman"> </font>
<br><font size=3 face="Verdana">Terve,<br>
<br>
Youtubesta löytyi aiheeseen liittyvä video.<br>
<br>
http://www.youtube.com/watch?v=yps7pgq1TAk&feature=related<br>
<br>
- Reijo<br>
<br>
<br>
> From: Jouni.Pursiainen@oulu.fi<br>
> To: mikko.ojanen@windowslive.com; kristian.koski@oulu.fi<br>
> Subject: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> Date: Wed, 17 Mar 2010 20:24:39 +0200<br>
> CC: pply@lists.oulu.fi; esa.hohtola@oulu.fi<br>
> <br>
> Hmm,<br>
> <br>
> Itse asiassa pitäisi kaivaa jostakin esille videoita tai tv-kuvaa
lapinpöllön saalistuksesta. Tuntuisi todennäköiseltä, että hidastetussa
kuvassa näkyisi lähestymisvaiheessa pään keinuttelua tai vastaavaa merkkinä
äänen täsmäkäytöstä.<br>
> <br>
> Omat kokemukseni lapinpöllön saalistuksesta ovat aika kaukaa, yli
100 m:n päästä, eikä silloin tämmöisiä asioita näy. Pakko mainita, että
sen sijaan olen nähnyt tunturipöllön nappaavan kovalla hangella juoksevan
myyrän noin 15 metrin päästä, mitä ilmeisimmin näön perusteella... (yksi
hienoimpia lintuelämyksiäni).<br>
> <br>
> - Jouni<br>
> <br>
> --- alkuperäinen viesti ---<br>
> Lähettäjä: "Mikko Ojanen" <mikko.ojanen@windowslive.com><br>
> Aihe: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010<br>
> Aika: 20:00:07<br>
> <br>
> <br>
> Moron,<br>
> <br>
> <br>
> <br>
> Koirien suuntakuulo on erinomainen.<br>
> <br>
> Muistan lukeneeni jutun, jossa koira erotti 50-100 metrin päästä (matkaa
en muista tarkasti) toisistaan 10 cm:n etäisyydellä olevista summereista,
kummasta ääni tuli.<br>
> <br>
> Pöllöillä lienee sama tarkkuus (kuten Esa jo selosti) <br>
> <br>
> <br>
> <br>
> terv Mikko<br>
> <br>
> > From: Jouni.Pursiainen@oulu.fi<br>
> > To: kristian.koski@oulu.fi<br>
> > Subject: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> > Date: Wed, 17 Mar 2010 19:54:07 +0200<br>
> > CC: pply@lists.oulu.fi; Esa.Hohtola@oulu.fi<br>
> > <br>
> > Hei,<br>
> > <br>
> > Hyvä veto! Näin dokumentin itsekin ja se on kelpoinen argumentti
äänen kuulumisen puolesta. Tosin, kettu seisoi pitkään lähes kirsu kiinni
hangessa. Pöllö lähtee hyökkäykseensä monen kymmenen metrin päästä.<br>
> > <br>
> > - Jouni<br>
> > <br>
> > --- alkuperäinen viesti ---<br>
> > Lähettäjä: "Kristian Koski" <kristian.koski@oulu.fi><br>
> > Aihe: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> > Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010<br>
> > Aika: 19:42:37<br>
> > <br>
> > Hei,<br>
> > Ei liity pöllöihin, mutta asiaan kuitenkin. Tässä vasta oli Avarassa<br>
> > Luonnossa Yellowstonen kansallispuistosta dokumenttia ja yhdessä
osassa<br>
> > näytettiin miten kettu nappasi myyrän metrisen (oma arvioni)
hangen läpi!<br>
> > Aika uskomaton suoritus. Hanki kun oli vielä aika kova, tai ainakin
kettua<br>
> > kestävä.<br>
> > Syöksyn jälkeen vain häntä jäi näkyviin hangen pinnalle. Kuulon
avulla se<br>
> > ainakin näytti paikallistavan myyrän (päätä kallistelemalla).
Varmaan moni<br>
> > muukin katsoi kyseisen dokumentin....<br>
> > <br>
> > -Kristian<br>
> > <br>
> > On Wed, 17 Mar 2010, Jouni Pursiainen wrote:<br>
> > <br>
> > > Hei,<br>
> > ><br>
> > > Tämä kaikki on epäilemättä totta ja itsekin ajattelen, että
niin pöllön kuin lepakonkin on mahdollista paikantaa kohteita (pienenkin)
äänen perusteella, kun kohteen ja korvan välillä on suora ilmayhteys.<br>
> > ><br>
> > > Mutta se lumi: En ole lukenut äänioppia sinänsä koskaan,
joten olen tässä hiukan noviisina liikkeellä, mutta sain netistä sen käsityksen,
että vaikka ääni eteneekin nestemäisessä vedessä hyvin, lumi vaimentaa
äänen etenemistä merkittävästi. Vaimennus olisi joillakin aallonpituuksilla
samaa suuruusluokkaa kuin lasivillalla. Vaikka kuinka pinnistän muistiani,
en saa lokeroista esiin havaintoa, että olisin kuullut hiiren ääntä lasivillaeristeisen
seinän läpi, enkä myöskään paksun hangen läpi. Esimerkiksi metsäpäästäissen
kirkas ääni on kyllä kesäyössä kuuluva, ja olen kuullut sitä joissakin
tilanteissa talvellakin, mutta en koskaan hangen läpi. Ei, vaikka varmaankin
lumen alla maan pinnalla ruokaa etsiessään ne ääntelevätkin.<br>
> > ><br>
> > > Eli provosoin siis keskustelua väitteellä (jonka totuusarvosta
en itsekään ole varma) että myyrien rapina ja vikinä eivät kuulu hangen
läpi, eikä niitä siten voi käyttää saalistukseen. Paitsi ehkä jos lumikerros
on aivan ohut.<br>
> > ><br>
> > > - Jouni<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > -----Alkuperäinen viesti-----<br>
> > > Lähettäjä: pply-bounces@lists.oulu.fi puolesta: Esa Hohtola<br>
> > > Lähetetty: ke 17.3.2010 16:33<br>
> > > Vastaanottaja: pply@lists.oulu.fi<br>
> > > Aihe: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> > ><br>
> > > Hei lista:<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Tornipöllöllähän tuota kuuloa on paljon tutkittu, sitä kun
on helppo pitää laboratorio-oloissa. Konishin ryhmän klassisessa kokeessa
saatiin suuntakuulon tarkkuudeksi 2 astetta sekä vaaka- (atsimuutti) että
pystysuunnassa. Trigonometrian avulla selviää, että 10 metrin etäisyydellä
tämä vastaa läpimitaltaan 35 cm:n, ja metrin etäisyydeltä 3.5cm:n alaa.
Pään koko parantaa suuntatarkkuutta akustisista syistä johtuen, joten esimerkiksi
lapinpöllön suuntakuulo on mahdollisesti vielä parempi. Niinpä pöllö, joka
lähestyy lentäen lumen alla ääntelevää otusta, tietää viimeistään metrin-parin
etäisyydellä paikan riittävän tarkasti. Tulipa mieleeni sellainenkin mahdollisuus,
että pöllöjen äänetön lento on sopeutuma, joka pikemminkin takaa pöllölle
häiriöttömän kuuntelun kuin estää saaliseläintä kuulemasta lähestyvää petoa.<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Kuten tunnettua, pöllöillä korvakäytävien aukot ovat epäsymmetriset,
mikä edelleen parantaa suuntakuuloa korviin tulevien äänten vaihe-eroa
muokkaamalla. Ehkä vähemmän tunnettua on se, että linnuilla on välikorvasta
toiseen kallon läpi ulottuva akustinen yhdyskäytävä. Tämän on osoitettu
olevan tehokkaampi ratkaisu pienen vaihe-erojen toteamiseen kuin pelkkä
korvien välinen hermostollinen yhteys.<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Samat tutkijat havaitsivat, että jos pöllön naamahöyhenet
poistetaan (huh!), kuulon vaakatarkkuus pysyy samana, mutta pystytarkkuus
huononee.<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Tässä linkit, jos jotakuta kiinnostaa<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > http://www.springerlink.com/index/N74M333534W75132.pdf<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > http://www.springerlink.com/index/RX4217M58NJN1733.pdf<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Hapenpuute ei voi ajaa myyriä lumen pintaan, mutta on väitetty,
että myyrät tekevät tunneleita tuulettaakseen pois kasvien hitaasta lahoamisesta
syntyneen hiilidioksidin. Toisaalta tämä suomalaistutkimus ei löytänyt
Kilpisjärven lumen alta sellaisia hiilidioksidipitoisuuksia, jotka olisivat
myyrille haitallisia:<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > http://www.sekj.org/PDF/anzf17/anzf17-001-004.pdf<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Enemmän näyttöä lienee siitä, että lumen pinnalle tulo liittyy
orientaatioon ja paikasta toiseen siirtymiseen (mieluummin lumen pinnalla
kuin naapurimyyrän reviirin tunneleiden kautta!) tai ravinnonhakuun (ainakin
metsämyyrät käyvät myös talvella puissa ruokailemassa).<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan!<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > terv. Esa<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > ________________________________<br>
> > ><br>
> > > Lähettäjä: pply-bounces@lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi]
Puolesta Jouni Pursiainen<br>
> > > Lähetetty: 17. maaliskuuta 2010 13:00<br>
> > > Vastaanottaja: pply@lists.oulu.fi<br>
> > > Aihe: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Hei,<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Teppolan suopöllöt ovat todella inspiroiva luontoelämys!<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Päällimmäisenä jäi kytemään ihmettely siitä, miten saalistus
onnistuu hangen läpi. Myyrät toki nousevat silloin tällöin pintaan, kun
kerran niitä lumikoloja hangella näkyy, mutta silti luulisi niiden olevan
vaikeita saalistettavia. Nehän pääsevät nopeasti myös koloonsa takaisin.
Minkä ihmeen takia myyrät muuten ylipäätään nousevat hangen pintaan? Tuskin
niiltä voi olla happi loppumassa lumen alla, eikä ne kolot miltään jätehuoltokäytäviltäkään
näytä.<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Joskus esiteltiin jossain, että lapinpöllöt, jotka tunnetusti
nappaavat saaliinsa syvältä hangesta kuulonsa avulla. Sekin kuulostaa hiukan
metafyysiseltä: olen itsekin nähnyt lapinpöllön saalistavan, mutta tuntuisi
kohtuullisen vaikealta osua kohdalleen siitä vauhdista pelkästään kuulon
perusteella. Vaikka lepakot pystyvätkin tekemään tarkkaa kaikuluotausta,
niin pöllöt eivät ääntä itse lähetä (ja sitä paitsi kaikuluotaus ilmeisesti
tunnistaisi hangen pinnan). Pikaisesti koetin selvitellä netistä, olisiko
UV-valolla lumen suhteen erilainen läpäisy kuin näkyvällä valolla, mutta
en saanut selvää vastausta. Molemmat heijastuvat hyvin lumihiutaleista.
Jos UV-valolla olisi parempi läpäisy, olisi ehkä mahdollista, että myyrä
näkyisi hangen läpi jollain tarkkuudella (kuten kala näkyy vedessä) ja
pulma olisi ratkaistu. Oletukseni tässä oli, että pöllöillä olisi (tuulihaukan
tapaan) ihmistä laajempi spektrialue näköaistinsa tukena. Tilanne saattaisi
olla erilainen myös, jos pöllöt !<br>
> > näkisivät ihmistä paremmin infrapuna-alueella. Mutta saadakseen
aikaan "lämpökamerakuvan", pitäisi infrapunasäteilyn läpäistä
vettä ja sen tiedän, että vedellä on useita absorptioalueita infrapunan
puolella , joten vesi ei infrapuna-alueella ole edes läpinäkyvää (toisin
kuin näkyvän valon alueella).<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > Mutta, tällä hetkellä siis vain ihmettelen ja kuvittelen,
että myyrät ovat niin typeriä, että jäävät ihastelemaan auringonpaistetta
pitkäksi aikaa kolonsa suulle, altistuen saalistajille (pöllöille, ketuille
ja mitä niitä nyt on).<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > > - Jouni<br>
> > ><br>
> > ><br>
> > ><br>
> > <br>
> > _______________________________________________<br>
> > Pply mailing list<br>
> > Pply@lists.oulu.fi<br>
> > http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<br>
> <br>
> _________________________________________________________________<br>
> Tutustu videoiden avulla Windows Live tuotteisiin.<br>
> http://www.microsoft.fi/live<br>
> <br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> Pply@lists.oulu.fi<br>
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</font>
<div align=center>
<br>
<hr></div>
<br><font size=3 face="Verdana">Uusi Spaces ja 25 Gt ilmaista SkyDrive
tallennustilaa. </font><a href=http://www.download.live.com/ target=_new><font size=3 color=blue face="Verdana"><u>Lataa
Live paketti.</u></font></a><tt><font size=2>_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
Pply@lists.oulu.fi<br>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<br>
</font></tt>
<br>