<div dir="ltr"><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Kävin laskemassa viime
viikon loppupuolella Pyhäjoen ja Raahen selkälokit tämän alueen parhailta tunnetuilta
pesimäpaikoilta. Raahessa mukana oli Mikko Ojanen. Ajankohta on
saaristolaskennoille myöhäinen, valitettavasti aiemmin en kerinnyt. Kuitenkin
juuri selkälokki on laskettavissa myöhempään kuin muut saariston lintulajit, mm.
Kokkolan-Luodon saaristoalueiden pitkien seurantojen perusteella aina elokuun
alkupuolelle saakka. Poismuutto Suomesta on vähäistä ennen elokuuta, minkä
vuoksi laajoja alueita tarkastellessa tulos on oikeansuuntainen. Yksittäisten
kohteiden parimäärät ovat epävarmempia, kuin jos laskennat olisi tehty
kesäkuussa.</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">PYHÄJOKI<br>
Sunin Torvikari 0 yks (laskettu maalta Kulopauhannokalta)<br>
Sunin Tuomaanpauha 1 yks -> 1 pari(laskettu maalta Kulopauhannokalta)</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Elävisluodon Maaviita
1 pari (Laskettu maalta Karvastin kallioilta)</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Elävisluodon
Ulkoistenkallio 27 yks -> 19 paria (laskettu Elävisluodon kalasatamasta)<br>
Ulkoharmin Pöllä 19 yks.-> 13 paria (laskettu Ulkoharmin pohjoisnokalta ja
veteraanimajan rannan tornista)</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Elävisluodon
Pöllänpauhaa en tarkistanut pahassa vastavalossa. Siellä on ollut Tiiran mukaan
alkukesästä 1 pari. </font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Tarkistamatta on muut
alueet: Pöllänpauhan lisäksi Arvinkalliot-Jokiletto (joskus pesinyt ja potentiaalinen
paikka uudelle kolonialle), Louekarin viereinen luoto (v.2003 1 pari),
Reimarinkallio (v.2003 1 pari). Hyytämän edustalla on useampi muukin luoto,
jotka voisivat selkälokille sopia. Vanhoina hyvinä aikoina selkälokki pesi myös
Takarannalla, mutta se alue lienee pysyvästi autioitunut.</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">RAAHE</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Rääpäkkä-Rääpäkänriutta
3 yks -> 2 par, jotka todnäk. pesinnässä epäonnistuneita<br>
Kallan pääsaari 1 par (1 hät + pull)<br>
Kallanriutta 23yks-> 16 par<br>
Saapaskari 0 par (pesinyt aiemmin)<br>
Louekarinriutta 0 par ohiajaen (pesinyt aiemmin)<br>
Jyry 0 paria (potentiaalinen paikka, putkella Kallasta, pikkuveneellä ei
lähdetty ulkomeren aallokkoon)</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Viime vuosien
pesimäpaikoista tarkistamatta ovat Pohjois-Lukkarila (tarkistavissa
Kuljunniemeltä, useana vuonna 1 pari) ja Siniluodon Peltomatala (esim. v. 2009
2 paria, tarkistettavissa Lohikarin nokalta, Siniluodosta ja Kuljunniemeltä)
sekä Alenkarvo (v. 2009 1 pari). </font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><font size="3"><span style="color:black;font-family:"Times New Roman","serif"">KANNAN KEHITYKSESTÄ</span><span></span></font></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Voi olla, että minä
tai joku muu tarkistaa vielä paikkoja, mutta näillä laskelmilla Pyhäjoella
asutti vähintään 35 paria ja Raahessa vähintään 19 paria. Tarkistamatta olevat
pesimäpaikat ja Pyhäjoen laskennan puutteellisuus (ei jalkauduttu kohteille)
arvelen pesimäkannoiksi Pyhäjoella noin 40 - 60 paria ja Raahessa noin 25 paria
ja rannikko-osuuden kokonaiskannaksi noin 60 - 90 paria. Kymmenessä vuodessa
kanta vaikuttaisi pienentyneen noin neljänneksen.</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span style="color:black"><font size="3" face="Calibri"> </font></span><font face="Calibri"><font size="3"><span style="color:black">Pyhäjoella
vuonna 2003 havaitsin (muistaakseni) 57 paria samanlaisella menetelmällä,
suunnilleen samaan ajankohtaan. Tarkistettu alue kuitenkin hivenen laajempi.
Arvioin tuolloin kokonaiskannaksi <span> </span>60-80
paria. </span><span></span></font></font></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><font size="3"><span style="color:black"><font face="Calibri">Raahessa
Vuonna 2006 Natura-alueelta laskin 24 paria. Suurimmissa yhdyskunnnissa
Kallanriutalla pesi </font></span><span style="color:black;font-family:"Times New Roman","serif"">15 paria kesällä 2006 ja 11 paria kesällä
2009. Rääpäkän alueella pesi 7 paria kesällä 2006 ja 4 paria kesällä 2009.
Vuonna 2006 Raahen kokonaiskanta lienee ollut noin 30 paria. </span><span></span></font></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Selkälokin kannan
kehityksen yleisilme on, että pesimäpaikkojen määrä on vähentynyt, mutta
suuremmissa kolonioissa parimäärät ovat pysyneet jokseenkin ennallaan. Poikkeuksena
ja merkittävimpänä muutoksena on kuitenkin selkälokeista autioitunut
Tuomaanpauha, jossa 2000-luvun alkupuolella asusteli Pyhäjoen ehkä suurin
selkälokkiyhdyskunta. Tuomaanpauha on nykyisin matalalla vedellä yhteydessä
mantereeseen ja nytkin Sunin hietikolla näkyi ketun jäljet. Ainakin tämän
kevään ja kesän matalilla vesillä maapedot ovat päässeet saareen helposti.
Selkälokkien ja lintujen ylipäätään väheneminen Tuomaanpauhalla pitempiaikainen
(ja odotettu) trendi, ei vain tätä vuotta koskeva. </font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Kokonaisuutena selkälokkien
määrä Raahen-Pyhäjoen edustalla on vähentynyt. Kymmenessä vuodessa kanta tällä rannikko-osuudella
vaikuttaisi pienentyneen suunnilleen neljänneksen. Tänä aikana uuden kunnon yhdyskunnan
(> noin 10 paria) syttyminen johonkin tuntemattomaan paikkaan on minusta
epätodennäköistä, mutta ei kuitenkaan poissuljettua. Katselkaapa luotoja loppukesä
siis silläkin silmällä.</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">Parimäärät
muodostettiin yksilömäärä x 0,7.</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font><p style="margin:0cm 0cm 10pt"><span><font size="3"><font color="#000000"><font face="Calibri">t. Heikki</font></font></font></span></p><font color="#000000" size="3" face="Times New Roman">
</font></div>