<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'><a href="http://www.biodiversity.fi" target="_blank"></a>Suuret kiitokset Sepolle vastauksesta! Täytyy myöntää, että olen kyllä monelta osin sivistymätön tuon EU-lainsäädännön ja sen soveltamisen suhteen. Ehkä sitä on luottanut liikaa siihen, että meidän muutoin etupäässä kelpo ELY-keskuksemme tuntee nämä asiat. Vaan täytyypä laittaa sinne nyt vähän kitkerämpää palautetta.<br><br>Toinen asia on uhanalaisarvioiden tekemisen periaatteet. Onko todellakin perusteltua, että niinkin hyvin tunnetun eliöryhmän kuin lintujen arvioita tehdään vain kymmenen vuoden välein? Eikö niiden arviointi voisi tapahtua jopa reaaliaikaisesti eli luokitus muuttuisi heti, kun sille ilmenee perusteita? Toinen mahdollisesti luokituksen päivitystä kaipaava laji voisi olla metsähanhi...<br><br>A-P<br><br><br><div>> From: svuolanto@gmail.com<br>> Date: Tue, 15 Jul 2014 22:10:58 -0700<br>> Subject: VS: [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia<br>> To: aripekka00@hotmail.com; lintuverkko@birdlife.fi; pply@lists.oulu.fi<br>> <br>> Hei,<br>> riippumatta siitä mitä Suomen hallitus haluaa tai ei halua, meitä sitoo<br>> EUn lintudirektiivi. Laji kuuluu liitteeseen 1. Se velvoittaa jäsenmaat<br>> suojelemaan näitä lajeja, ensisijaisesti erityissuojelualuein<br>> (SSP-alue). Tällainen alue kuuluu automaattisesti Natura-verkostoon ja<br>> siihen sovelletaan luontodirektiiviin sisältyvää<br>> arviointivelvollisuutta (artikla 6).<br>> Arosuohaukan ainoan tunnetun pysyvän pesimäpaikan on samalla<br>> perusteella kuin muidenkin ao. liitteeseen kuuluvien lajien kannalta<br>> tärkeimpien paikkojen suojelu varmistettava myös Suomessa.<br>> EY-tuomioistuimen mukaan lintudirektiivin liitteen 1 kriteerit<br>> täyttävään paikkaan sovelletaan luontodirektiivin 6. artiklan<br>> arviointivelvollisuutta, vaikka asianomainen jäsenvaltio kieltäytyisi<br>> nimeämästä paikkaa SSP-alueeksi. Sellaista suunnitelmavaihtoehtoa ei<br>> saa toteuttaa, joka vaikuttaa haitallisesti suojelun kohteeseen.<br>> Tämä sääntö on ollut Suomessa voimassa siitä lähtien, kun<br>> luontodirektiivi hyväksyttiin EUssa edellisen vuosituhannen lopulla.<br>> Minkälaisia byrokraatteja olet oikein tavannut?<br>> <br>> Terv. Seppo<br>> Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen<br>> Lähetetty: 16.7.2014 1:08<br>> Vastaanottaja: lintuverkko@birdlife.fi; pply@lists.oulu.fi<br>> Aihe: [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia<br>> Hei<br>> <br>> Tässä tämän kesän hiljainen protestini:<br>> https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/14660996021/<br>> <br>> Ja sitten selitys...<br>> <br>> Arosuohaukan pesä on löydetty tai pesintä muutoin varmistettu Suomesta<br>> kymmenkunta kertaa (joiden lisäksi on todettu kaksi sekapesintää<br>> niitty- ja sinisuohaukan kanssa). Ensimmäinen puhdas arosuohaukan<br>> pesintä todettiin Vaalassa 2003. Vuodesta 2011 lähtien laji on pesinyt<br>> maassamme varmistetusti vuosittain. Vaikka arosuohaukka vaikuttaa<br>> olevan kevät keväältä yleisempi, ei pesintöjen tai varmistettujen<br>> reviirien määrä ole noussut Tiiran kirjattujen havaintojen kanssa<br>> samaa tahtia. Toistaiseksi maastamme tunnetaan vain yksi paikka, jonne<br>> laji näyttäisi vakiintuneen. Siikajoen Vartissa arosuohaukat ovat<br>> pesineet viimeiset neljä vuotta aika lailla samoilla sijoilla.<br>> <br>> Ensimmäiset emolinnnut rengastettiin Vartin pesältä viime kesänä. Tänä<br>> vuonna haukkapari pesi alle sadan metrin päässä viime vuoden<br>> pesäpaikalta. Harmittavasti en päässyt näkemään koiraan jalkoja (sillä<br>> olisi pitänyt olla lukurengas). Naaraalla sen sijaan oli varmuudella<br>> alumiinirengas (kuten pitikin olla), joka viitaisi yhdessä reviirin<br>> päällekkäisyyden kanssa vahvasti viime vuotiseen lintuun. Onkin aivan<br>> mahdollista, että vähintään toinen Vartin arosuohaukkaparin<br>> osapuolista on ollut koko ajan sama lintu.<br>> <br>> Siikajoen Varttiin ollaan rakentamassa tuulivoimapuistoa. Ensi alkuun<br>> tuulimyllyjä tulee yhdeksän, jatkossa toinen mokoma lisää. Ensimmäisen<br>> yhdeksän myllyn hanke on jo kaavoitettu ja luvitettu. Teiden ja<br>> voimaloiden perustusten rakentaminen alkoi tänä keväänä. Rakennustyöt<br>> olivat kuitenkin lähes kokonaan pysähdyksissä touko- ja kesäkuun ajan.<br>> Näinpä arosuohaukkakin pesi yllätyksekseni vanhalla paikallaan, vaikka<br>> pesältä oli lopulta vain reilu 50 metriä tuulimyllyn pystyttämistä<br>> varten jyrätylle koripallokentän suuruiselle murskeaukealle.<br>> <br>> Arosuohaukalla ei ole suomalaista uhanalaisluokitusta, sillä lajin ei<br>> katsottu olleen vakiintunut maahamme, kun vuoden 2010 Punaista kirjaa<br>> tehtiin. Jos arviointi tehtäisiin nyt, olisi arosuohaukka epäilemättä<br>> siinä mukana. Kriteerien valossa sen status olisi todennäköisesti<br>> äärimmäisen uhanalainen (CR).<br>> <br>> Lajin eurooppalainen uhanalaisluokka on erittäin uhanalainen (EN).<br>> Maailmanlaajuisesti arosuohaukka on silmällä pidettävä (NT),<br>> käsittääkseni levinneisyysalueen suppeuden ja pienenevän kannan<br>> vuoksi.<br>> <br>> Olin viime kesänä yhteydessä lintujen uhanalaisuutta arvioivaan<br>> toimikuntaan. Kysyin, voitaisiinko arosuohaukan uhanalaisuutta<br>> arvioida nyt, vaikka seuraava varsinainen koko lajiston arviointi<br>> tehdään todennäköisesti vasta vuonna 2020. Ymmärsin, että<br>> toimikunnassa oli kahta ilmaa. Osa oli kanssani samoilla linjoilla ja<br>> olisi halunnut tehdä arvioinnin nyt, osa ei. Jos tulkitsin oikein,<br>> keskenkautista arviointia vastustaneiden argumentit liittyivät mm.<br>> lainsäädäntöön ja byrokratiaan. Näiden kannalta kymmentä vuotta<br>> nopeampisyklinen arviointi olisi ilmeisesti ollut hankala.<br>> <br>> Näin ollen arosuohaukalla ei ole Suomessa edelleenkään<br>> uhanalaisluokitusta. Ja tästä on taas seurannut käytännössä se, ettei<br>> lajin ainoaa vakiintunutta pesimäpaikkaa ole tarvinnut huomioida<br>> millään tapaa Vartin tuulivoimapuiston suunnitelussa ja toteutuksessa.<br>> Laki ei sitä vaadi eikä tuulivoimayhtiötä saati kuntaa huvita menettää<br>> mokoman koukkunokan vuoksi roposiaan.<br>> <br>> Minä en osaa arvata, mikä on arosuohaukan tulevaisuus Suomessa. Voi<br>> toki olla, että siitä tulee lopulta yleinen pesimälaji, aivan kuten<br>> ruskosuohaukasta. Toisaalta yhtä mahdollinen on vaikkapa kultasirkun<br>> kohtalo - lopulta yhtä nopea katoaminen kuin mitä aiempi<br>> yleistyminenkin oli. Se joka tapauksessa on mielestäni huomattavaa ja<br>> merkillistä, että tämä laji on tullut pesimään Varttiin yli tuhannen<br>> kilometrin päähän tunnetusta yhtenäisestä levinneisyysalueestaan<br>> kaakossa. Vartin "pariskunnan" merkitys lajin vakiintumiselle voi olla<br>> huomattava. Tähän mennessä Vartin reviiri on tuottanut ainakin 20<br>> lentopoikasta. Muiden tietämieni pesien (Vaala, Kajaani, Liminka,<br>> Lumijoki, Ylivieska) yhteenlaskettu poikastuotto on lähes täsmälleen<br>> sama.<br>> <br>> Tekemieni havaintojen mukaan arosuohaukka nousee erityisesti<br>> pesäpaikallaan säännöllisesti tuulivoimaloiden<br>> törmäysriskikorkeudelle.<br>> <br>> Ja viimein varsinainen kuvan selitys: Risto Juvaste teki täksi kesäksi<br>> arosuohaukalle oman lukurengassarjan. Kaikki Riston tekemien uusien<br>> renkaiden kolmimerkkiset koodit alkavat C-kirjamella. En malttanut<br>> olla käyttämättä koiraskoon renkaista ensimmäisenä rengasta CR1.<br>> Ilmekään värähtämättä sujautin renkaan poikasellle ja näin ollen<br>> luokittelin sen symbolisesti äärimmäisen uhanalaiseksi (Critically<br>> endangered = CR) -- aivan omin luvin, kun kerran muut eivät sitä<br>> halunneet tehdä.<br>> <br>> Ensi kesänä Vartin reviirin yllä viuhuvat tuulivoimalan kiivasliikkeiset lavat.<br>> <br>> Jupisi<br>> <br>> A-P<br>> <br>> _______________________________________________<br>> BirdLife lintuverkko postituslista<br>> viestiosoite: lintuverkko@birdlife.fi<br>> eroaminen: lintuverkko-request@birdlife.fi otsikko unsubscribe<br></div> </div></body>
</html>