<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'>Hei<br><br>Tässä tämän kesän hiljainen protestini: <a href="https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/14660996021/" target="_blank">https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/14660996021/</a><br><br>Ja sitten selitys...<br><br>Arosuohaukan pesä on löydetty tai pesintä muutoin varmistettu Suomesta kymmenkunta kertaa (joiden lisäksi on todettu kaksi sekapesintää niitty- ja sinisuohaukan kanssa). Ensimmäinen puhdas arosuohaukan pesintä todettiin Vaalassa 2003. Vuodesta 2011 lähtien laji on pesinyt maassamme varmistetusti vuosittain. Vaikka arosuohaukka vaikuttaa olevan kevät keväältä yleisempi, ei pesintöjen tai varmistettujen reviirien määrä ole noussut Tiiran kirjattujen havaintojen kanssa samaa tahtia. Toistaiseksi maastamme tunnetaan vain yksi paikka, jonne laji näyttäisi vakiintuneen. Siikajoen Vartissa arosuohaukat ovat pesineet viimeiset neljä vuotta aika lailla samoilla sijoilla. <br><br>Ensimmäiset emolinnnut rengastettiin Vartin pesältä viime kesänä. Tänä vuonna haukkapari pesi alle sadan metrin päässä viime vuoden pesäpaikalta. Harmittavasti en päässyt näkemään koiraan jalkoja (sillä olisi pitänyt olla lukurengas). Naaraalla sen sijaan oli varmuudella alumiinirengas (kuten pitikin olla), joka viitaisi yhdessä reviirin päällekkäisyyden kanssa vahvasti viime vuotiseen lintuun. Onkin aivan mahdollista, että vähintään toinen Vartin arosuohaukkaparin osapuolista on ollut koko ajan sama lintu.<br><br>Siikajoen Varttiin ollaan rakentamassa tuulivoimapuistoa. Ensi alkuun tuulimyllyjä tulee yhdeksän, jatkossa toinen mokoma lisää. Ensimmäisen yhdeksän myllyn hanke on jo kaavoitettu ja luvitettu. Teiden ja voimaloiden perustusten rakentaminen alkoi tänä keväänä. Rakennustyöt olivat kuitenkin lähes kokonaan pysähdyksissä touko- ja kesäkuun ajan. Näinpä arosuohaukkakin pesi yllätyksekseni vanhalla paikallaan, vaikka pesältä oli lopulta vain reilu 50 metriä tuulimyllyn pystyttämistä varten jyrätylle koripallokentän suuruiselle murskeaukealle.<br><br>Arosuohaukalla ei ole suomalaista uhanalaisluokitusta, sillä lajin ei katsottu olleen vakiintunut maahamme, kun vuoden 2010 Punaista kirjaa tehtiin. Jos arviointi tehtäisiin nyt, olisi arosuohaukka epäilemättä siinä mukana. Kriteerien valossa sen status olisi todennäköisesti äärimmäisen uhanalainen (CR). <br><br>Lajin eurooppalainen uhanalaisluokka on erittäin uhanalainen (EN). Maailmanlaajuisesti arosuohaukka on silmällä pidettävä (NT), käsittääkseni levinneisyysalueen suppeuden ja pienenevän kannan vuoksi.<br><br>Olin viime kesänä yhteydessä lintujen uhanalaisuutta arvioivaan toimikuntaan. Kysyin, voitaisiinko arosuohaukan uhanalaisuutta arvioida nyt, vaikka seuraava varsinainen koko lajiston arviointi tehdään todennäköisesti vasta vuonna 2020. Ymmärsin, että toimikunnassa oli kahta ilmaa. Osa oli kanssani samoilla linjoilla ja olisi halunnut tehdä arvioinnin nyt, osa ei. Jos tulkitsin oikein, keskenkautista arviointia vastustaneiden argumentit liittyivät mm. lainsäädäntöön ja byrokratiaan. Näiden kannalta kymmentä vuotta nopeampisyklinen arviointi olisi ilmeisesti ollut hankala.<br><br>Näin ollen arosuohaukalla ei ole Suomessa edelleenkään uhanalaisluokitusta. Ja tästä on taas seurannut käytännössä se, ettei lajin ainoaa vakiintunutta pesimäpaikkaa ole tarvinnut huomioida millään tapaa Vartin tuulivoimapuiston suunnitelussa ja toteutuksessa. Laki ei sitä vaadi eikä tuulivoimayhtiötä saati kuntaa huvita menettää mokoman koukkunokan vuoksi roposiaan.<br><br>Minä en osaa arvata, mikä on arosuohaukan tulevaisuus Suomessa. Voi toki olla, että siitä tulee lopulta yleinen pesimälaji, aivan kuten ruskosuohaukasta. Toisaalta yhtä mahdollinen on vaikkapa kultasirkun kohtalo - lopulta yhtä nopea katoaminen kuin mitä aiempi yleistyminenkin oli. Se joka tapauksessa on mielestäni huomattavaa ja merkillistä, että tämä laji on tullut pesimään Varttiin yli tuhannen kilometrin päähän tunnetusta yhtenäisestä levinneisyysalueestaan kaakossa. Vartin "pariskunnan" merkitys lajin vakiintumiselle voi olla huomattava. Tähän mennessä Vartin reviiri on tuottanut ainakin 20 lentopoikasta. Muiden tietämieni pesien (Vaala, Kajaani, Liminka, Lumijoki, Ylivieska) yhteenlaskettu poikastuotto on lähes täsmälleen sama.<br> <br>Tekemieni havaintojen mukaan arosuohaukka nousee erityisesti pesäpaikallaan säännöllisesti tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudelle.<br><br>Ja viimein varsinainen kuvan selitys: Risto Juvaste teki täksi kesäksi arosuohaukalle oman lukurengassarjan. Kaikki Riston tekemien uusien renkaiden kolmimerkkiset koodit alkavat C-kirjamella. En malttanut olla käyttämättä koiraskoon renkaista ensimmäisenä rengasta CR1. Ilmekään värähtämättä sujautin renkaan poikasellle ja näin ollen luokittelin sen symbolisesti äärimmäisen uhanalaiseksi (Critically endangered = CR) -- aivan omin luvin, kun kerran muut eivät sitä halunneet tehdä. <br><br>Ensi kesänä Vartin reviirin yllä viuhuvat tuulivoimalan kiivasliikkeiset lavat. <br><br>Jupisi<br><br>A-P <br> </div></body>
</html>