<html><head><meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=utf-8"></head><body dir="auto"><div>Terve</div><div><br></div><div>Alkukesä meni hanahia hyysätesä. Ylikiimingin Aittokylästä löytyneistä orvoista metsähanhen poikasista muistaakseni jo jotain kerroinkin (neljän pientä poikasta käveli mökin pihaan -- isäntä soitteli minulle, kun halusi eroon perässään kulkevista piipittäjistä).</div><div><br></div><div>Kahden heti ensimmäisenä hoitoyönä kuolleen poikasen kohtalokin selvisi: siili! Meille tuli nimittäin hoitoon myös siipipuoli varis, jonka olin aikeissa lopettaa. En kuitenkaan ehtinyt tehdä mitään ennen kuin löysin variksen makaamasta lentohäkin nurkasta kuolleena siilin pää kyljestä sisään porautuneena. Siili ei lähtenyt mihinkään, tuhisi ja irvisteli vain. Nostin sen variksen raadon kanssa lapiolla häkistä pois. Metsähanhen pojat oli syöty samalla tavalla: purtu ensin päähän, sitten kylkeen reikä ja sisälmykset naamaan. Vaan täytyy olla kova siili, joka saa täysikasvuisen, siipivammaa lukuun ottamatta liikuntakykyisen variksenkin hengiltä!</div><div><br></div><div>No, huonon alun jälkeen pidin hanhenpoikia yöt sisällä. Siinäpä sitten kasvoivat. Ei tarvinnut pottupeltoa ruohia tai ruohoa leikata, siitä ne pitivät huolen. Käytin niitä mökilläkin. Tässä ne uivat ensimmäistä kertaa Laurinjärvellä Siikajoen Saarikoskella: <a href="http://flic.kr/p/ory3Jb">http://flic.kr/p/ory3Jb</a></div><div><br></div><div>Kuuden viikon iässä niiden siivet alkoivat olla jo niin kehittyneet, että meidän takapiha alkoi käydä niille vaaralliseksi kasvuympäristöksi. Kävimme vanhemman poikani ja Haapalan Peten kanssa viemässä hanhet syrjäiselle Utajärven Hanhilammelle: <a href="http://flic.kr/p/orbzS7">http://flic.kr/p/orbzS7</a> Tiiran mukaan siellä oli ollut hanhipoikue pari vuotta sitten. Toiveissa oli, että meidän Tuulikki ja Loviisa olisivat lyöttäytyneet jonkin poikueen matkaan ja oppineet oikeiden hanhien tavoille.</div><div><br></div><div>Meni sitten reilu viikko, kun puhelin soi. Puutturinjärven rannalla asuvan miehen pihaan oli kävellyt kaksi rengastettua ja kohtuuttoman kesyä hanhenpoikaa. Myönsin syyllisyyteni. Matkaa Hanhilammelta sinne oli linnuntietä 2,5 km.</div><div><br></div><div>Haettiin siiten lasten kanssa hanhet Puutturista. Tässä hanhet laiduntavat Rytkösen Sepon mökillä Juorkunassa samalla reissulla: <a href="http://flic.kr/p/or7Fsv">http://flic.kr/p/or7Fsv</a> Lopulta vietiin linnut Paasivaara Antin kertomalle Pohjois-Pohjanmaan tämän hetken kenties parhaalle hanhilammelle. Kävely oli lasten kanssa hikinen ja suossa oltiin puolireittä myöten, mutta hienolle paikalle hanhet jäivät. Saas nähdä kenen pihasta ne seuraavaksi löytyvät...</div><div><br></div><div>Viikko tästä minulle soiteltiin Tupoksessa pihaan tulleesta merihanhipoikueesta. Olivat aivan yhtä kesyjä kuin meidän metsähanhetkin. Otettiin linnut laatikkoon tuotiin Ouluun. Haapalan Petri lupautui jälleen apumieheksi. Vietiin hanhet Peten veneellä Rajahaudasta Kahvakarin hietikolle. Paitsi että yksi niistä ponkaisi matkan kesken avonaisesta koirahäkistä vauhdista lentoon. Hyvin lensi. Loput saivat renkaan jalkaan ja jäivät ihmettelemään uuttaa laskevan auringon kultaamaa maisemaansa: <br><a href="http://flic.kr/p/o9UnQn">http://flic.kr/p/o9UnQn</a></div><div><a href="http://flic.kr/p/ot8Mog">http://flic.kr/p/ot8Mog</a></div><div><br></div><div>Hanhiterveisin</div><div><br></div><div>A-P</div><div><br>Lähetetty iPhonesta</div></body></html>