<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=Windows-1252">
<style type="text/css" style="display:none"><!--P{margin-top:0;margin-bottom:0;} .ms-cui-menu {background-color:#ffffff;border:1px rgb(171, 171, 171) solid;font-family:"Segoe UI WPC","Segoe UI",Tahoma,"Microsoft Sans Serif",Verdana,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(51, 51, 51);} .ms-cui-menusection-title {display:none;} .ms-cui-ctl {vertical-align:text-top;text-decoration:none;color:rgb(51, 51, 51);} .ms-cui-ctl-on {background-color:rgb(223, 237, 250);opacity: 0.8;} .ms-cui-img-cont-float {display:inline-block;margin-top:2px} .ms-cui-smenu-inner {padding-top:0px;} .ms-owa-paste-option-icon {margin: 2px 4px 0px 4px;vertical-align:sub;padding-bottom: 2px;display:inline-block;} .ms-rtePasteFlyout-option:hover {background-color:rgb(223, 237, 250) !important;opacity:1 !important;} .ms-rtePasteFlyout-option {padding:8px 4px 8px 4px;outline:none;} .ms-cui-menusection {float:left; width:85px;height:24px;overflow:hidden}.wf {speak:none; font-weight:normal; font-variant:normal; text-transform:none; -webkit-font-smoothing:antialiased; vertical-align:middle; display:inline-block;}.wf-family-owa {font-family:'o365Icons'}@font-face { font-family:'o365IconsIE8'; src:url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.ie8.eot?#iefix') format('embedded-opentype'), url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.ie8.woff') format('woff'), url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.ie8.ttf') format('truetype'); font-weight:normal; font-style:normal;}@font-face { font-family:'o365IconsMouse'; src:url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.mouse.eot?#iefix') format('embedded-opentype'), url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.mouse.woff') format('woff'), url('prem/15.0.913.22/resources/styles/office365icons.mouse.ttf') format('truetype'); font-weight:normal; font-style:normal;}.wf-family-owa {font-family:'o365IconsMouse'}.ie8 .wf-family-owa {font-family:'o365IconsIE8'}.ie8 .wf-owa-play-large:before {content:'\e254';}.notIE8 .wf-owa-play-large:before {content:'\e054';}.ie8 .wf-owa-play-large {color:#FFFFFF/*$WFWhiteColor*/;}.notIE8 .wf-owa-play-large {border-color:#FFFFFF/*$WFWhiteColor*/; width:1.4em; height:1.4em; border-width:.1em; border-style:solid; border-radius:.8em; text-align:center; box-sizing:border-box; -moz-box-sizing:border-box; padding:0.1em; color:#FFFFFF/*$WFWhiteColor*/;}.ie8 .wf-size-play-large {width:40px; height:40px; font-size:30px}.notIE8 .wf-size-play-large {width:40px; height:40px; font-size:30px}
<!--
.hmmessage p
{margin:0px;
padding:0px}
body.hmmessage
{font-size:12pt;
font-family:calibri}
-->
--></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-size:12pt;color:#000000;background-color:#FFFFFF;font-family:Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif;">
<p>Hei,</p>
<p> </p>
<p>Ei taida Mauria paljon tikat ja kotkat hetkauttaa. Kalevan dokumentoimana (<span style="text-decoration: underline;"><font color="#0084b4"><span class="js-display-url">tinyurl.com/o89do66</span><span class="invisible"></span><span class="tco-ellipsis"><span class="invisible"> </span></span></font></span>
) hänen luontoarvomittarinsa ovat (1) sopivuus omaksi kesämökkitontiksi ja (2) sopivuus oman luontoretken kohteeksi.</p>
<p> </p>
<p>Hanhikiven vierailulla molemmat mittarit näyttivät punaista. Rinkiä ympärillä pitänyt seurue varmaankin hekotteli hyväksyvästi.</p>
<p> </p>
<p>MP on juuri nyt Saksassa. Omien sanojensa mukaan "ihmettelemässä kun saksalaiset ajat ydinvoiman alas 2022 mennessä".</p>
<p> </p>
<p>Kari Koivula</p>
<p></p>
<div style="color: rgb(40, 40, 40);">
<hr tabindex="-1" style="width: 98%; display: inline-block;">
<div id="divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font color="#000000" face="Calibri, sans-serif" style="font-size: 11pt;"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän puolestaAri-Pekka Auvinen <aripekka00@hotmail.com><br>
<b>Lähetetty:</b> 17. marraskuuta 2014 15:34<br>
<b>Vastaanottaja:</b> pply@lists.oulu.fi<br>
<b>Aihe:</b> [Pply] Hanhikiven luontoarvoista</font>
<div> </div>
</div>
<div>
<div>Moro<br>
<br>
PPLY syyskokouksessa Juha Markkola viittasi ilmeisesti Kalevassa olleeseen juttuun, jossa Mauri Pekkarinen oli lausunut totuuksia Hanhikivenniemen luontoarvoista -- niiden puutteesta. Kerroin kirjoittaneeni tästä aiheesta mielipidekirjoituksen jokunen vuosi
sitten. Ko. kirjoituksen löytämisessä meni hetki. Piti päästä kaivelemaan työsähköpostin sedimenttejä ennen kuin löytyi.<br>
<br>
Mikäli tämä ei nyt ole jo liika myöhäistä, niin kirjoitus löytyy alta. Sille piti muuten aikoinaan hankkia hyväksyntä SYKE:n pääjohtajaa myöten(!)<br>
<br>
Yksityikohtaisista linnustoarvoista voidaan mainita ainakin:<br>
<br>
- yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimmista (vanhin?) merikotkareviiri. Pesii tai ainakin yrittää pesiä joka vuosi. (Viime kesänä pesintä epäonnistui uudessa pesässä tuntemattomasta syystä.)<br>
- Pohjois-Pohjanmaan toinen tunnettu valkoselkätikkareviiri. Viime kesänä löytyi pesä, joka oli kuitenkin katkennut kovassa tuulessa muninta-aikaan. Koloista päätelleen vaseti on saattanut pesiä alueella jo aiemminkin.<br>
<br>
Kirjoitus julkaistiin marraskuussa 2011.<br>
<br>
A-P<br>
<br>
***<br>
<br>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Mitä ovat Hanhikiven "risukot"?</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Sekä Kalevan päätoimittaja Markku Mantila (9.10.) että toimittaja Antti Ervasti (14.11.) ovat mielipidekirjoituksissaan kyseenalaistaneet jyrkin sanakääntein Fennovoiman
ydinvoimalan sijoituspaikaksi valitun Hanhikivenniemen luontoarvot. Ervasti kutsuu aluetta "surkeaksi rääseiköksi, rumaksi jättömaa-alueeksi" Mantilan lainatessa toisen kirjoittajan määritelmää "kivinen risukko".</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat Hanhikivenniemen luontoarvot olleet yleisesti tunnustettuja jo ennen Fennovoiman suunnitelmia.
<span> </span>Alueen metsätoimijoiden ja ympäristökeskusten yhteisessä vuodet 2004–2006 kattaneessa Merestä metsäksi -hankkeessa kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Hankkeen tuloksena löydettiin kaksi erityisen arvokasta kohdetta, joille suojelutoimia olisi järkevää keskittää. Nämä olivat Haukiputaan Halosenlahti ja Pyhäjoen Hanhikivi.
Näistä Hanhikiven arvokas alue on pinta-alaltaan kymmenkertainen Halosenlahteen nähden.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Merestä metsäksi -hankkeesta kertovia uutisia julkaistiin myös Kalevassa vuonna 2006.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Kuinka paljon selkeämpää osoitusta Hanhikiven luontoarvoista tarvitaan kuin metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä tekemä kartoitus, jossa varta vasten etsittiin
arvokkaita maankohoamisrannikon kohteita? Ja kaikki tämä siis ennen kuin Fennovoimaa oli edes perustettu.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Se, että maankohoamisrannikon maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luonto ei ole paremmin tunnettua ja arvostettua, on eri asia. Muitakin Pohjois-Pohjanmaan luonnon kansainvälisessä
perspektiivissä arvokkaita elinympäristöjä on valitettavasti halveksittu ja kohdeltu kovalla kädellä.
</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Tässä Hanhikiven "risukot" kuuluvat samaan sarjaan Pohjanmaan laajojen ja monimuotoisten soiden sekä omaleimaisten jokien kanssa. Kaikkia niitä on pyritty laajasti muuttamaan
muuksi kuin mitä ne alun perin olivat.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Hanhikiven kaltaisia elinympäristöjä syntyy jääkauden jälkeisen maankohoamisen – tai ehkä oikeammin muodonpalautumisen – seurauksena. Maailmassa on kaksi tällaista muodonpalautumisen
keskusta. Toinen sijaitsee Merenkurkussa–Perämerellä ja toinen Kanadan pohjoisosissa.
</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Maaperän tasaisuuden ja ilmasto-olosuhteiden vuoksi suurin ekologinen vaikutus maankohoamisella on juuri Suomen puoleisella Perämerellä eli Pohjanmaan rannikolla.</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Pohjanmaan maankohoamisrannikkoa ei olisi täysin virheellistä verrata trooppisten alueiden mangrovemetsiin. Vastaavaa suojausvaikutusta maankohoamisrannikon "risukoilla"
ei toki ole, mutta samalla tavalla ympäristöönsä nähden rikkaan ja omaleimaisen eliöyhteisön ne muodostavat.
</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Kaukaisen mangrovemetsän arvon ymmärtää suomalainenkin, mutta ovatko kotoiset maankohoamisrannat liian lähellä niiden ainutlaatuisuuden näkemiseksi?</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat arvioitiin vuonna 2008 äärimmäisen uhanalaisiksi.
</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;"> </span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Ari-Pekka Auvinen</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Tutkija
</span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt;">Suomen ympäristökeskus</span></p>
<br>
</div>
</div>
</div>
</div>
</body>
</html>