<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'>Lukekaapa Iiro Viinasen tuoreista muistelmista, mitä hän tykkää Maurista.<br>Kovaa luettavaa suomalaisesta päätöksenteosta - vaikka puolueellissus huomioitaisiinkin.<br><br>terv. Mikko Ojanen<br><br><div><hr id="stopSpelling">From: Kari.Koivula@oulu.fi<br>To: aripekka00@hotmail.com; pply@lists.oulu.fi<br>Date: Mon, 17 Nov 2014 15:02:33 +0000<br>Subject: Re: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista<br><br>
<style style="display:none;">
.ExternalClass P {
}
.ExternalClass .ecxms-cui-menu {
background-color:#ffffff;
border:1px rgb(171, 171, 171) solid;
font-family:"Segoe UI WPC","Segoe UI",Tahoma,"Microsoft Sans Serif",Verdana,sans-serif;
font-size:12pt;
color:rgb(51, 51, 51);
}
.ExternalClass .ecxms-cui-menusection-title {
display:none;
}
.ExternalClass .ecxms-cui-ctl {
vertical-align:text-top;
text-decoration:none;
color:rgb(51, 51, 51);
}
.ExternalClass .ecxms-cui-ctl-on {
background-color:rgb(223, 237, 250);
opacity:0.8;
}
.ExternalClass .ecxms-cui-img-cont-float {
display:inline-block;
}
.ExternalClass .ecxms-cui-smenu-inner {
padding-top:0px;
}
.ExternalClass .ecxms-owa-paste-option-icon {
vertical-align:sub;
padding-bottom:2px;
display:inline-block;
}
.ExternalClass .ecxms-rtePasteFlyout-option:hover {
background-color:rgb(223, 237, 250) !important;
opacity:1 !important;
}
.ExternalClass .ecxms-rtePasteFlyout-option {
padding:8px 4px 8px 4px;
}
.ExternalClass .ecxms-cui-menusection {
width:85px;
height:24px;
overflow:hidden;
}
.ExternalClass .ecxwf {
speak:none;
font-weight:normal;
font-variant:normal;
text-transform:none;
vertical-align:middle;
display:inline-block;
}
.ExternalClass .ecxwf-family-owa {
font-family:'o365Icons';
}
.ExternalClass .ecxwf-family-owa {
font-family:'o365IconsMouse';
}
.ExternalClass .ecxie8 .ecxwf-family-owa {
font-family:'o365IconsIE8';
}
.ExternalClass .ecxie8 .ecxwf-owa-play-large {
color:#FFFFFF;
}
.ExternalClass .ecxnotIE8 .ecxwf-owa-play-large {
border-color:#FFFFFF;
width:1.4em;
height:1.4em;
border-width:.1em;
border-style:solid;
border-radius:.8em;
text-align:center;
box-sizing:border-box;
padding:0.1em;
color:#FFFFFF;
}
.ExternalClass .ecxie8 .ecxwf-size-play-large {
width:40px;
height:40px;
font-size:30px;
}
.ExternalClass .ecxnotIE8 .ecxwf-size-play-large {
width:40px;
height:40px;
font-size:30px;
}
.ExternalClass body.ecxhmmessage {
font-size:12pt;
font-family:calibri;
}
</style>
<div style="font-size:12pt;color:#000000;background-color:#FFFFFF;font-family:Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif;">
Hei,<BR>
<BR>
Ei taida Mauria paljon tikat ja kotkat hetkauttaa. Kalevan dokumentoimana (<span style="text-decoration:underline;"><font color="#0084b4"><span class="ecxjs-display-url">tinyurl.com/o89do66</span><span class="ecxinvisible"></span><span class="ecxtco-ellipsis"><span class="ecxinvisible"> </span></span></font></span>
) hänen luontoarvomittarinsa ovat (1) sopivuus omaksi kesämökkitontiksi ja (2) sopivuus oman luontoretken kohteeksi.<BR>
<BR>
Hanhikiven vierailulla molemmat mittarit näyttivät punaista. Rinkiä ympärillä pitänyt seurue varmaankin hekotteli hyväksyvästi.<BR>
<BR>
MP on juuri nyt Saksassa. Omien sanojensa mukaan "ihmettelemässä kun saksalaiset ajat ydinvoiman alas 2022 mennessä".<BR>
<BR>
Kari Koivula<BR>
<BR>
<div style="color:rgb(40, 40, 40);">
<hr tabindex="-1" style="width:98%;display:inline-block;">
<div id="ecxdivRplyFwdMsg" dir="ltr"><font style="font-size:11pt;" face="Calibri, sans-serif" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän puolestaAri-Pekka Auvinen <aripekka00@hotmail.com><br>
<b>Lähetetty:</b> 17. marraskuuta 2014 15:34<br>
<b>Vastaanottaja:</b> pply@lists.oulu.fi<br>
<b>Aihe:</b> [Pply] Hanhikiven luontoarvoista</font>
<div> </div>
</div>
<div>
<div>Moro<br>
<br>
PPLY syyskokouksessa Juha Markkola viittasi ilmeisesti Kalevassa olleeseen juttuun, jossa Mauri Pekkarinen oli lausunut totuuksia Hanhikivenniemen luontoarvoista -- niiden puutteesta. Kerroin kirjoittaneeni tästä aiheesta mielipidekirjoituksen jokunen vuosi
sitten. Ko. kirjoituksen löytämisessä meni hetki. Piti päästä kaivelemaan työsähköpostin sedimenttejä ennen kuin löytyi.<br>
<br>
Mikäli tämä ei nyt ole jo liika myöhäistä, niin kirjoitus löytyy alta. Sille piti muuten aikoinaan hankkia hyväksyntä SYKE:n pääjohtajaa myöten(!)<br>
<br>
Yksityikohtaisista linnustoarvoista voidaan mainita ainakin:<br>
<br>
- yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimmista (vanhin?) merikotkareviiri. Pesii tai ainakin yrittää pesiä joka vuosi. (Viime kesänä pesintä epäonnistui uudessa pesässä tuntemattomasta syystä.)<br>
- Pohjois-Pohjanmaan toinen tunnettu valkoselkätikkareviiri. Viime kesänä löytyi pesä, joka oli kuitenkin katkennut kovassa tuulessa muninta-aikaan. Koloista päätelleen vaseti on saattanut pesiä alueella jo aiemminkin.<br>
<br>
Kirjoitus julkaistiin marraskuussa 2011.<br>
<br>
A-P<br>
<br>
***<br>
<br>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Mitä ovat Hanhikiven "risukot"?</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Sekä Kalevan päätoimittaja Markku Mantila (9.10.) että toimittaja Antti Ervasti (14.11.) ovat mielipidekirjoituksissaan kyseenalaistaneet jyrkin sanakääntein Fennovoiman
ydinvoimalan sijoituspaikaksi valitun Hanhikivenniemen luontoarvot. Ervasti kutsuu aluetta "surkeaksi rääseiköksi, rumaksi jättömaa-alueeksi" Mantilan lainatessa toisen kirjoittajan määritelmää "kivinen risukko".</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat Hanhikivenniemen luontoarvot olleet yleisesti tunnustettuja jo ennen Fennovoiman suunnitelmia.
<span> </span>Alueen metsätoimijoiden ja ympäristökeskusten yhteisessä vuodet 2004–2006 kattaneessa Merestä metsäksi -hankkeessa kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Hankkeen tuloksena löydettiin kaksi erityisen arvokasta kohdetta, joille suojelutoimia olisi järkevää keskittää. Nämä olivat Haukiputaan Halosenlahti ja Pyhäjoen Hanhikivi.
Näistä Hanhikiven arvokas alue on pinta-alaltaan kymmenkertainen Halosenlahteen nähden.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Merestä metsäksi -hankkeesta kertovia uutisia julkaistiin myös Kalevassa vuonna 2006.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Kuinka paljon selkeämpää osoitusta Hanhikiven luontoarvoista tarvitaan kuin metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä tekemä kartoitus, jossa varta vasten etsittiin
arvokkaita maankohoamisrannikon kohteita? Ja kaikki tämä siis ennen kuin Fennovoimaa oli edes perustettu.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Se, että maankohoamisrannikon maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luonto ei ole paremmin tunnettua ja arvostettua, on eri asia. Muitakin Pohjois-Pohjanmaan luonnon kansainvälisessä
perspektiivissä arvokkaita elinympäristöjä on valitettavasti halveksittu ja kohdeltu kovalla kädellä.
</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Tässä Hanhikiven "risukot" kuuluvat samaan sarjaan Pohjanmaan laajojen ja monimuotoisten soiden sekä omaleimaisten jokien kanssa. Kaikkia niitä on pyritty laajasti muuttamaan
muuksi kuin mitä ne alun perin olivat.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Hanhikiven kaltaisia elinympäristöjä syntyy jääkauden jälkeisen maankohoamisen – tai ehkä oikeammin muodonpalautumisen – seurauksena. Maailmassa on kaksi tällaista muodonpalautumisen
keskusta. Toinen sijaitsee Merenkurkussa–Perämerellä ja toinen Kanadan pohjoisosissa.
</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Maaperän tasaisuuden ja ilmasto-olosuhteiden vuoksi suurin ekologinen vaikutus maankohoamisella on juuri Suomen puoleisella Perämerellä eli Pohjanmaan rannikolla.</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Pohjanmaan maankohoamisrannikkoa ei olisi täysin virheellistä verrata trooppisten alueiden mangrovemetsiin. Vastaavaa suojausvaikutusta maankohoamisrannikon "risukoilla"
ei toki ole, mutta samalla tavalla ympäristöönsä nähden rikkaan ja omaleimaisen eliöyhteisön ne muodostavat.
</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Kaukaisen mangrovemetsän arvon ymmärtää suomalainenkin, mutta ovatko kotoiset maankohoamisrannat liian lähellä niiden ainutlaatuisuuden näkemiseksi?</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat arvioitiin vuonna 2008 äärimmäisen uhanalaisiksi.
</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;"> </span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Ari-Pekka Auvinen</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Tutkija
</span></p>
<p class="ecxMsoNormal"><span style="font-family:"Calibri","sans-serif";font-size:11pt;">Suomen ympäristökeskus</span></p>
<br>
</div>
</div>
</div>
</div>
<br>_______________________________________________
Pply mailing list
Pply@lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</div> </div></body>
</html>