<div dir="ltr"><div><div><div>Punkkikeskustelu ottaa taas kierroksia kesälomien lähestyessä. Asiantuntijoiden lisäksi borrelioosista ja punkkikaivokuumeesta lausuvat mielipiteensä kaikki ne peruskoulun oppimäärän läpäisseet, jotka luulevat erottavansa norsun mersusta.<br><br></div>Kiistämättä punkkibussien tekemien rokotuskiertueiden, punkkipantojen, oikean tiedottamisen tai ortodoksisen medisiinan merkitystä tuli vain mieleen ne käytännön toimet, joilla punkkihaittaa voitaisiin vähentää. Voisiko punkkien määrään vaikuttaa vaikkapa tehostamalla lähiympäristön kirjosieppokantaa? <br><br>Kirjosieppo napsii lentävien hyönteisten lisäksi erittäin huomattavan osan ravinnostaan maasta. Laji ei ravinnonkäytöltään liene yhteen tai muutamaan kohteeseen rajoittunut spesialisti, vaan ottaa sen, mikä on helposti tarjolla. Punkit taas viimeisen tietämyksenmukaan odottelevat heinikossa/varvikossa ohikulkevia mahdollisia saaliseläimiä. Ne ovat aika näkyvästi lehdillä, ja siis myös kirjosiepolle sopivasti hollilla. <br><br></div>Kirjosieppo kuuluun pönttölintujen eniten tutkittuihin lajeihin ja sen ekologiasta tiedetään paljon. Onkohan kukaan tehnyt vertailuja kirjosiepon vaikutuksesta alueen punkkikantaan? Lajia on helppo tutkia maastossakin. Se pesii pönttöihin ja saalistaa suppealla alueella pesäkolon ympäristössä. Punkkiatrappeja voisi kokeilla ja kameraseurantaa tietysti. Ainakin pihapiirin välittömässä läheisyydessä kirjosiepon röyhkeätä itsekkyyttä ja tylsää, jankuttavaa laulua sietäisi paremmin, jos lajin tietäisi vähentävän hiukkaakaan punkkien määrää. <br><br></div>                                                                                                                          terv. eero                                   <br></div>