<div dir="ltr"><div><div>Hei<br><br></div>Mielenkiintoisia havaintoja ja kommentteja. Jounin esille tuomat lajiparivertailujen erot on varmaan todellisia eli kyse voi olla ketteryyseroista. Mitä ketterämpi saalistaja sitä enemmän on yleensä lintuja saaliin joukossa, Sarvipöllö ehkä saalistaa enemmän lintuja kuin suopöllö. Talviaikaiset diettitutkimukset osoittavat että myyrädominanssista huolimatta lintuja on sarvareiden talviravinnossa kohtuu usein. Toisaalta en tiedä mikä on suopöllöjen talviravinto. Arosuohaukka lienee myös taitavampi lintusaalistaja kuin sinisuohaukka. Ketteryys näyttää olevan valttia myös myyräjahdissa. Tietenkin tulee mieleen miksi kaikki sitten ei ole ketteriä. Selitys voisi olla että ketteryys lisää energian kulutusta, koska tällaisilla lajeilla siivet on yleensä painoon nähden lyhyemmät, jolloin lento vaatii enemmän energiaa. Heikohkona myyrävuonna pitkäsiipisyys voi olla edullisempi startegia, joskin ketterät voi silloin vaihtaa linturavintoon. Näiden seikkojen selvittämiseen pitäsi olla tietoa dieetistä heikkoina myyrävuosina mutta silloin pesiä ei ole paljoa löydettävissä. <br><br>Saana pohdiskeli miten hyvin saalistusteho kuvaa pellon myyräkantaa. Ilman muuta myyriä täytyy olla paljon. Meillä oli kerran kamera hiirihaukan pesällä Keminmaassa hyvänä myyrävuonna 2003. Neljän vuorokauden seurannan perusteella hiirihaukat toivat keskimäärin 1 myyrän (muutama sammakkokin oli seassa)/1,5 tuntia. Välissä oli jaksoja, että myyriä tuli muutaman minuutin välein. Molemmat emot olivat töissä. Edellisenä kesänä saalista tuli n. 6-10 tunnin välein. Sama tilanne vallitsi myös 3:lla muulla pesällä v 2003 Kuivaniemellä. Tänä keväänä maastossa liikkuessa myyriä on vilahdellut jaloissa ja tien ylikin niitä on kipitellyt. Se hämmästyttää missä myyräpedot luuraa. Tuuli- ja sinisuohaukkoja, hiirihaukoista puhumattakaan ei ole paljoa näkynyt.<br><br></div>t. Risto<br></div><div class="gmail_extra"><br><div class="gmail_quote">11. kesäkuuta 2015 klo 12.22 Jouni Pursiainen <span dir="ltr"><<a href="mailto:Jouni.Pursiainen@oulu.fi" target="_blank">Jouni.Pursiainen@oulu.fi</a>></span> kirjoitti:<br><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0 0 0 .8ex;border-left:1px #ccc solid;padding-left:1ex">Hei,<br>
<br>
Tuo mieleen lajiparin arosuohaukka/sinisuohaukka.<br>
<br>
Satunnaisella havainnoinnilla runsaan 40 vuoden ajalta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa olisin nähnyt sinisuohaukan onnistuvan saalistamisessa. Ehkä niitä muutama on , mutta aktiivimuistissa ei yhtään. Kyllähän ne pörräävät avomaiden yllä ja välillä iskevät maahankin, mutta...<br>
<br>
Sen sijaan niillä harvoilla kerroilla, kun saalistava arosuohaukka on tullut vastaan, on tullut myös liuta onnistumisten dokumentointeja. Ensimmäisellä kerralla, noin vuonna 1990, taisi tulla kolme onnistumista melko lyhyellä (bongaus)seurannalla. Jo silloin moinen tehokkuus kiinnitti huomiota.<br>
<br>
Jos tuo tehokkuusero on todellinen, ei tarvitse ollenkaan ihmetellä arosuohaukan menestystä.<br>
<br>
- Jouni<br>
<br>
-----Original Message-----<br>
From: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> [mailto:<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>] On Behalf Of Jorma Siira<br>
Sent: 10. kesäkuuta 2015 17:05<br>
To: Meski Saana; <a href="mailto:pply@lists.oulu.fi">pply@lists.oulu.fi</a><br>
Subject: Re: [Pply] sarvipöllö ja myyrät<br>
<br>
Meikällä on parilta atlasvuodelta havaintoja sarvarin ja suopöllön saalistustehosta. Tässä Kembölen Niittyrannassa ja tuolla pplyn eteläosissa satuin paikalle jossa suopöllö ja sarvari saalisti samalta aukealta. Liekö sitten sattumaa mutta ... Sarvari tuli ja iski peltoon ja lähti saalis kynsissä kohti poikasten naukunaa. Suopöllö partioi pellon yllä , iski , huti, partioi, käännähti, yritti iskeä, jne lopulta saikin saalista ja lähti poikasten luo. Ainakin pari kertaa kävi niin että suopöllön partioidessa sarvari kävi ja vaan haki saaliin.<br>
Tuota samaa emojen tunnistusongelmaa on joskus tullut mietittyä...<br>
<br>
- Jorma<br>
<br>
Lähetetty iPhonesta<br>
<br>
> Meski Saana <<a href="mailto:saana.meski@gmail.com">saana.meski@gmail.com</a>> kirjoitti 10.6.2015 kello 15.57:<br>
><br>
> Hei lista!<br>
> Seurailimme eilen illalla kotona takapihallamme aukeavilla jokirantapelloilla mielenkiintoista ja koukuttavaa luontodokkaria. Pääosassa oli sarvipöllö ja vähintäänkin sivuosaa näyttelivät myyrät. Ja vähän räkättirastaatkin.<br>
><br>
> Sarvari huomattiin ensimmäisen kerran klo 22.20 lentämässä jo aiemmin rekisteröimäämme ilmansuuntaan (=pesälle) myyrä kynsissä. Noin 10 min päästä pöllö oli takaisin pellolla pyynnissä ja nappasi 2. myyrän muutamien min pyynnin jälkeen. Sama kuvio toistui siten, että klo 23.00 sarvarilla oli jo myyrä numero 4 kynsissään. Eli 4 myyrää 40 minuutin aikana!<br>
><br>
> 4. myyrän jälkeen sarvari palasi taas jahtiin takaisin, mutta 5. myyrän nappaamiseen kului tällä kertaa aikaa reilu 20 min. Teki pari lupaavaa iskua noin 20 metrin etäisyydellä olohuoneen ikkunoista, mutta poikasiaan ärhäkästi puolustavat räksät torpedoivat yritykset ja pöllö joutui pakosalle. No, lopulta siis kuitenkin sai myyrän ja vei sitä taas kynsisään pesän suuntaan. Palasi sitten taas takaisin vajaan 10 min kuluttua ja jatkoi loputtomalta tuntuvaa ruuan hankintaansa. Myyrä numero 6 nappaamista emme enää jääneet seuraamaan, vaikka niin kiintoisaa seurattavaa touhu oli, ettei millään olisi malttanut vetäytyä yöpuulle.<br>
><br>
> Myyriä (pelto+vesi) vaikuttaisi olevan lähipelloilla jätösten, käytävien, puutarhatuhojen ja koiran myyräpyynnin perusteella paljon. Olisikin mielenkiintoista tietää, minkälaisia kokemuksia/tietoa listalaisilla on myyräkannan tasosta suhteessa esim. vaikka sarvipöllön onnistuneeseen saalistukseen. Onko tuo todistamamme onnistuneiden saalistusten tahti tavanomaista ripeämpi? Voiko onnistuneiden saalistusten määrästä ja taajuudesta päätellä myyräkannan tasoa millään tarkkuudella, nälkäisten poikasten määrää tai oikein mitään? Kiinnostaisi myös onko tutkimustietoa siitä, kuinka kauan myyrän pyydystäminen pöllöiltä keskimäärin vie ja kuinka monta niitä tarvitsee yön aikana esim. 3 poikaselle kantaa?<br>
><br>
> Sitä emme tietenkään pysty varmasti sanomaan, oliko koko ajan kyseessä sama yksilö vai huhkiko myyrähommassa molemmat puolisot vuoronperään. Jospa kuvista pystyisi sitten erottamaan yksilöt toisistaan, jahka materiaalia kertyy.<br>
><br>
> Pohdiskelee,<br>
> Saana M.<br>
><br>
><br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> <a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote></div><br></div>