<div dir="ltr"><div><div><div>Hei<br><br></div>Tosin kuin edellisissä pesimäuutisissa kuuluu
kanahaukkarintamalta hyviä uutisia. Taitaa tulla pesintöjen ennätys,
jotain 22 pesintää n. 45 reviirillä. Kummallista tämä suksee, kun kanalintujen viimevuotinen pesintä kolean kesäkuun
vuoksi meni aika lailla poskelleen.Yksi selitys voi olla hyvä myyrätalvi, joka näkyi haukkojen kevätravinnossakin. Toinen selitys on superlauha talvi. Kanahaukkojen elämä on kuitenkin kapealla pohjalla juuri noiden kanalintujen vähyyden vuoksi, joka pahimmillaan voi syvetä kadoksi jos myyräkanta hiipuu ja säät jatkaa oikutteluaan. Runsas haukkakanta ei myöskään edistä niiden lisääntymistä. Jos ensi talvena tulee parinkin viikon kova pakkasjakso tammikuussa, voi kanahaukkakanta helposti romahtaa. Säiden lisääntyvä oikuttelu, jota pidetään ilmastonmuutoksen seurauksena, riittäänäköjään kylvämään melkoista tuhoa lintukannoille, kuten tuosta Karin kertomasta ilmenee.<br><br></div>Katsokaapa millaista mässäilyä harrastetaan Hiukkavaaran kanahaukkareviirillä. Nyt ei ravintopulasta ole tietoakaan, joskin koiras on poikkeuksellisen tehokas ja harvinaisen päällekäyvä. Sillä on tapana saatella pesälläkävijä autolle saakka. Tämä mestari selvitti kovat pakkastalvet 2009-10 ja 2010-11, kun melkein kaikki muut uupui pakkasiin. Jännää, että pesässä on vain 2 poikaa vaikka pesintä on hyvin aikainen. Löytyy osoitteesta <a href="https://elisa.fi/vahtilive/?camera=lintu">https://elisa.fi/vahtilive/?camera=lintu</a><br><br></div>t. Risto<br></div><div class="gmail_extra"><br><div class="gmail_quote">17. kesäkuuta 2015 klo 20.31 Kari Koivula <span dir="ltr"><<a href="mailto:Kari.Koivula@oulu.fi" target="_blank">Kari.Koivula@oulu.fi</a>></span> kirjoitti:<br><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0 0 0 .8ex;border-left:1px #ccc solid;padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div style="font-size:12pt;color:#000000;background-color:#ffffff;font-family:Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif">
<p>Hei,</p>
<p> </p>
<p>Jos metsissä pesimäkesä on ollut heikko, niin rannoillakin se on ollut kyllä kurjaakin kurjempi pitkään aikaan. Ainakaan sen neljännesvuosisadan aikana, jonka olen kattavammin rantaniittyjä kiertänyt, ei lähellekään näin heikkoa pesimäkesää ole ollut. Pahinta
ei ole ollut kylmyys vaan toukokuun alkupuolelta alkanut loputon lounaisvirtausten ja alhaisten ilmanpaineiden ja niitä seuranneiden korkeiden ylävesien sarja. Vielä eilenkin merivesi kävi reilusti ylhäällä. Alavilla rannoilla pesätuho on ollut jokseenkin
täydellinen. Nyt aikaiset lajit ovat jo luovuttaneet, muutama myöhäisempi laji tekee vielä viimeisiä uusintapesiä, mutta paukut alkavat niiltäkin loppumaan.</p>
<p> </p>
<p>Tämänpäiväinen reissu Hailuodon Tömppään oli varsin kuvaava. Lampilan Petriä lainatakseni: "Fiilis oli kuin Katri-Helenan laulussa" ("Katson autiota..."). Koko laajalla laidunniityllä ei varoitellut ensimmäistäkään kuovia tai töyhtöhyyppää. Ei ollut ähkiviä
suokukkoja, ei jankuttavia punajalkavikloja. Yksi kalalokkipari oli saanut aikaiseksi pojat. Muutama hautoi uusintapesää. Pienellä dyyninpalasella neljä lapintiiraa oli puristanut vielä yksimunaisen uusintapesyeen.</p>
<p> </p>
<p>Joillain laidunniityillä kuiville kunnaspaikoille keskittyneet uusintapesät ovat joko tallautuneet tai tulevat tallautumaan karjan sorkkien alla. Karjakaan kun ei riisipellonkosteista niityistä pidä. Näin kävi Ulkonokalla Siikajoen Tauvossa, jossa pienehkö
lapin- ja pikkutiirakolonia tuhoutui parissa päivässä laidunkauden alettua.</p>
<p> </p>
<p>Poikueiden puute näkyy myös siinä, että rannoilla ei nyt juurikaan näe partioivia suohaukkoja eikä muitakaan petoja. Silti Oulun eteläpuolen ilmeisen myyrättömillä alueilla petotuhotkin olivat alkukeväästä aikalailla tapissa. Senhän voi laskea vaikkapa
onneksi onnettomuudessa. Jospa ensi kesä olisi petojenkin suhteen ja pedoillekin parempi.</p>
<p> </p>
<p>Viime aikoina olemme rengastaneet normaalikesinä Oulun seudun niityiltä satakunta etelänsuosirrin poikasta. Tänä vuonna rengastuksia on pyöreät nolla. Pienessä porukassa tällaisella yksittäisellä vuodella on aikamoinen merkitys. Kun tämän vuoden ikäluokka
jää ensimmäisenä pesimävuonnaan (2017) puuttumaan, niin parimäärä on n. 20% alhaisempi kuin se ilman katastrofia olisi.</p>
<p> </p>
<p>Peltokahlaajilla ja muilla peltolinnuilla on varmaankin mennyt selvästi paremmin. Ehkäpä viivästyneet kylvöt, ja varsinkin hidas nurmien kasvu ja viivästyvä tuorerehun korjuu on jopa ollut eduksi.</p><span class="HOEnZb"><font color="#888888">
<p> </p>
<p>Kari Koivula</p>
<p> </p>
<p> </p>
<p> </p>
<p> </p>
<p></p>
</font></span></div>
</div>
<br>_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
<br></blockquote></div><br></div>