<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'>Sulkien muodostuksessa tarvitaan perusproteiinin eli kystiinin tai kysteiinin lisäksi katalyyttejä, joita ovat kupari ja sinkki. <BR> <BR>Näiden (joku oleellisesta kolmesta tarvittavasta) puute aiheuttanee ilmeisesti sulkien huonouden cityvaristen poikasilla. Burgerilla et lennä korkealle etkä pitkälle.<BR> <BR>Joutsenen kohdalla tulee mieleen lyijyn mahdollinen häirintä a.o. katalyyttiprosessissa. Ovathan kaikki mainitut metallit kahden arvoisia; häiriössä siis lyijy saattaa sitoutua a.o. katalyyttipaikkaan ja prosessi on sitä myöten yhtä tsernobyyliä. <BR> <BR>terv. Mikko<br> <BR><div><hr id="stopSpelling">From: aripekka00@hotmail.com<br>To: pply@lists.oulu.fi<br>Date: Sat, 2 Jan 2016 15:36:31 +0200<br>Subject: [Pply] Vuodenvaihteen joutsensatoa, osa 2<br><br>
<style><!--
.ExternalClass .ecxhmmessage P {
padding:0px;
}
.ExternalClass body.ecxhmmessage {
font-size:12pt;
font-family:Calibri;
}
--></style>
<div dir="ltr">Morson, ja hyvää uutta vuotta listalle!<br><br>Tuotiin eilen Raahen löytöeläinkodin vapaaehtoisten kanssa Oulujokeen ad laulujoutsen. Tiirasta löytyy kuvia sekä tarkat havaintopaikat jne. Tämän linnun siipisulat ovat rispaantuneet poikki samaan tapaan kuin niin kutsutuilla cityvariksilla konsanaan. Lintu siis tuskin lentää ennen ensi kesää ja silloin alkavaa sulkasatoa. Samanlaiselta vaikuttava vanha laulujoutsen on myös Sanginjoesssa Sanginkylän Nivakoskella. Ensimmäiseksi tuli mieleen näiden lintujen sulkia katsellessa, että olisikohan niille tapahtunut jotain viime kesänä silloisen sulkasaton aikaan? Esimerkiksi sairastuminen sulkasadon ollessa käynnissä voisi hyvinkin johtaa siihen, että tuolloin kasvavista sulista tulee niin heikkoja, että ne sitten myöhemmin katkeavat rasituksesta. Vai olisiko parempia arvauksia?<br><br>Tuiran kyhmyjoutsen voi edelleen hyvin. Sen suhteen tulikin näin tammikuun alettua mieleen "ongelma", joka ei kyllä varsinaisesti minulle kuuluu eikä oikein minua hetkautakaan, mutta jostain kummallisesta antropologisesta tai jopa "isällisestä" houkutuksesta en malta olla siihen puuttumatta. :-) Eikö tämä lintu ole nyt niin kutsutusti pinnakelpoinen? Ymmärrän, ettei se ollut sitä viime tammikuussa, kun se oli kerran jokeen kannettu, mutta nythän linnulla on ollut kokonainen sulan veden kausi aikaa päättää vapaasti missä se haluaa olla. Vaikka se ei ilmeisesti edelleenkään voi lentää pitkiä matkoja/korkealla, niin olisihan se voinut lähteä Tuirasta pois niin uimalla kuin kävelemälläkin. Vaan eipä lähtenyt. Kesyys tuskin on pinnakelpoisuuden este -- eivätkös silloin kaikki pulut, kaupunkivarpuset, pullasorsat ja muut olisi pinnakelvottomia?<br><br>Provosoi<br><br>A-P<br><br><br> </div>
<br>_______________________________________________
Pply mailing list
Pply@lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</div> </div></body>
</html>