<html>
<head>
<style><!--
.hmmessage P
{
margin:0px;
padding:0px
}
body.hmmessage
{
font-size: 12pt;
font-family:Calibri
}
--></style></head>
<body class='hmmessage'><div dir='ltr'>Arvelen, että Ari-Pekan miete rasvarauhasen huonosta toiminnasta on syynä. Sorsalinnuthan rasvaavat vähän väliä sulkiaan, tämä on edellytys sulkien vedenkestolle. Onhan esim. koskikaran rasvarauhanen 10 kertaa samankokoisen varpuslinnun rauhasta kookkaampi.<BR> <BR>Onko pullan syönti syynä rasvan puutteeseen - tai oikeanlatuisen rasvan tuottamiseen- siinäpä kysymys.<BR> <BR> <BR>terv. Mikko Ojanen<br> <BR><div><hr id="stopSpelling">From: aripekka00@hotmail.com<br>To: pply@lists.oulu.fi<br>Date: Sun, 17 Jan 2016 22:29:51 +0200<br>Subject: [Pply] Tuiran jääjoutsenesta<br><br>
<div dir="ltr">
<style><!--
.ExternalClass .ecxhmmessage P {
padding:0px;
}
.ExternalClass body.ecxhmmessage {
font-size:12pt;
font-family:Calibri;
}
--></style>
<div dir="ltr">Hei<br><br>Pieni selostus tännekin toisesta Tuiran laulujoutsenesta, siitä Sanginjoelta tulleesta jääjoutsenesta. Linnun tilanne ehti näyttää loppuviikosta jo aika pahalta. Linnun sulkiin ja höyheniin alkoi kertyä uudelleen jäätä. Alun perin olin olettanut, että Sanginjoella jäätä oli kertynyt erityisten olosuhteiden vuoksi; varsinkin siksi, että sula jäätyi lopulta umpeen ja lintu joutui 30 asteen pakkasessa patikkahommiin. Vaan niinhän siinä kävi, että sama prosessi jatkui Oulujoessa. Torstaihin mennessä jäätä näytti olevan miltei yhtä paljon kuin silloin, kun lintu tuotiin meille sulamaan. Sain aneltua joutsenelle hoitopaikan Ranualta. Ensin yritimme käydä ottamassa lintua kiinni torstai-iltana Haapalan Petrin kanssa kahdestaan. Joutsenet makasivat jääkielekkeellä liian kaukana rannasta, jotta olisimme voineet yllättää nukkuvan linnun pitkävartisella (5 m) haavilla. Myöhemmin, kun ajoimme linnut uimaan ja huokuttelimme ne ruoalla rantaan, Pete yritti heittää jääjoutsenta lassoköydellä. Lähelle meni, muttei aivan napannut. Haavilla uivia lintuja ei saanut, sillä niiden seurassa olevan sinisorsat saavat sätkyn pienestäkin haavin liikkeestä. Seuraavana iltana kävin yksin, mutta totesin saman kuin torstainakin: jäätä oli muodostunut rantaan taas niin, että linnut makoilivat liian kaukana.<br><br>Lauantaiaamuksi sain avukseni pelastuslaitoksen. Toivomaani moottorikäyttöistä venettä ei siihen hätään saatu. Palomiehet kokeilivat saartaa joutsenet köydellä niin, että kaksi ukkoa kiertäisi ne pintapelastuslautalla kaukaa ympäri. Eipä tarvinnut kuin saada lautta veteen, niin joutsenten pakoetäisyys muuttui kahdesta metristä viideksikymmeneksi metriksi. Taktiikka ei siis toiminut alkuunkaan. Joutsenkolmikko ui lopulta voimalaitoksellle saakka, jossa ne lienevät evakossa edelleen.<br><br>Tänään menin katsomaan jääjoutsenta pahoin aavistuksin. Kiristynyt pakkanen saattaisi jo nitistää Sanginjoen linnun, mikäli jäätä kertyisi yhä enemmän. Jää olettevasti vähentää höyhenpuvun eristävyyttä paljonkin. Vähän pelkäsin myös sitä, että lintu saattaisi jäätyä märistä jäistää alustaansa kiinni. Vaan mitä vielä. Yhdeksän aikoihin aamulla jääjoutsen "sukelteli" eli koukki vettä selkäänsä pirteän näköisenä
yhdessä kyhmyjoutsenen kanssa. Jäätä ei ollut yhtään aiempaa enemmän.
Itse asiassa sitä oli minusta selvästi aiempaa vähemmän. Ruokaa
joutsenet eivät edes tulleet hakemaan, joten nälkäkään niillä tuskin
oli. Hetken päästä jääjoutsen
leyhytteli komeasti siipiäänkin ja suki antaumuksella höyhenpukuaan.
Kaikki hyviä merkkejä.<br><br>Eli tämän perusteella en nyt tekisikään jääjoutsenelle mitään. Jos
jäätä ei ala kertyä uudelleen huomattavia määriä, niin luulen, että
sillä on ihan hyvät mahdollisuudet selvitä talvesta. <br><br>Vähän yliopistolla lounaspöydässä Esan ja Jounin kanssa tästä jo spekulointiinkin: voisikohan olla, että veden "jäätämisominaisuudet" vaihtelevat? Nythän on ollut hyydepato-ongelmia yleisesti Pohjanmaan joissa. Ilmeisesti, kun tilanne rauhoittuu siinä mielessä, että joet saavat normaalin jääpeiteen, myös veden hyytyminen vähenee?<br><br>Erona täysin jäättömään kyhmyjoutseneen on lienee se, että jääjoutsenen sulat ja höyhenet ovat kauttaaltaan huonot eli niiden rakenne ei saa vettä valumaan sitä tahtia pois kuin pitäisi. Ehkä myös jääjoutsenen rasvarauhasen toiminnassa voi olla häikkää. Myös toiselle laulujoutsenelle (raahelaisellle) on kertynyt jäätä, mutta toistaiseksi vain pieniä kokkareita, jotka se on pystynyt saamaan irti.<br><br>A-P<br></div>
</div>
<br>_______________________________________________
Pply mailing list
Pply@lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</div> </div></body>
</html>