<div dir="ltr">
<p class="MsoNormal">Koskikaratervesiä!</p>
<p class="MsoNormal">BirdLifen vuoden lintu on koskikara. Tavoitteena on parantaa
lajin pesimäkannan seurantaa ja kerätä tietoa sekä Suomen pesimäkannasta että
meillä talvehtivien karojen määrästä.<i style="mso-bidi-font-style:normal"> </i>Nyt
alkukesällä kannattaakin retkeillä koskien varsilla ja etsiä uusia koskikaran
pesäpaikkoja. Tunnettuja pesäpaikkoja on Pohjois-Pohjanmaalla todella vähän ja
lukuisten virtavesien tilanne tunnetaan huonosti, joten kaikki yleisöhavainnot
pesivästä koskikarasta tai myös koskikaran puuttumisesta tutulta koskelta olisivat
siksi tärkeitä! <br></p><p class="MsoNormal"><br></p>
<p class="MsoNormal">KOSKIKARASTA YLEISESTI PPLY:n ALUEELLA:</p>
<p class="MsoNormal">Lähimmät<span style="mso-spacerun: yes">
</span>tunnetut koskikaran vakituiset pesimäpaikat <span style="mso-spacerun:
yes"> </span>ovat Kuusamossa, jossa on hyvin erilainen kallioperä kuin
muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Helposti liukeneva kallioperä on
Kuusamossa tehnyt monista koskista hyvin jyrkkärantaisia ja siten koskikaran
pesäpaikaksi hyvin soveltuvia. Vaikka PPLYn alueella ihan yhtä jyrkkiä koskia
ei ole, mahdollisia pesäpaikkoja ovat kuitenkin myös joen yli kulkevissa
rakenteissa ja ainakin Pudasjärven ja Taivalkosken lukuisista virtavesistä voi
löytyä koskikaralle riittävän jyrkkiä koskijaksoja. Pesäpaikka on tyypillisesti
vähintään kaksi metriä leveän joen päällä, josta kara pääsee pudottautumaan
korkealta suoraan veteen. Koillismaalla lintuharrastajia on suhteellisen vähän,
joten on hyvin mahdollista, että pesäpaikkoja ei vain ole vielä löydetty. </p>
<p class="MsoNormal">Jyrkkäpenkkaisia jokia, joihin on voinut muodostua sopivia pesimäpaikkoja
löytyy myös mm. Muhosmuodostuman alueelta. Näillä alueilla pehmeä
sedimenttikivi ja hiekkapitoinen maa on paikoin uurtunut jyrkkärantaiseksi
törmäksi. Isot vuolaat kosket mm. Iijoella soveltuvat paremmin karojen talvehtimispaikoiksi. Talvehtimispaikkojen kartoitus tehdään ensi talvena, jolloin toivotaan myös
yleisöhavaintoja.</p><p class="MsoNormal"><br></p>
<p class="MsoNormal">KOSKIKARALLE SOPIVA PESÄPAIKKA:</p>
<p class="MsoNormal">- Jyrkät kallioreunat, jotka putoavat jokeen (osa jyrkänteistä
näkyy myös kartoilla!) </p>
<p class="MsoNormal">- Myllyrakenteet, erityisesti vanhat turbiinionkalot</p>
<p class="MsoNormal">- Siltarakenteet, erityisesti vanhat puusillat. Betonisilloissa
harvoin sopivia pesäonkaloita.</p>
<p class="MsoNormal">- Joen jyrkäksi kovertamat penkat, joissa kasvillisuus
(yleensä sammaleet) muodostavat pesäonkalolle katon</p>
<p class="MsoNormal">- Pöntöt, jotka on sijoitettu joen yläpuolelle</p>
<p class="MsoNormal">- Joen on oltava vähintään pari metriä leveä</p>
<p class="MsoNormal">- Joskus vähäisemmätkin virtavedet, jotka laskevat korkealta
isompaan jokeen ovat hyviä pesäpaikkoja</p><p class="MsoNormal"><br></p>
<p class="MsoNormal">MERKIT PESIVÄSTÄ KOSKIKARASTA:</p>
<p class="MsoNormal">- Pari joella huhtikuun lopussa. Koiras lähtee ainakin
Keski-Suomessa muninnan jälkeen pohjoiseen uuden naaraan luokse ja jättää
naaraan hautomaan ja huolehtimaan poikasista. Kuusamon korkeudella koiras jää
ilmeisesti usein huolehtimaan poikueesta naaraan kanssa.</p>
<p class="MsoNormal">- Kalkkeja (ulostetta) kivellä sopivan pesäonkalon tuntumassa</p>
<p class="MsoNormal">- Naaras poistuu haudontavaiheessa pesältä vain noin 20 min
välein, joten sopivaa pesäpaikkaa on seurattava pitkään! Kalkit paljastavat
parhaiten mahdolliset paikat!</p><p class="MsoNormal"><br></p>
<p class="MsoNormal">Kehotan:</p>
<p class="MsoNormal">- Retkeilemään juuri nyt ja kesäkuussa sopivilla paikoilla ja seuraamaan sopivia
pesäpaikkoja riittävän pitkään</p>
<p class="MsoNormal">- Ilmoittamaan havainnoista tai tyhjästä koskesta (nolla
yksilöä) ensisijaisesti Tiira.fi havaintopalvelimen kautta. Havainnoista voi
ilmoittaa myös <span style="mso-field-code:"HYPERLINK \0022mailto\:koskikara\@birdlife\.fi\0022 \\t \0022_blank\0022""><span class=""><a href="mailto:koskikara@birdlife.fi">koskikara@birdlife.fi</a></span></span> tai minulle puhelinnumeroon:
050 5716933 Tiira-havainnossa tai sähköpostiviestissä on hyvä kertoa
mahdollisimman tarkat paikkatiedot (esimerkiksi karttalinkki), havainnon
päivämäärä, lintujen lukumäärä ja mahdolliset pesintään viittaavat tiedot.</p>
<p class="MsoNormal">- Ripustamaan vähintään pari metriä leveälle joelle puuhun tai
<span style="mso-spacerun: yes"> </span>siltarakenteeseen koskikaran
pöntön 1,5-3m korkeuteen veden ylle. Mitat: seinän leveys ja korkeus 20 cm,
etuseinä puolet pöntön korkeudesta. </p>
<p class="MsoNormal">- Vaalimaan viimeisiä valjastamattomia koskia ja viimeisiä
luonnontilaisia puroja (vain alle 10% jäljellä!), myös koskikaran vuoksi</p><p class="MsoNormal"><br></p>
<p class="MsoNormal">Lisätietoja saa kysyä allekirjoittaneelta! <a href="mailto:heli.suurkuukka@gmail.com">heli.suurkuukka@gmail.com</a> tai p.
050 5716933</p>
<br clear="all"><br>-- <br><div class="gmail_signature"><div dir="ltr"><div><div dir="ltr"><div><div dir="ltr"><div><div dir="ltr">Heli Suurkuukka<div>Oulu</div><div><br></div><div>Lahjoita ikimetsälle:</div><div>Luonnonperintösäätiö.fi</div><div><br></div></div></div></div></div></div></div></div></div>
</div>