<div dir="ltr"><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Taigarautiaisen nimestä ja biotoopeista ja vähän
muustakin<span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Voisiko joku laittaa tämän valtakunnalliseen lintuverkkoon,
kun en ole siinä nykyään mukana. <span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Kun olen jonkinmoinen taigarautiaisasiantuntija ainakin
Suomen näkövinkkelistä – titteli on lainattu Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Pedro
Hietasen legendaariselta Kornitolgiaa-kasetilta – kirjoitanpa hiukan lajin nimestä
ja biotoopeista. Ehkä se selventää, miksi lajia on löytynyt maankaatopaikoilta
jne. puoliavomailta. <span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Taigarautiaisen lattari <i>montanella tarkoittaa </i>vuoristolajia ja vuorirautiainenhan laji
suomeksikin ennen oli, mm. vielä Delin, Bruun &amp; Svenssonin Euroopan
lintuoppaassa 1987. <i><span></span></i></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Taigarautiainen on kuitenkin erittäin laajalle levinnyt
pitkin Pohjois-Venäjää ja Siperiaa ilmeiesti hiukan Uralin länsipuolelta kauas
kohti Beringinsalmea, ja suurin osa alueesta on hyvinkin tasaista. Lattarissakin
voi olla sekaannusta mustakurkkurautiaiseen, joka on selvä vuoristolaji Uralilla
ja laajemmin Tien-Shjanissa-Himalajalla. <span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Ollessamme kiljuhanhia tutkimassa Keski-Siperiassa Taimyrin
niemimaan eteläosissa kesinä 1997-98 mm. Aki Arkiomaan ja toisena vuonna monen
muun suomalaisen kanssa, erityisesti eka vuonna laji tuli erittäin tutuksi. Olimme
ensin kaukana avotundralla tundrahanhien ja kiljukkaiden tiedetyllä massasulkimispaikalla,
joka kuitenkin oli vaihtunut, kun joet olivat hyvin vähävetisisä. Siirryimme
venäläisten kollegoiden tiedustelujen perusteella satoja kilometrejä lounaaseen
kielisukulaistemme nganasanien metsästysmaille. <span></span></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Paikka oli melkoinen shokki avaraan maisemaan tottuneille
kiljuhanhen etsijöille: muutaman metrin korkuista lehtikuusiryteikköä aluskasvillisuutenaan
jotain leppälajia pusikkona. MI-8-Helikopterin jyrinän etäännyttyä laskeutui syvä
hiljaisuus ja kuukkeli (!) alkoi naukua. Olisi voinut kuvitella olevansa Sallassa
tai Savukoskella. <span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Alueelta löytyi kumminkin pesiviä kiljuhanhia, ja
ryteikköisen maaston runsaimmat pesimälinnut olivat suunnilleen tasavahvasti
lapinuunilintu, pikkusirkku ja taigarautiainen. Myös pikkupajusirkku nähtiin.<span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Tämä alue on kasvimaantieteellisesti metsätundraa ja vastaa
meidän koivuvyöhykettä Lapissa. Tunturikoivun tilalla vain on (itäinen) lehtikuusilaji. </span><span style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Se, että taigarautiainen on nimenomaan metsätundran laji,
varmistuu Helena Rogacheván (1992) mainiosta kirjasta ”The birds of Central
Siberia”. Sain englanninkielisen, Saksassa painetun kappaleen Rogacheván
pojalta Jevgeni (”Eugeny”) Syroechkovskilta pari vuotta ennen matkaamme. Kirja ja
sitä edeltäneet saksalais-neuvostoliittolaiset tutkimusmatkat olivat
Gorbatsovin ajan hyvien NL-Saksa-suhteiden yksi pieni, mutta kaunis hedelmä.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Rogacheván mukaan (suoraa käännöstä) ”taigarautiainen
esiintyy Keski-Siperiassa pensastundralla ja metsätundralla ja harvinaisemmin
äärimmäisen pohjoisella taigalla ja etelämpänä… Sayan- ja Kutznetsky
Alatau-vuorten subalpiinisessa vyöhykkeessä. Se on tyypillinen laji tiheissä ja
kosteissa pusikkometsissä lähellä jotain vesiuomaa tai vesistöä paikoilla,
missä kasvaa ainakin hiukan puita.”<span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Mitä tulee keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen, missä me asumme,
Rorachevá kertoo, että siellä muuttavat – laji ei siellä pesi - taigarautiaiset
”yöpyvät ja ruokailevat pusikoissa, jotka kasvavat jokien penkoilla ja soiden
reunoilla”. Merenrantaahan siellä ei ole.<span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Täällä etsisin lajia merenrantapusikoista, avomaitten
reunoilta, kaatopaikoilta, maankaatopaikoilta ja miksei rikkaruohokenttien
laidoista, kuten Tuomo sanoi. <span></span></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Eli: Nykyinenkin nimi on harhaanjohtava, koska laji välttää
isopuustoista oikeaa metsämaisemaa. Eihän niitä sieltä kukaan juuri
löytäisikään. Oikea nimi olisi ”metsätundrarautiainen”, mutta kökköhön sekin
olisi. Aikanaan ”taiga”-etuliite lätkittiin nimistökomiteassa surutta moneen
lajiryhmään tietämättä biotooppivaatimuksista oikeasti kovin paljon. Miten
olisi pensaikkorautiainen tai venäjänpensaikkorautiainen? Englanniksi sub-arctic
accentor olisi hyvin kuvaava, muttei käänny suomeksi. Nykyinen Siberian
Accentor menettelee, mutta on aika yleisluontoinen. Siperiassa on muitakin
rautiaislajeja, mutta tämä toki laajimmalle levinnyt. <span></span></span></p><p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif"><br></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI" style="font-family:&quot;times new roman&quot;,serif">Tv. Juha Markkola<span></span></span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI"> </span></p>

<p class="MsoNormal"><span lang="FI"> </span></p></div>