<html xmlns:v="urn:schemas-microsoft-com:vml" xmlns:o="urn:schemas-microsoft-com:office:office" xmlns:w="urn:schemas-microsoft-com:office:word" xmlns:m="http://schemas.microsoft.com/office/2004/12/omml" xmlns="http://www.w3.org/TR/REC-html40"><head><meta http-equiv=Content-Type content="text/html; charset=iso-8859-1"><meta name=Generator content="Microsoft Word 12 (filtered medium)"><style><!--
/* Font Definitions */
@font-face
        {font-family:"Cambria Math";
        panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Calibri;
        panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4;}
@font-face
        {font-family:Tahoma;
        panose-1:2 11 6 4 3 5 4 4 2 4;}
/* Style Definitions */
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
        {margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:11.0pt;
        font-family:"Calibri","sans-serif";}
a:link, span.MsoHyperlink
        {mso-style-priority:99;
        color:blue;
        text-decoration:underline;}
a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed
        {mso-style-priority:99;
        color:#954F72;
        text-decoration:underline;}
p
        {mso-style-priority:99;
        mso-margin-top-alt:auto;
        margin-right:0cm;
        mso-margin-bottom-alt:auto;
        margin-left:0cm;
        font-size:12.0pt;
        font-family:"Times New Roman","serif";}
p.MsoAcetate, li.MsoAcetate, div.MsoAcetate
        {mso-style-priority:99;
        mso-style-link:"Seliteteksti Char";
        margin:0cm;
        margin-bottom:.0001pt;
        font-size:8.0pt;
        font-family:"Tahoma","sans-serif";}
span.Shkpostityyli18
        {mso-style-type:personal-reply;
        font-family:"Calibri","sans-serif";
        color:#1F497D;}
span.SelitetekstiChar
        {mso-style-name:"Seliteteksti Char";
        mso-style-priority:99;
        mso-style-link:Seliteteksti;
        font-family:"Tahoma","sans-serif";}
.MsoChpDefault
        {mso-style-type:export-only;
        font-size:10.0pt;}
@page WordSection1
        {size:612.0pt 792.0pt;
        margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
        {page:WordSection1;}
--></style><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapedefaults v:ext="edit" spidmax="1026" />
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<o:shapelayout v:ext="edit">
<o:idmap v:ext="edit" data="1" />
</o:shapelayout></xml><![endif]--></head><body lang=FI link=blue vlink="#954F72"><div class=WordSection1><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'>Heippa!<o:p></o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'>Halosenniemen ruokinnalla kulki koko alkuvuoden kaksi vaseti -koirasta ja pikkutikkanaaras. (lisäksi neljä käppäriä, yksi puukiipijä, viitisenkymmentä pikkutiaista sellaisina ryöppyinä ja ajoittain varpuspöllö ja &#8211;havukka ilmeisinä syinä noihin tiaisryöppyihin). Ruokinnan tuntumassa majaili pohjantikka, mutta ei alentunut helppoon rasvamössöelämään.<o:p></o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'>Vielä oliko sen nyt tämän maaliskuun alun pakkasten aikaan kaikki kolme vanhapoika- ja vanhapiikatikkaa pysyttelivät herkkujeni ääressä varsin tiiviisti. Ensimmäisen lämpöaallon tullessa kaikki myös katosivat samanaikaisesti, varmasti lemmenkaiho pisti liikkeelle- luulisin. Vaisto sanoo, että valkkarit suunnistivat Iijokisuun suuntaan todennäköisemmin kuin Hietasaareen. Näissä halosenniemen pökkelökoivikoissa ja -lepikoissa rummuttelijat ovat olleet käpytikkoja, vaikka valkkarillekin riittäisi miten kuten elinpiiriä (laadukkaampaa kuin Iijokisuulla missään, mutta ei niin laajasti).<o:p></o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'>terv. Jorma L<o:p></o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><span style='color:#1F497D'>_____________________________________________<o:p></o:p></span></p><div style='border:none;border-top:solid #E1E1E1 1.0pt;padding:3.0pt 0cm 0cm 0cm'><p class=MsoNormal><b>Lähettäjä: </b><a href="mailto:aripekka00@hotmail.com">Ari-Pekka Auvinen</a><b><span style='color:#1F497D'><o:p></o:p></span></b></p></div><p><span style='color:black'>Hei<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'>Näin kevään kynnyksellä lyhyesti tikkauutisia, etelästä alkaen:<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Pyhäjoella ei ole nähty marraskuun alun 2016 jälkeen yhtään valkoselkätikkaa. Sen sijaan Raahen puolelle Haapajoenniemelle ilmestyi uusi renkaaton naaras maaliskuussa, jonka rengastimme Henkan kanssa eilen. Tämä lintu rummutteli aktiivisesti, ja jos osasin määrittää sen iän oikein, lintu on + 3kv. Eli pieni mahdollisuus on siihenkin, että Hanhikivenniemen naaras olisi tullut Raahen puolelle. Haapajoenniemen vakioasukki eli Tohtori (4.1.2014 rengastettu naaras, jolla on lukurengas DR) on sen sijaan kadonnut paikalta tämän vuoden puolella.<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Rubert (DO) ja Peppi (DP), eli Raahen saariston vanha pari, ovat molemmat edelleen hengissä ja valmistautunevat parhaillaan pesimäkauteen. Kumpa niiden pesimäonni olisi tänä vuonna parempi kuin viime keväänä...<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Hilima (DL) asusteli ainakin alkutalven vakiopaikallaan Raahen Maakalla--Yrjänä välillä. Viimeksi kuluneelta parilta kuukaudelta siitä ei ole havaintoja. Alueella pari kertaa havaittu renkaaton koiras sen sijaan sattui tänään Henkan riistakameraan ruokinalla, joka on ollut Välikarissa koko talven. Jokohan Hilima viimeinkin pesisi onnistuneesti?<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Siikajoelta ei ole havaintoja. Olen hiihtänyt mm. Merikylänlahden ja Siikajokisuun välin, mutten löytänyt tikoista merkkiäkään.<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Lumijoella on ollut Karinpääntien varressa joitakin merkkejä tikasta, mutta niiden tekijää ei ole havaittu. Kivikasanpeltojen ja Varjakantien välisellä pätkällä kannattaa joka tapauksessa olla tarkkana, jos joku vaikka sattuisi kuulemaan rummutusta. Onni (FM) on käynyt säännöllisesti ruokinnalla Selkämatalassa, joskin siitä ei ole ainuttakaan suoraa havaintoja, ainoastaan riistakameran kuvia.<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Limingan mysteerilinnuista ei ole tuoreita havaintoja, mutta eilen löysin kuitenkin vielä tuoreita jälkiä jätärin takaa. Olen kulkenut tätä aluetta ristiin rastiin välillä Vanha Liminganjoki--Rusilankanava ja ihmetellyt, missä ihmeessä lintujen varsinainen kotimetsä on. Tuolla suunnalla on paljon lehtipuuvaltaisia metsiä, mutta ne ovat kaikki varsin nuoria ja/tai turhan hoidettuja. Eilen kuitenkin taisin löytää niiden (talvi)reviirin ytimen, jossa pesiminenkin saattaisi onnistua. <o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Oulunsalossa&nbsp;viime vuonna&nbsp;pesineet linnut (AO + FO) ovat reviirillään. Nupassa rengastamani koiras oli kuin olikin tämän parin toinen osapuoli. Se jätti talvireviirinsä Akiolla helmi-maaliskuun taitteessa ja palasi takaisin naaraansa luo. Olipa hienoa nähdä ne jälleen yhdessä kuuraisena pakkasaamuna pari viikkoa sitten!<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Hietasaaressa on havaittu varmuudella vain naaras (FN). Menkääpäs ihmiset sinne heti auringonnousun aikaan ja kierrelkää eri paikoissa. Olisi mahtava nähdä, jos naaraalla olisi koiras joskus mukana. Paras rummutusaika alkaa olla käsillä. Pesäkolon kaivuu alkaa usein jo huhtikuun lopussa.<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>Oulun pohjoispuolella Halosenniemessä on nähty jopa kolme eri renkaatonta lintua ja Kraaselissakin yksi. Oulun pohjoispuoli on edelleen harmaata aluetta aktiivisten lintuharrastajien vähyyden vuoksi. Melko todennäköisesti esim. Hiastinlahden suunnalla on reviiri. Sen ytimen kun joku vielä löytäisi... Itse kävin helmikuun lopussa Satakarissa. Olipa hieno paikka! Sielläkin oli joitakin jälkiä, jotka tulkitsin vasetin tekosiksi.<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'>A-P<o:p></o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p><span style='color:black'><o:p>&nbsp;</o:p></span></p><p class=MsoNormal><o:p>&nbsp;</o:p></p><p class=MsoNormal><o:p>&nbsp;</o:p></p><p class=MsoNormal><o:p>&nbsp;</o:p></p></div></body></html>