<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<meta name="Generator" content="Microsoft Exchange Server">
<!-- converted from text --><style><!-- .EmailQuote { margin-left: 1pt; padding-left: 4pt; border-left: #800000 2px solid; } --></style>
</head>
<body>
<meta content="text/html; charset=UTF-8">
<style type="text/css" style="">
<!--
p
{margin-top:0;
margin-bottom:0}
-->
</style>
<div dir="ltr">
<div id="x_divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:#000000; font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif">
<p>Hei,</p>
<p><br>
</p>
<p>Hailuodon vesipääskyistä sen verran, että ainakin vielä vuonna 2015 Tömpästä löytyi yksi pesä.</p>
<p><br>
</p>
<p>- Aija</p>
</div>
<hr tabindex="-1" style="display:inline-block; width:98%">
<div id="x_divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font face="Calibri, sans-serif" color="#000000" style="font-size:11pt"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän petri.haapala@aapa.fi <petri.haapala@aapa.fi> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> 22. kesäkuuta 2017 10:59:32<br>
<b>Vastaanottaja:</b> Ari Rajasärkkä<br>
<b>Kopio:</b> pply<br>
<b>Aihe:</b> [Pply] Vesipääskyistä ja muista suolinnuista</font>
<div> </div>
</div>
</div>
<font size="2"><span style="font-size:10pt;">
<div class="PlainText">Morjens!<br>
<br>
Kevät on ollut erikoinen. Vesipääskyjä oli tosiaan pysähtynyt pitkällä <br>
etelä-pohjoisakselilla odottamaan lumien ja pesimälampareiden sulamista, <br>
vai oliko muitakin syitä? Mikä selittää esim. Hailuodon massiiviset <br>
määrät? Ojakylänlahdella, jossa pääskyjä nähtiin useita satoja kerralla, <br>
oli koko lahden pinta täynnä jotain kuorituneita vesihyönteisiä. Joku <br>
massakuoriutuminen ajoittui muuttoaikaan ja kukas sitä hyvästä <br>
pitopöydästä heti lähtisi?<br>
<br>
Mitä suolintuihin tulee, niin täysin samat havainnot parilta viime <br>
kesältä kuin Arilla. Samoin metsätiaisten suhteen. Kuoveja on <br>
riittämiin, se on jopa lisääntynyt, muut kahlaajat vähentyneet, lirojen <br>
määrä huolestuttavasti. Samoin on käynyt mielestäni niittykirvisen. <br>
Harvinaisempia suokahlaajia ei linjoilleni ole osunut, johtunee siitä, <br>
että ne eivät juurikaan mene siellä hyllyvillä alueilla, joista niitä <br>
löytää. Hanna-Riikalla on ollut muutama soiva jänkäkurppa. <br>
Vähentyneetkin toki ovat. Esim. Räkäsuolla, missä aiemmin Pekka <br>
Lähdesmäki on kiertänyt linjaa, jänkäkurppa oli jokavuotinen, samoin <br>
-sirriäinen ja suokukkokin muutamaa kertaa lukuunottamatta 25 vuoden <br>
ajan, vuoteen 2003 asti tehdyssä linjalaskennasssa. Minun ja Juhan nyt <br>
uudelleen aloittaman Pekan linjan saldo Räkäsuolla kyseisten lajien <br>
kohdalla on v. 2016 ja 2017 tasan nolla, muutenkin lajimäärä on <br>
laskussa.<br>
<br>
Jänkäkurpista ja varsinkin sirriäisistä minulla on sellainen kokemus, <br>
etenkin jälkimmäisistä, joiden soidinaika on lyhyempi, että ellet satu <br>
suolle soidinaikaan, niitä et enää näe, ellet mene sinne märimmille <br>
alueille kartoittamaan. Niitä kapeimpia jänteitä kiertäen, hyllyvissä <br>
paikoissa kahlaten, yleensä joku kurppa lähtee jaloista, samoin <br>
sirriäinen tai suokukko. Niin niitä on löytynyt, suoraan <br>
pesimäpaikoilta. Tiukassa ovat. Kuitenkin vuodelta 2015 minulla on <br>
kartoitustulos yhdeltä alle 100 hehtaarin märältä suoaukemalta Oijärven <br>
suunnasta (ei vielä varsinaista Litokairaa): 4 paria jänkäsirriäisiä, 3 <br>
jänkäkurppia ja 3 suokukkoja. Kaikki pieneltä märältä ydinalueelta, <br>
jonne en itsekään jaksanut kahlata neljä vuotta aiemmin. Silloin sain <br>
reunamilta osviittaa, että jotain voisi löytyä... Niin ja ainakin 2015 <br>
suolle oli saapunut nuori muuttohaukkapari reviiriä pitämään. Jos se <br>
jossain näkyi, niin kuovit olivat sieltä kadonneet.<br>
<br>
Suojelualueista huolimatta suot kuivuvat ja märät alueet supistuvat, <br>
sillä suojeltujen alueiden reunoja kiertävät ojitukset ja avohakkuut <br>
muuttavat alueen vesitaloutta, kuivattava vaikutus ulottuu pitkälle. <br>
Positiivinen asia on metsähanhen ilmeinen elpyminen, hyviä hanhitokkia <br>
näyttäisi olevan siellä täällä ja yksittäisiä pareja myös.<br>
<br>
On aika kaivaa kalavermeet esiin ja heittää kiikarit hetkeksi naulaan;) <br>
Hyvää juhannusta kaikille!<br>
<br>
Pete<br>
<br>
<br>
<br>
Ari Rajasärkkä kirjoitti 2017-06-21 18:10:<br>
> Hei!<br>
> <br>
> Olen kolunnut aika ison määrän lintudirektiivillä suojeltulta<br>
> natura-soita eli SPA-alueita linjalaskentojen merkeissä viime ja<br>
> tänä "kesänä". Liikkumisalueeni on ollut Etelä-Pohjanmaalta,<br>
> Suomenselällle, Keski-Suomeen, Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle,<br>
> Kainuuseen ja Posiolle. Parhaillakaan lintusoilla ei nykyään ole<br>
> muita kahlaajia kuin korkeintaan molemmat kuovit, liro, valkoviklo,<br>
> taivaanvuohi (siitäkin saa olla tyytyväinen), kapustarinta ja<br>
> eteläisimmillä soilla töyhtöhyyppä.<br>
> <br>
> Jänkäkurppia olen sentään soidinaikaan tavannut muutamia siellä<br>
> täällä. Suokukosta on yksi havainto Suomenselältä<br>
> (hätäilevähkö naaras), mustaviklosta yksi etelään ylimuuttava<br>
> lintu Laihialta ja vesipääskystä yksi "sopivassa<br>
> pesimäympäristössä" tapaamani lintu tämän vuoden toukokuun<br>
> lopulla Oulujärven eteläpuolella. Todennäköisesti tuo lintu oli<br>
> kuitenkin vielä muuttava. Esim. jänkäsirriäistä en ole tavannut<br>
> soilla käsittämättämän pitkään aikaan, en edes muista, milloin<br>
> viimeksi.<br>
> <br>
> Soiden kahlaajilla menee nykyään todella huonosti. Ja syy ei<br>
> taatusti ole muuttohaukassa eikä kurjessakaan. Kohta saamme olla<br>
> onnellisia, jos vielä kuulemme liron laulua soillamme. Metsähanhia<br>
> sentään on ollut ilahduttavan monessa paikassa - joutsenten<br>
> läsnäolosta huolimatta.<br>
> <br>
> Ruhasen Hanna-Riikka ja Haapalan Petri voivat kommentoida omia<br>
> SPA-soiden laskentojaan. He ovat laskeneet linjoja parina kesänä mm.<br>
> Pudasjärven ja Utajärven hienoimmilla soilla.<br>
> <br>
> T. Ari, lintulaskennoista Posion räntäsateesta<br>
> <br>
> -------------------------<br>
> <br>
> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi><br>
> käyttäjän Heikki Tuohimaa <heikki.tuohimaa@gmail.com> puolesta<br>
> LÄHETETTY: 21. kesäkuuta 2017 17:43<br>
> VASTAANOTTAJA: pply<br>
> AIHE: Re: [Pply] Missä pesii Suomen eteläisin vesipääskypari?<br>
> <br>
> Hanhikiven takarannalla pesi aiemmin säännöllisesti ja varmuudella<br>
> vielä atlas-aikaan. Silloin jonakin vuonna näin pieniä poikasia<br>
> emon kanssa. Atlas-vuosien jälkeen näin siellä kerran varoittelevan<br>
> todnäk.pesivän, olisko noin v. 2010. Fennovoiman ja aidan jälkeen<br>
> nykytilannetta en ole pyrkinyt selvittämään.<br>
> <br>
> Viime kesänä tapasin periaatteessa pesiväksi sopivan yksilön<br>
> Kokkolassa suolla keskikesällä n. 20v aiemmin tunnetulla<br>
> pesimäpaikalla.<br>
> <br>
> Vesipääskyhän on tuntunut lajilta, joka on pahimmin romahtaneita<br>
> myös läpimuuttajana. Kuten on todettu, tänä keväänä<br>
> vesipääskyjä oli kuin "ennen vanhaan". Tuli silloin mieleen, että<br>
> olisiko 2000-luvulla etupäässä vallinneet lämpöiset keväät<br>
> kuitenkin ollut suurempi selittäjä kuin kannan taantuminen<br>
> kevätmuuton vähyyden.<br>
> <br>
> T. Heikki<br>
> <br>
> keskiviikko 21. kesäkuuta 2017 Tiina Sihto <reatiinas@gmail.com><br>
> kirjoitti:<br>
> <br>
>> Hei,<br>
>> <br>
>> Siikajoen Tauvossa nähtiin vesipääsky lintuleirin aikaan.<br>
>> Pesinnästä en osaa sanoa. Mukana linturetkellä oli senverran<br>
>> nälkäisiä muksuja, että suunta oli tiukasti kohti asemaa ja<br>
>> tarkastelu jäi lajihavainnon tasolle :)<br>
>> <br>
>> Terkuin,<br>
>> Tiina<br>
>> <br>
>> 21. kesäkuuta 2017 klo 12.57 Juha Markkola <jmarkkol@gmail.com><br>
>> kirjoitti:<br>
>> <br>
>>> Hei,<br>
>>> <br>
>>> Tällaisena vuonna, kun muuttoaikana hallitsivat pohjoistuulet,<br>
>>> voisi olettaa pesintöjä etelämpänä taas. Esim. suokukkoja ja<br>
>>> jänkäkurppia on nyt enemmän kuin vuosiin. En ole itsekään<br>
>>> aikoihin nähnyt varmasti pesiviä vesipääskyjä Hailuodossa.<br>
>>> Tosin olen nykyvuosina käynyt esim. Tömpässä ja Isomatalan<br>
>>> pääsaarella vasta keski-loppukesällä.<br>
>>> <br>
>>> T. Juha<br>
>>> <br>
>>> -------------------------<br>
>>> Lähettäjä: Tuomo Jaakkonen<br>
>>> Lähetetty: 21.6.2017 12:20<br>
>>> Vastaanottaja: PPLY-lista<br>
>>> Aihe: Re: [Pply] Missä pesii Suomen eteläisin vesipääskypari?<br>
>>> <br>
>>> Kymmenisen vuotta sitten Tömpässä oli jonku verran pesiviä,<br>
>>> rengastinkin. Koivula varmaan kertoo meille Perämeren<br>
>>> niittykannan tilanteen.<br>
>>> T<br>
>>> <br>
>>> Lähetetty Sony Xperia™ ‑älypuhelimestani<br>
>>> <br>
>>> ---- Ari-Pekka Auvinen kirjoitti ----<br>
>>> <br>
>>> Moi<br>
>>> <br>
>>> PPLY on kartoittanut huomattavan määrän maakunnan soita<br>
>>> viimeisen kuuden vuoden aikana MAALI-hankkeen merkeissä. Yhtään<br>
>>> pesivää vesipääskyä emme ole löytäneet. Tänä kesänä<br>
>>> kävin Kuusamon lintukerhon reviirillä kartoittamassa erästä<br>
>>> suota (Kurkijärventien varren Kivisuo), jolta on havaintoja<br>
>>> pesivistä vesipääskyistä aiemmilta vuosikymmeniltä. Ei<br>
>>> vilaustakaan. Eilen kuulin Mäkelän Jyrkiltä, ettei lajia olisi<br>
>>> löytynyt kunnolla enää Kuusamon lintumaratonillakaan. Omien,<br>
>>> kavereiden ja Tiiraan tallennettujen havaintojen mukaan<br>
>>> vesipääsky ei taida pesiä enää myöskään Perämeren<br>
>>> rantapaikoilla kuten Siikajoen Tauvossa, Liminganlahdella tai Iin<br>
>>> Krunneilla? Viimeisin pomminvarma pesimähavainto PPLY:n alueen<br>
>>> soilta on Pudasjärven Olvassuolta vuodelta 2010. Tältä vuodelta<br>
>>> on Tiirassa sentään kaksi havaintoa vesipääskypareista<br>
>>> sopivilta pesäpaikoilta Taivalkoskelta.<br>
>>> <br>
>>> Viime lintuatlaksessa eteläisin varma vesipääskytäppä on<br>
>>> merkitty Kokkolan tienoille:<br>
>>> <a href="http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky">http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky</a><br>
>>> [1]. Jos atlas toistettaisiin nyt, missä olisi Suomen eteläisin<br>
>>> vesipääskypari?<br>
>>> <br>
>>> Uusimmassa uhanalaisarviossa (2015) vesipääsky arvioitiin<br>
>>> vaarantuneeksi. Oman näppituntuman perusteella luokka voisi olla<br>
>>> astetta korkeampikin.<br>
>>> <br>
>>> Murehtii<br>
>>> <br>
>>> A-P<br>
>>> <br>
>>> _______________________________________________<br>
>>> Pply mailing list<br>
>>> Pply@lists.oulu.fi<br>
>>> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a> [2]<br>
> <br>
> <br>
> Links:<br>
> ------<br>
> [1] <a href="http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky">http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky</a><br>
> [2] <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> Pply@lists.oulu.fi<br>
> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
Pply@lists.oulu.fi<br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</div>
</span></font>
</body>
</html>