<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" style="font-size:12pt;color:#000000;font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;" dir="ltr">
<p>Moi</p>
<p><br>
</p>
<p>Saanko esitellä, Suomen toinen satelliittilähettimellä seurattava arosuohaukkanaaras Letto:</p>
<p><a previewremoved="true" id="LPlnk971495" href="https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/sets/72157683606951894/with/35136711594/" class="OWAAutoLink">https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/sets/72157683606951894/with/35136711594/<br>
</a></p>
<p><span class="OWAAutoLink">(Huomaa selitykset kuvien alla -- kirjoitin tekstit enkuksi, kun suurin osa meistä suomalaisista osaa kuitenkin englantia, mutta juuri kukaan ulkomaalainen ei osaa suomea. Sori.)</span><a previewremoved="true" id="LPlnk971495" href="https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/sets/72157683606951894/with/35136711594/" class="OWAAutoLink"><br>
</a></p>
<p><br>
</p>
<p>Letto saatiin kiinni tämän vuoden tiettävästi ainoalta tunnetulta arosuohaukan pesältä Lumijoelta 7.7. Kaiken kaikkiaan linnun kiinni saaminen ja lähettimen asentaminen oli minulle hermoja raastava jännitysnäytelmä, joka kuitenkin lopulta tuotti hienon tuloksen.
Leton kiinniotosta ja siihen johtaneista tapahtumista on vähän pidempi tarina alla.
<span>Lähetin on nyt ollut linnun selässä hyvin toimivana kymmenen päivää. <span>
Peukut pystyyn, että sekä Letto että lähetin säilyvät hengissä vähintään yhtä pitkään kuin Potku ja pääsemme näin seuraamaan järjestyksessä toisen suomalaisen satelliittiarosuohaukan seikkailuja etelänmaille ja takaisin.</span> Linnun julkinen seurantasivu
ilmestynee Luomuksen sivuille elokuun puolivälin tienoilla, kun Letto todennäköisesti aloittaa syysmuuttoonsa. </span></p>
<p><br>
</p>
<p>Ja samalla vielä suuret kiitokset kaikille Leton lähettimen hankintaan lahjoittaneille -- lähetinhän ostettiin siis täysin niillä varoilla, jotka sain kerättyä näille sähköpostilistoille lähettämilläni viesteillä. Jos erityisesti joku/jotkut teistä lahjoittajista
sattuu/satutte olemaan Lumijoen seudulla seuraavan viikon parin aikana, niin aikataulujen osuessa kohdalleen voin lähteä vastineeksi näyttämään teille Leton poikuetta.<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>A-P<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>***<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Viime vuoden lähes täydellisen nollavuoden jälkeen odotin kasvavia myyräkantoja tänne arosuohaukkojen tyyssijalle Oulun seudulle. Tuli huonoin vuosi oman rengastusurani aikana ikinä. Toivoin, että vaihtoehtoisia pesiä lähetinlinnun kiinniottoyrityksiä varten
olisi ollut vähintään kolme. Löytyi vain tämä yksi pesä ja sekin hyvin myöhään. Etsin reviireitä jälleen laajalta alueelta. Tällä kertaa kävin jopa Kontiolahdella ja Maaningallakin, jossa arosuohaukkoja nähtiin pitkin kevättä. Ei mitään. Välillä tuntui, että
olin kuin kirottu. Suureksi avuksi Lumijoen pesän löytymisessä ollut Kari Koivula näki Leton koiraan lähes joka päivä. Minä en nähnyt sitä toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin kertaakaan, vaikka kiertelin pesäpaikan lähistöllä monta kertaa tuntien mittaiset
lenkit ja kävin sattumalta noin 15 metrin päässä pesästäkin.<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Lopulta pesä kuitenkin löytyi, mutta ei jännittäminen siihen loppunut. Pesintä oli pari viikkoa edellisvuosista myöhässä ja löytöhetkellä 15.6. pesässä oli yhä munia ja vastakuoriutuneita poikasia. Maassa pesivillä linnuilla on suuri pesäpredaatioriski ja
pesinnän onnistumista saatiin tässäkin tapauksessa jännittää oikein kunnolla. Vältin pesäpaikalla käyntiä, ja kun kävin, kiertelin maastoon supikoiran ym. hämäämiseksi harhautuslenkkejä. Kaikki oli yhden kortin varassa.
<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Viimein, kun pesintä oli yhä käynnissä ja sain lähettimen Puolasta juhannuksen jälkeen, tuli vielä sellainenkin haaste, ettei lähettimen viime kerralla asentanut Julien Terraube päässytkään enää näin myöhään Helsingistä Lumijoelle. Oma kokemus vekottimen
kiinnittämisestä oli vielä liian heppoista siihen, että olisin voinut tehdä homman luottavaisin mielin yksin. Onneksi keksin varamieheksi Olli-Pekka Karlinin Rovaniemeltä, joka pääsisi hätiin, mutta vain yhdeksi aamuksi 6.7. (Näin luulin.)<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Huonoksi onneksi torstaiaamu 6.7. oli kuitenkin Lumijoella miltei kesän surkein: tuuli, satoi ja lämpötila jämähti noin kahdeksaan asteeseen koko päiväksi. Kun sade viimein taukosi, yritimme pyydystystä. Tuuli oli kuitenkin koko ajan niin kova, että lintu
näki tuulessa heiluvan verkon: se syöksyi täytettyä huuhkajaa kohti joko sen suuntaisesti tai sitten niin, että se koukkaisi verkon yli sen yläpaulaa räpäyttäen. Olin aikalailla palasina. Kohtaloksi vaikutti koituvan se yksi asia, johon en voinut mitenkään
vaikuttaa: sää. </p>
<p><br>
</p>
<p>Kuitenkin Olli-Pekka sanoi lopulta epäonnistuneiden yritysten jälkeen, että kyllä hän voisi vielä seuraavanakin aamuna ehtiä... Niinpä yritimme uudestaan. Perjantaina keli olikin sitten mitä parhain, miltei tyyni ja aurinkoinen. Kuitenkaan en uskonut, että
lintu menisi enää halpaan. Se kun oli ottanut aika tavalla tuntumaa verkkoon edellisenä päivänä. Ja siltä meininki aluksi näyttikin. Letto syöksyi huuhkajaa kohti aina niin, että se ehti nostaa itsensä juuri ja juuri verkon yläpaulan yli. Kunnes sitten tuli
se yksi syöksy, jota niin kovasti odotin. Eipä mennyt kuin muutama sekunti, niin käteni oli Leton nilkan ympärillä ja ilmoille kajahti voitonriemuinen "Kiinni!" Olli-Pekka rymysi pusikosta avuksi.</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
</div>
</body>
</html>