<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" style="font-size:12pt;color:#000000;font-family:Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif;" dir="ltr">
<p>Moikka!</p>
<p><br>
</p>
<p>Uudessa suojelualuepaketissa on monia luontoarvoiltaan hyvin vaatimattomia ja surkean pieniä maaplänttejä. Ne ovat ns. Metso-suojelualueita eli yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti valtiolle suojelutarkoituksiin myymiä alueita.</p>
<p><br>
</p>
<p>Olen henkilökohaisesti käynyt katsomassa monia niistä ja ne ovat luonnonsuojelun kannalta mielestäni täysin merkityksettömiä alueita - totaalista niukkojen Metso-rahojen hukkaanheittämistä. Jotenkin minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että jos olet maanomistaja
ja sinulla on jossain hornantuutissa pikkupalsta, jossa kasvaa puita etkä näe mielekkääksi lähteä hakkaamaan kaukana kotoasi olevaa maatilkkua, myy se valtiolle. Saat hyvät rahat ilman vaivaa. Luonnonsuojelu ei kuitenkaan siitä oikeasti hyödy mitään.</p>
<p><br>
</p>
<p>On olemassa ns. Metso-kriteerit, joiden perusteella metsän suojeluarvoja pitäisi pystyä jotenkin määrittämään. Esim. Oulun kaupungin aikoinaan teettämässä Sanginjoen ulkometsän Metso-inventoinnissa tällaisia Metso-kriteerit täyttäviä kohteita löytyi vain
muutama, vaikka tosiasiassa koko ulkometsä täyttää Metso-kriteerit ainakin jossain määrin. Väitän, että osa nyt perustettavista suojelualueista ei täytä minkäänlaisia Metso-kriteereitä, vaikka ovatkin Metso-rahoilla valtiolle ostettuja.</p>
<p><br>
</p>
<p>Sen sijaan Pekan mainitsema Jämsänkallio ei kuulu tuoho porukkaan. Olen sen itse aikoinaan inventoinut vanhojen metsien suojeluohjelman valmistelussa. Ja se on poikkeuksellisen upeaa vanhaa aarniometsää, jossa lahopuuta on paikon erittäin paljon. Siellä
oli minun inventointini aikaan 1990-luvun puolivälin tienoilla hieno luontainen tuulenkaatoalue, jossa kuollutta maapuuta oli todella paljon. En ole siellä käynyt pitkään aikaan, mutta todennäköisesti tuo alue on tällä hetkellä varsin upea. Lisäksi siellä
on runsaslahopuisia suon reunametsiä ja sokerina pohjalla vanha Metsähallituksen aarnialue, joka on lehtoa / lehtomaista kangasta ja se on todella runsaspuustoista. Vastaavanpituisia kuusia ei juuri löydy koko Pohjois-Pohjanmaalta.</p>
<p><br>
</p>
<p>Jos jostain Haapajärveltä voisi löytää vaikkapa sinipyrstöreviirin, niin paikka olisi todennäköisimmin juuri Jämsänkallio. Kysessä on siis ehdottomasti koko Haapajärven kunnan hienoin luonnonmetsän alue. Toinen lähes yhtä upea metsä Haapajärvellä on Pajuperänkangas.
Sieltäkin voisi ehkä joskus löytyä sinipystöreviiri, mutta kyllä Jämsänkallio on ehdoton nro 1 haapajärveläiseksi Tarsiger-paikaksi.</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>T. Ari</p>
<p><br>
</p>
<br>
<font size="2"><span style="font-size: 10pt;">
<div style="color: rgb(0, 0, 0);">
<div class="PlainText"><br>
</div>
</div>
</span>
<div style="color: rgb(0, 0, 0);"></div>
</font>
<div style="color: rgb(0, 0, 0);"></div>
</div>
</body>
</html>