<div dir="ltr"><br><div class="gmail_quote">---------- Edelleenlähetetty viesti ----------<br>Lähettäjä: <b class="gmail_sendername">Eero Lindgren</b> <span dir="ltr"><<a href="mailto:eerosakari.lindgren@gmail.com" target="_blank">eerosakari.lindgren@gmail.com</a><wbr>></span><br>Päiväys: 5. joulukuuta 2017 klo 23.45<br>Aihe: Myyrätilanne Oulun höyteillä<br>Vastaanottaja: <br><br><br><div dir="ltr"><div>Kun yhdestä varpuspöllön pöntöstä Utajärvellä löytyi 27 metsämyyrää ja vain kolme päästäistä, mietittiin mikä tilanne mahtaa olla peltomyyrän osalta ja lähempänä rannikkoa? Peltomyyrähän se on se, joka säätelee useimpien pöllöjen ja monien haukkojen esiintymistä ja pesinnän onnistumista.<br></div><div><br></div><div> Oulussa on tänä syksynä ollut nähtävissä merkkejä sekä peltomyyristä että vesimyyristä. Metodina koirank.....sen yhteydessä tehdyt havainnointi. Moottoriteiden meluvallit näyttäisivät olevan parhaita paikkoja ja ilmeisiä leviämiskeskuksia. Heinä valleilla niitetään ehkä vain kerran kesässä. Myyräpoikueet eivät joudu kuten viherrehutuotannossa olevilla heinäpelloilla niittosilppureiden kitaan kolme kertaan kasvukauden aikana. Tai ainakin myyrien pesät jäävät viiden sentin sängessä kuin samettityynylle tarjolla nelijalkaisille ja siivekkäille saalistajille. Ei mikään myyräparatiisi. Varmaan yksi syy peltomyyräsyklien heikentymiseen ilmastonmuutoksen ohella.</div><div><br></div><div>Metsämyyriä siis pitäisi olla, kuten hyvän marjavuoden jälkeen sopii olettaakin. Ehkä vaivaishiiriäkin - ainakin jos viljaa on jäänyt pellolle. Onko kukaan muu käynyt tsekkailemassa pönttöjään tai havainnut merkkejä nousevasta pikkunisäkäskannasta? Helmipöllöä tässä jo kaipaa. Ensimmäinen puputus joskus 1980-luvun hyvänä myyrävuotena oli Tapaninpäivänä. <wbr> terv. eero<br></div><div><br></div><div> <br></div></div>
</div><br></div>