<div dir="ltr"><div>Päätettiin perustaa Halosenniemeen oma talvilintulaskentareitti, joka kulkisi pääosin hyvissä Naturaan suojelluissa tiaismetsissä, pari pikkuväliä kylänraitilla ja pari kurkistuspaikkaa merelle. Niukasti kahdeksan kilometrin reitti kuljettiin tänään, mukana Pekka R, Oiva LL ja minä. Tietenkin sattuma vaikuttaa, mutta ei tuntunut oikeiden metsän tiaisten tilanne kovin hääppöiseltä edes hyvässä ympäristössä. Tässä yhteistuloksia:</div><div><br></div><div>Talitintti 60</div><div>Sinitintti 22</div><div>Närhi 9</div><div>Käpytikka 7</div><div>Pikkuvarpunen 7</div><div>Hömötintti 6</div><div>Urpiainen 6</div><div>Harakka 6<br></div><div>Töyhtötintti 4</div><div>Pyy 4</div><div>Varpunen 2</div><div>Räksä 2</div><div>Harmaalokki 2</div><div>Hippiäinen 1</div><div>Varis 1<br></div><div><br></div><div>Lajeihin, joita näkyi kaikkina edellisinä päivinä kuuluvat joutsen ja omin kyvyin tunnistamattomat käpylinnut. Kuudesta hömötintistä 5 löytyi kyläpihojen ruokintapaikoilta ja se ainoa metsähömppä piilotteli maapähkinää. (-Reitti kiersi pienen matkan päästä seudun kaksi metsäruokintaa). Edellisen kerran tein Jouko Pihlaisen innostamana ihan ikiomaa talvilintulaskentaa (silloin joululintu-) taisi olla 1965 ja -66 Seinäjoen metsissä. Oikein kun kaivelen muistia, samanmittaiselle kierrokselle osui reilu kaksikymmentä hömppää, puolet vähemmän töyhtötiaisia, pari talitinttiä eikä etelän linnusta sinitiaisesta ollut edes elämänpinnaa. Jokunen riekko osui aina reitille, pikkutikka oli tavallinen mutta niinä vuosina vallitsi jokseenkin täydellinen käpytikkakato.</div><div><br></div><div>terv Jopi L<br></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div></div>