<div dir="auto"><div>Tiedoksi: tällainen tuli. <div dir="auto"><br></div><div dir="auto">P</div><br><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">---------- Forwarded message ---------<br>Lähettäjä: <strong class="gmail_sendername" dir="auto">Jan Södersved</strong> <span dir="ltr"><<a href="mailto:jan.sodersved@birdlife.fi">jan.sodersved@birdlife.fi</a>></span><br>Date: pe 31. toukokuuta 2019 klo 18.15<br>Subject: [LV] Fwd: Mediatiedote 31.5.: Myrsky tuhoaa uhanalaisten lintujen pesintöjä Perämerellä<br>To: Lintuverkko <<a href="mailto:lintuverkko@birdlife.fi">lintuverkko@birdlife.fi</a>><br>Cc: Birdlife aktiivit <<a href="mailto:birdlife-aktiivit@birdlife.fi">birdlife-aktiivit@birdlife.fi</a>><br></div><br><br> <br>
<br>
Hei, <br>
<br>
Kevätmyrsky tekee tuhoja rantaniityillä pesiville linnuille Perämerellä.<br>
Reagoimme siihen. <br>
<br>
terveisin<br>
tiedottaJanne <br>
<br>
-------- Alkuperäinen viesti -------- <br>
<br>
BirdLife Suomi tiedottaa 31.5.2019<br>
(tiedote on luettavissa myös osoitteessa<br>
<a href="https://www.birdlife.fi/tiedote-20190531/" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://www.birdlife.fi/tiedote-20190531/</a>) <br>
<br>
MYRSKY TUHOAA UHANALAISTEN LINTUJEN PESINTÖJÄ PERÄMERELLÄ <br>
<br>
Parhaillaan Perämerellä riehuva myrsky on osoittautumassa tuhoisaksi<br>
monille rannoilla pesiville linnuille. Yli metrin keskiarvon yläpuolelle<br>
noussut merivesi tulee tuhoamaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen<br>
etelänsuosirrin pesinnät lähes täydellisesti. Etelänsuosirrin kanta on<br>
juuri saatu hienoiseen kasvuun aktiivisten hoitotoimien ansiosta, mutta<br>
myrskytuhojen yleistyminen uhkaa tehdä työn tyhjäksi. <br>
<br>
_"Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on<br>
tuhonnut pesintöjä aiemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäistä<br>
sääilmiötä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään<br>
pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa.<br>
Yksittäisen pesinnän nollavuoden etelänsuosirri vielä kestää, mutta<br>
usein toistuessaan ne vääjäämättä kääntävät kannan laskuun"_, toteaa<br>
tutkija KARI KOIVULA Oulun yliopistosta. <br>
<br>
Myös monilla muilla Perämeren rantaniityllä pesivillä kahlaajilla ja<br>
vesilinnuilla on juuri nyt haudontavaihe menossa. Mikäli vesi nousee<br>
niiden pesille, mitään ei ole tehtävissä. Joillakin varhain pesivillä<br>
lajeilla, esimerkiksi töyhtöhyypillä ja merihanhilla, poikaset ovat jo<br>
kuoriutuneet ja ne säästyvät pahimmalta tuholta. Jotkut lajit, kuten<br>
tukkasotka, voivat tehdä uusintapesyeen. Sen onnistumistodennäköisyys ja<br>
koko on kuitenkin aina ensipesyettä pienempi. Useimmat kahlaajat eivät<br>
enää ehdi pesiä uudelleen vaan lähtevät syysmuutolle. <br>
<br>
Suomen tärkeimmät lintukosteikot, kuten Liminganlahti sekä Hailuodon ja<br>
Siikajoen lintuvedet sijaitsevat Perämeren alueella. Matalat vedet ja<br>
matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä useille<br>
uhanalaisille lintulajeille. Samalla alueet ovat kuitenkin alttiita<br>
erilaisille sään ääri-ilmiöille, etenkin kovan lännenpuoleisen tuulen ja<br>
syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle. <br>
<br>
_Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sydlig kärrsnäppa (etelänsuosirri),<br>
tofsvipa (töyhtöhyyppä), grågås (merihanhi), vigg (tukkasotka)_ <br>
<br>
VALOKUVIA aiheesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan<br>
nimi (Clemens Küpper) mainittava:<br>
<a href="https://www.birdlife.fi/medialle/materiaali/" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://www.birdlife.fi/medialle/materiaali/</a> <br>
<br>
LISÄTIETOJA <br>
<br>
yliopistonlehtori Kari Koivula, p. 0400 813 306, kari.koivula(at)<a href="http://oulu.fi" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">oulu.fi</a><br>
Oulun yliopisto <br>
<br>
suojeluasiantuntija Petri Lampila, p. 010 406 6208,<br>
petri.lampila(at)<a href="http://birdlife.fi" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">birdlife.fi</a><br>
BirdLife Suomi ry <br>
_______________________________________________<br>
</div></div></div>