<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ankeita nämä toukokuun myrskyt...<br>
<br>
A-P<br>
<br>
</div>
<div>
<div id="appendonsend"></div>
________________________________________<br>
<font size="2"><span style="font-size:11pt;">
<div class="PlainText">From: aktiivit <aktiivit-bounces@netbirdlife.fi> on behalf of Jan Södersved <jan.sodersved@birdlife.fi><br>
Sent: Friday, May 31, 2019 6:15 PM<br>
To: Lintuverkko<br>
Cc: Birdlife aktiivit<br>
Subject: [AKTIIVIT] Fwd: Mediatiedote 31.5.: Myrsky tuhoaa uhanalaisten lintujen pesintöjä Perämerellä<br>
<br>
Hei,<br>
<br>
Kevätmyrsky tekee tuhoja rantaniityillä pesiville linnuille Perämerellä.<br>
Reagoimme siihen.<br>
<br>
terveisin<br>
tiedottaJanne<br>
<br>
-------- Alkuperäinen viesti --------<br>
<br>
BirdLife Suomi tiedottaa 31.5.2019<br>
(tiedote on luettavissa myös osoitteessa<br>
<a href="https://www.birdlife.fi/tiedote-20190531/">https://www.birdlife.fi/tiedote-20190531/</a>)<br>
<br>
MYRSKY TUHOAA UHANALAISTEN LINTUJEN PESINTÖJÄ PERÄMERELLÄ<br>
<br>
Parhaillaan Perämerellä riehuva myrsky on osoittautumassa tuhoisaksi<br>
monille rannoilla pesiville linnuille. Yli metrin keskiarvon yläpuolelle<br>
noussut merivesi tulee tuhoamaan esimerkiksi erittäin uhanalaisen<br>
etelänsuosirrin pesinnät lähes täydellisesti. Etelänsuosirrin kanta on<br>
juuri saatu hienoiseen kasvuun aktiivisten hoitotoimien ansiosta, mutta<br>
myrskytuhojen yleistyminen uhkaa tehdä työn tyhjäksi.<br>
<br>
_"Vuonna 1994 alkaneiden kahlaajatutkimusten aikana myrskytulva on<br>
tuhonnut pesintöjä aiemmin vuosina 2009 ja 2015. Vaikka yksittäistä<br>
sääilmiötä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen syyksi, on kriittisimpään<br>
pesimäaikaan osuvien myrskytulvien yleistyminen huolestuttavaa.<br>
Yksittäisen pesinnän nollavuoden etelänsuosirri vielä kestää, mutta<br>
usein toistuessaan ne vääjäämättä kääntävät kannan laskuun"_, toteaa<br>
tutkija KARI KOIVULA Oulun yliopistosta.<br>
<br>
Myös monilla muilla Perämeren rantaniityllä pesivillä kahlaajilla ja<br>
vesilinnuilla on juuri nyt haudontavaihe menossa. Mikäli vesi nousee<br>
niiden pesille, mitään ei ole tehtävissä. Joillakin varhain pesivillä<br>
lajeilla, esimerkiksi töyhtöhyypillä ja merihanhilla, poikaset ovat jo<br>
kuoriutuneet ja ne säästyvät pahimmalta tuholta. Jotkut lajit, kuten<br>
tukkasotka, voivat tehdä uusintapesyeen. Sen onnistumistodennäköisyys ja<br>
koko on kuitenkin aina ensipesyettä pienempi. Useimmat kahlaajat eivät<br>
enää ehdi pesiä uudelleen vaan lähtevät syysmuutolle.<br>
<br>
Suomen tärkeimmät lintukosteikot, kuten Liminganlahti sekä Hailuodon ja<br>
Siikajoen lintuvedet sijaitsevat Perämeren alueella. Matalat vedet ja<br>
matalakasvuiset rantaniityt ovat optimaalisia pesimäympäristöjä useille<br>
uhanalaisille lintulajeille. Samalla alueet ovat kuitenkin alttiita<br>
erilaisille sään ääri-ilmiöille, etenkin kovan lännenpuoleisen tuulen ja<br>
syvän matalapaineen aiheuttamalle vedennousulle.<br>
<br>
_Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: sydlig kärrsnäppa (etelänsuosirri),<br>
tofsvipa (töyhtöhyyppä), grågås (merihanhi), vigg (tukkasotka)_<br>
<br>
VALOKUVIA aiheesta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan<br>
nimi (Clemens Küpper) mainittava:<br>
<a href="https://www.birdlife.fi/medialle/materiaali/">https://www.birdlife.fi/medialle/materiaali/</a><br>
<br>
LISÄTIETOJA<br>
<br>
yliopistonlehtori Kari Koivula, p. 0400 813 306, kari.koivula(at)oulu.fi<br>
Oulun yliopisto<br>
<br>
suojeluasiantuntija Petri Lampila, p. 010 406 6208,<br>
petri.lampila(at)birdlife.fi<br>
BirdLife Suomi ry<br>
_______________________________________________<br>
BirdLife aktiivit postituslista<br>
viestiosoite: birdlife-aktiivit@birdlife.fi<br>
eroaminen: aktiivit-request@birdlife.fi otsikko unsubscribe<br>
</div>
</span></font></div>
</body>
</html>