<div dir="auto">Hei!<div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Mielenkiintoista keskustelua tiltalteista ja alalajeista. Nykyisinhän tiltaltti on aivan peruslaji kaikenlaisissa elinympäristöissä, niin kaupunkien puistoissa kuin kuusikoissakin.</div><div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Vuonna 2013 laskeskelin pesimälintuja Kalajoella, tyypillisessä pohjoispohjanmaalaisessa metsämaisemassa (eli kulkukelvottomassa rääseikössä). Pieneltä alalta löytyi 27 tiltalttireviiriä. Kyseessä tosiaan lienee eteläisen alalajin levittäytyminen, joka Ruotsissa tapahtui jo vuosikymmeniä sitten aina Västerbotteniin asti, jossa tämä alalaji on nykyisin vallitsevana. </div><div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Mitä tulee alalajeihin ja rotuihin, niin niitä ei ole syytä sekoittaa keskenään. Vaikka kysymys voi olla jossain määrin semanttinen, on yleisesti hyvä, että käsitteet ovat selviä. Alalajikäsitteeseen kuuluu ulkoisten piirteiden ohella oleellisesti populaatiotason esiintymishistoria.</div><div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Rotukäsite on epämääräinen ja perustuu morfologisiin piirteisiin, usein jalostuksen seurauksena. Rotuja on mm. navetoissa, kanaloissa ja koiratarhoissa. Sensijaan saimaannorppaa tuskin pidetään norpan rotuna. Kasvitieteessäkin on kai luovuttu roduista ja puhutaan eri tyypeistä, muodoista ja lajikkeista.</div><div dir="auto">Taksonomiassa on lajien ja alalajien lisäksi lukuisia muita lajikäsitteitä. Näistä saa helposti tietoa vaikka googlaamalla. </div><div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Terv Toni E</div><div dir="auto"><br></div><div dir="auto"><br></div></div><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">su 2. kesäk. 2019 klo 19.19 Ari Rajasärkkä <<a href="mailto:ari.rajasarkka@hotmail.com">ari.rajasarkka@hotmail.com</a>> kirjoitti:<br></div><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0 0 0 .8ex;border-left:1px #ccc solid;padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Hei!</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Olen pahoillani, jos olen rotuopillani pahoittanut mieliä. Koiranomistajana rotu on ainakin minulle erittäin neutraali termi.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Tiltalttien rotujen, tai alalajien kuten ko. opuksessa noita taksoneja kutsutaan, määritystietoutta löytyy Lars Svenssonin kirjasta "Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys". En tässä ala tuntomerkkejä listaamaan, mutta yksittäisten lintujen määrittäminen
ulkonäköön liittyvien tuntomerkkien perusteella on ainakin maastossa sen verran haastavaa, että se tuskin onnistuu parhailta määrittäjiltäkään kovin helposti ja minulta ei ollenkaan.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Kolmiosainen suomen kielen etymologinen sanakirja ei tunne lainkaan alalaji-käsitettä. Rotu-sana opuksesta kuitenkin löytyy. Oma suhteellisen pitkälle jalostunut kielikorvani ei pidä keinotekoisen monimutkaisista uudissanoista kuten vaikkapa alalajista. Jos
on olemassa alalaji, niin mikä on vastaavasti ylälaji? Rotu on erittäin hyvä suomen kielen lyhyt ja ymmärrettävä ilmaus. Tuskinpa alkuperäiseen eliöstöömme kuuluvat "kuusikko"tiltaltit sen enempää kuin uudistulokkaiksi lukeutuvat "lehtimetsä"tiltaltitkaat
loukkaantuvat siitä, jos niitä roduiksi kutsutaan.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Sanginjoen ulkometsässä tilttaili tänään yksi lintu kuusi-koivu-sekametsässä. Sen rodulliseen asemaan en osaa ottaa kantaa edes elinympäristön suhteen.<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
T. Ari</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div>
<div id="m_3743009368637122987appendonsend"></div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<hr style="display:inline-block;width:98%">
<div id="m_3743009368637122987divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font style="font-size:11pt" face="Calibri, sans-serif" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> käyttäjän Pekka Ruuska <<a href="mailto:peruuska@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">peruuska@gmail.com</a>> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> sunnuntai 2. kesäkuuta 2019 15.02<br>
<b>Vastaanottaja:</b> Seppo Rytkönen<br>
<b>Kopio:</b> pply; Esa Aalto<br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] Tiltaltit</font>
<div> </div>
</div>
<div class="m_3743009368637122987BodyFragment"><font size="2"><span style="font-size:11pt">
<div class="m_3743009368637122987PlainText">Hei!<br>
<br>
Kiinnostava keskustelu myös meille biologiaa huonosti tai ei juuri<br>
lainkaan osaaville. Voisiko joku teistä alan viisaammista selittää<br>
tarkemmin, mikä ero onkaan rodulla ja alalajilla biologiassa? Itse<br>
olen kuvitellut, että rotu-niminen käsite vähän ikävän maun saanut<br>
käsite on jopa hylätty ja korvattu alalajilla. Mutta ei ilmeisesti<br>
olekaan niin?<br>
<br>
Lisäksi hämmästyttää kummastuttaa, että miten nuo tiltaltin rodut on<br>
voitu alunperinkään määrittää, jos rotua ei yksilöstä pysty<br>
erottamaan. Vai onko kyseessä vain lintujen (populaatioiden?) omaksuma<br>
käytöstapa, joka voisi ihmisillä vastata vaikka erilaisia kulttuureita<br>
tai uskontoryhmiä?<br>
<br>
Jos kukaan ei jaksa näitä alkeisasioita seltellä, niin voisitteko<br>
heittää sopivia linkkejä, joista asia selviäisi? Joko suomen tai<br>
englannin kielellä kelpaisi.<br>
<br>
Oikeasti kiinnostaa,<br>
<br>
tv.<br>
<br>
Pekka,<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
<br>
to 30. toukok. 2019 klo 19.43 Seppo Rytkönen (<a href="mailto:seppo.rytkonen@oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">seppo.rytkonen@oulu.fi</a>) kirjoitti:<br>
><br>
> Hei<br>
><br>
> Meidän tutkimusalueella Alakyläntien varren talousmetsissä tiltalttihavainnot paikallistuvat aika siististi jäljellä olevien kuusivaltaisten vanhanmetsän laikkujen kohdille. Niitä ei ole enää kovin paljon, mutta eipä ole tiltalttihavaintojakaan... toisaalta
melkein kaikissa vanhanmetsän laikussa lajia on tullut kuultua vuosien varrella. Ei siis ole mikään metsän yleislaji ainakaan meidän tutkimusalueella (25 neliökilometriä talousmetsää), mutta tilanne saattaa olla toinen toisaalla...<br>
><br>
> sr<br>
><br>
><br>
> -------------------------------------------------------------<br>
> Seppo Rytkönen, Oulu<br>
> -------------------------------------------------------------<br>
> ________________________________<br>
> Lähettäjä: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> käyttäjän Esa Aalto <<a href="mailto:esaalto@hotmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">esaalto@hotmail.com</a>> puolesta<br>
> Lähetetty: torstai 30. toukokuuta 2019 11.46<br>
> Vastaanottaja: pply<br>
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit<br>
><br>
><br>
> Harataan nyt sitten vielä vastaan täältäkin suunnasta.<br>
><br>
><br>
><br>
> Tiltaltteja kuulee tosiaan yhtä lailla kaikenlaisissa metsissä kuin pajulintuja ja peippojakin.<br>
><br>
> Siten tiltaltti on aivan yhtä hyvä vanhan metsän indikaattori kuin em. metsän yleislajit.<br>
><br>
> Sitä en lähde arvaamaan, ovatko vanhan kuusikon tiltaltit samaa joka metsän tiltalttirotua kuin puistojen ja pusikoiden tiltaltit, joille siis näyttää kelpaavan mikä tahansa metsä (tai jopa alle 5 metrin pusikko), vai voisiko vanhoissa kuusikoissa olla jossain
säilynyt joku ripaus abientinustakin.<br>
><br>
><br>
><br>
> Esa A<br>
><br>
><br>
><br>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista<br>
><br>
><br>
><br>
> ________________________________<br>
> Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen <<a href="mailto:aripekka00@hotmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">aripekka00@hotmail.com</a>><br>
> Lähetetty: Thursday, May 30, 2019 10:30:01 AM<br>
> Vastaanottaja: Esa Aalto; pply<br>
> Aihe: Re: Tiltaltit<br>
><br>
> Heippa<br>
><br>
> Hyvää pohdintaa. Sen verran haraisin kuitenkin vastaan, että vaikka tiltaltteja tosiaan kuulee nykyään vaikka missä, niin kyllä niitä edelleen kuulee myös todella hienoissa vanhoissa metsissä. Kuten nyt esimerkiksi viime viikolla Luonnonperintösäätiön Tulijoen
suojelualueella Puolangalla -- noin 150-vuotiaassa luonnontilaisessa kuusikossa, josta löysin myös mm. pohjantikan pesän. Ja kyllä minä ainakin kuvittelen, että jokavuotinen tiltaltti indikoi varttuneen ja hyvää vauhtia luonnontilaistuvan metsän arvoja omalla
pienellä suojelualueellani Siikajoen Saarikoskella.<br>
><br>
> A-P<br>
><br>
> Hanki Outlook for Android<br>
><br>
> ________________________________<br>
> From: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> on behalf of Esa Aalto <<a href="mailto:esaalto@hotmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">esaalto@hotmail.com</a>><br>
> Sent: Thursday, May 30, 2019 9:26:56 AM<br>
> To: pply<br>
> Subject: Re: [Pply] Tiltaltit<br>
><br>
><br>
> Näin on,<br>
><br>
><br>
><br>
> Tiltalttihan oli vielä 1990-luvulla alussa varsin tavallinen vanhojen kuusikoiden lintu, joka kuitenkin väheni nopeasti ja melkein hävisi muutamaksi vuodeksi. Sitten etelästä alkaen alkoi runsastuminen joka on nyt menossa vauhdilla jo täällä Oulun korkeudellakin.
Ero on tosiaan se, että nämä nykyiset tiltaltit eivät välitä kuusikoista mitään, vaan ne viihtyvät kaikenlaisissa pusikoissa, mäntytaimikoissa, puutarhoissa, pihoissa jne. Ovat siis ihan samanlaisia kuin Keski-Euroopan collybita-pusikkotiltaltit.<br>
><br>
><br>
><br>
> Väitän, että Ari on oikeassa. Alkuperäinen abietinus-tiltaltti pitäisi määritellä äärimmäisen uhanalaiseksi tai jopa hävinneeksi taksoniksi ja nämä nykyään runsaat tiltaltit ovat ilmastonmuutoksen ja pusikoitumista tuottavan metsänhoidon tuoma tulokastaksoni.
Jos ne voisi jotenkin maastossa erottaa toisistaan, olisikin perusteltua tarkastella taksoneiden (alalajien?) uhanalaisuutta erikseen samalla tavoin kuin suosirrin tai metsänhanhen alalajeja.<br>
><br>
><br>
><br>
> t. Esa A.<br>
><br>
><br>
><br>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista<br>
><br>
><br>
><br>
> ________________________________<br>
> Lähettäjä: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> käyttäjän Ari Rajasärkkä <<a href="mailto:ari.rajasarkka@hotmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">ari.rajasarkka@hotmail.com</a>> puolesta<br>
> Lähetetty: Monday, May 27, 2019 6:20:20 PM<br>
> Vastaanottaja: Ari-Pekka Auvinen; Tuomas Salste; pply<br>
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit<br>
><br>
> Hei!<br>
><br>
> Tiltalttiin liittyy rotuongelma, joka hämärtää kannan kehitystä pahemman kerran. Meillä tavataan nykyään kahden rodun tiltaltteja, jotka ovat käytännössä mahdottomia erottaa maastossa toisistaan ja äänetkin ovat käytännössä samanlaiset.<br>
><br>
> Alkuperäinen meillä tavattava tiltaltti on abietinus-rotua, jota joskus on kuusikkotiltaltiksi kutsuttu. Sitten on tuoreempi tulokas, etelästä levittäytyvä lehtimetsätiltaltti eli collybita-rotu.<br>
><br>
> Täältä löytyy kuusikkotiltaltin ahdikoa kuvaava juttu:<br>
><br>
> <a href="https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/169/tiedosto/of_86_71-80_artikkelit_169.pdf#view=FitH" target="_blank" rel="noreferrer">
https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/169/tiedosto/of_86_71-80_artikkelit_169.pdf#view=FitH</a><br>
><br>
> Vuonna 2002 laskettiin linjoja Kainuun vanhoissa metsissä ja vastaavanlaisessa ympäristössä Venäjän puolella Vienan Karjalassa. Merkittävin ero Kainuun ja Vienan välillä oli tuolloin vanhojen kuusivaltaisten metsien "laikkukoko". Vienan metsät olivat isoja
ja yhtenäisiä, Suomen puolen suojelalueet olivat vaihtelevan kokoisia muutaman neliökilometrin tai muutaman kymmenen neliökilometrin kokoisia tupsakkeita.<br>
><br>
> Vienassa lasketuilla 200 linjakilometrillä tavattiin 50 tiltalttia, siis keskimäärin lintu neljän linjakilometrin välein. Suomen puolen 500 linjakilometrillä ei tavattu ainuttakaan tiltalttia! Tuskin kuusikkotiltaltin tilanne Kainuun suojelualueiden vanhoissa
metsissä on yhtään parantunut vuoden 2002 jälkeenkään. Kesäkuussa olen menossa laskemaan lintulinjoja Elimys- ja Ulvinsalolle. Saapa nähdä, löytyykö sieltä tiltaltteja lainkaan. Jos löytyy, niin se on isompi juhlan paikka, kuin sinipyrstön kuuleminen.<br>
><br>
> Vuosina 1984-85 pohjansirkku oli muuten Ulvinsalon luonnonpuiston neljänneksi runsain lintulaji. Eipä mahda enää olla...<br>
><br>
><br>
> T. Ari R.<br>
><br>
><br>
><br>
><br>
><br>
> ________________________________<br>
> Lähettäjä: <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> käyttäjän Ari-Pekka Auvinen <<a href="mailto:aripekka00@hotmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">aripekka00@hotmail.com</a>> puolesta<br>
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta 2019 12.50<br>
> Vastaanottaja: Tuomas Salste; pply<br>
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit<br>
><br>
> Hei<br>
><br>
> Yleisesti ottaenhan tiltaltti väheni ensin niin rajusti, että se päätyi v. 2000 uhanalaiseksi lajiksi, mutta kannat ovat sittemmin palautuneet komeasti:<br>
> <a href="http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/tiltaltti" target="_blank" rel="noreferrer">http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/tiltaltti</a><br>
><br>
> Vastaa minunkin kokemuksia, että tiltaltteja on vuosi vuodelta enemmän.<br>
><br>
> A-P<br>
><br>
> Kohteesta: Tuomas Salste<br>
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta klo 12.08<br>
> Aihe: [Pply] Tiltaltit<br>
> Vastaanottaja: pply<br>
><br>
><br>
> Onko kenelläkään muutakuin mututuntumaa että tiltaltteja olis liikkeellä enemmän kuin vuosiin. Nyt kun ulkona liikkunut niin tuntuu että joka metsässä monesta eri suunnasta kuuluu tiltaltteja<br>
><br>
> Lähetetty Huawei-matkapuhelimestani<br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> <a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank" rel="noreferrer">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
><br>
><br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> <a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank" rel="noreferrer">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank" rel="noreferrer">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</div>
</span></font></div>
</div>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote></div>