<div dir="auto"><div>Tiedoksi tarvittaessa.<div dir="auto"><br></div><div dir="auto">T. Pekka Majuri </div><br><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">---------- Forwarded message ---------<br>Lähettäjä: <strong class="gmail_sendername" dir="auto">Tero Toivanen</strong> <span dir="ltr">&lt;<a href="mailto:tero.toivanen@birdlife.fi">tero.toivanen@birdlife.fi</a>&gt;</span><br>Date: to 9. heinäkuuta 2020 klo 12.46<br>Subject: [AKTIIVIT] Fwd: Mediatiedote 9.7.2020: Peltosirkun väheneminen jatkuu – lajin pesimäpaikat turvattava<br><br></div><br><br>Moi!<br>
<br>
Tänään tiedotimme peltosirkun ahdingosta ja vuoden lintu -kartoitusten <br>
alustavista tuloksista.<br>
<br>
Tiedottajan lomittajana,<br>
<br>
Tero<br>
<br>
<br>
<br>
-------- Välitetty viesti / Fwd.Msg --------<br>
Aihe:   Mediatiedote 9.7.2020: Peltosirkun väheneminen jatkuu – lajin <br>
pesimäpaikat turvattava<br>
Päiväys:        Thu, 09 Jul 2020 12:42:20 +0300<br>
Lähettäjä:      BirdLife Suomi &lt;<a href="mailto:toimisto@birdlife.fi" target="_blank" rel="noreferrer">toimisto@birdlife.fi</a>&gt;<br>
Vastaanottaja:  Toimisto &lt;<a href="mailto:toimisto@birdlife.fi" target="_blank" rel="noreferrer">toimisto@birdlife.fi</a>&gt;<br>
<br>
<br>
<br>
BirdLife Suomi tiedottaa 9.7.2020<br>
<br>
(tiedote on luettavissa myös osoitteessa <br>
<a href="https://www.birdlife.fi/tiedote-20200709/" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://www.birdlife.fi/tiedote-20200709/</a>)<br>
<br>
BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku. <br>
Lintuharrastajien kevään ja kesän aikana toteuttamissa kartoituksissa on <br>
tänä vuonna löydetty lähes tuhat peltosirkkureviiriä. Eniten <br>
peltosirkkuja on havaittu Pohjanmaalla, joka on nykyisin lajin vahvinta <br>
esiintymisaluetta. Paikoin hyvin kattavat inventoinnit osoittavat <br>
peltosirkun hävinneen kokonaan laajoilta alueilta, kuten monista <br>
sisämaan maakunnista.<br>
<br>
Alustavien tulosten mukaan Suomen peltosirkkukanta taantuu edelleen. <br>
Vuosittaisessa seurannassa olevilla tutkimusalueilla reviirien määrä on <br>
pysynyt Pohjanmaalla viime vuoden tasolla, mutta etenkin Uudellamaalla <br>
ja Varsinais-Suomessa peltosirkku on viime vuodesta selvästi vähentynyt.<br>
<br>
Peltosirkku on nopeimmin taantunut pesimälintumme. Sen pesimäkannasta on <br>
hävinnyt peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vähenemisen <br>
taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä. Peltosirkun kantaa voivat <br>
kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa <br>
sekä maatalouden muutokset ja torjunta-aineiden, etenkin <br>
neonikotinoidien käyttö lajin pesimäalueilla. Suomessa poikastuotto <br>
vaikuttaa riittämättömältä ylläpitämään elinvoimaista kantaa, joten iso <br>
osa taantumisen syistä todennäköisesti sijaitsee kotimaassa.<br>
<br>
Suomen peltosirkkukannan pelastaminen vaatii lajin elinmahdollisuuksien <br>
huomioon ottamista sen tärkeimmillä esiintymispaikoilla. Keskeistä on <br>
saada pesinnät onnistumaan niillä alueilla, missä peltosirkkuja vielä on.<br>
<br>
/”Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse <br>
pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Jotta laji säilyy, <br>
tarvitaan riittävästi ravintoa ja sopivaa elinympäristöä”/, taustoittaa <br>
hankkeen toinen koordinaattori *Tuomas Seimola*.<br>
<br>
Peltosirkut viihtyvät maisemarakenteeltaan monipuolisilla suurilla <br>
peltoaukeilla. Näillä on tarpeen ylläpitää ja suosia aukeiden keskellä <br>
sijaitsevia niukkakasvuisia kesantoja. Ojien reunoilla, jotka ovat <br>
peltosirkulle tärkeitä ruokailu- ja pesimäpaikkoja, olisi hyvä pitää <br>
leveitä suojakaistoja. Valtaojien ja jokivarsien pienet puut ja pensaat <br>
sekä peltomaiseman puustoiset saarekkeet on syytä säilyttää. <br>
Tienpenkkojen ja ojanvarsien perkaaminen on tehtävä pesimäkauden <br>
ulkopuolella, jotta pesiä ei tuhoudu. Haitallisimpien <br>
kasvinsuojeluaineiden käyttöä pitäisi peltosirkkukohteilla vähentää.<br>
<br>
Peltosirkkua hyödyttävät toimet auttavat myös monia muita vähentyneitä <br>
peltolintulajeja.<br>
<br>
BirdLife Suomen vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa <br>
peltosirkun pesimäkannan nykytilasta ja suojelumahdollisuuksista <br>
Suomessa. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset <br>
lintuharrastajat ja alueelliset BirdLifen jäsenyhdistykset.<br>
<br>
---<br>
<br>
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: ortolansparv (peltosirkku)<br>
<br>
VALOKUVA peltosirkusta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, <br>
kuvaajan nimi (Tuomas Seimola) ehdottomasti mainittava: <br>
<a href="https://tiedostot.birdlife.fi/media/kuvat/peltosirkku_tuomas-seimola.jpg" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://tiedostot.birdlife.fi/media/kuvat/peltosirkku_tuomas-seimola.jpg</a><br>
<br>
*LISÄTIETOJA*<br>
<br>
BirdLife Suomen vuoden lintu –verkkosivu: <br>
<a href="https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/peltosirkku/" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/peltosirkku/</a><br>
<br>
BirdLifen vuoden lintu -koordinaattorit, peltosirkkututkijat<br>
<br>
Markus Piha, p. 040 511 4969<br>
Tuomas Seimola, p. 040 528 5911<br>
<br>
suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, <br>
<a href="mailto:tero.toivanen@birdlife.fi" target="_blank" rel="noreferrer">tero.toivanen@birdlife.fi</a><br>
<br>
-- <br>
BirdLife Suomi - BirdLife Finland<br>
Puh./Tel. +358 10 406 6200<br>
<a href="http://www.birdlife.fi" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">www.birdlife.fi</a> &lt;<a href="http://www.birdlife.fi" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://www.birdlife.fi</a>&gt;<br>
<br>
BirdLife Suomi on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö,<br>
joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.<br>
<br>
BirdLife Suomi on osa BirdLife International -järjestöä,<br>
joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto.<br>
______________________________________<br>
</div></div></div>