<div dir="auto"><span style="font-size:15px">Hömötiaisen ahdingosta keskustellaan aivan aiheesta, mutta vähenemisen syyt eivät liene yksiselitteisiä, koska laajoilla suojelualueilla ei vuosikymmeniin ole tapahtunut metsien suhteen mitään heikennystä. Vähenemisen syitä monen paikkalinnun osalta pitänee tarkastella ensi sijaisesti akselilla ilmastonmuutos-> sääolosuhteet vuodenkierrossa -> pesintä/ravinto/predaatio. Taivalkoskella hömötiaisen vähenemä on 2000-luvulla ollut suhteellisen vähäistä. Viime talvena mm. Pahkakurun ruokinta-alueella (~1 neliökilometri) arvioitiin noin 50 hömppää, joista Markku Pernu rengasti vain muutaman tunnin aikana 25 yksilöä. Monella muullakin talviruokinnalla niitä on näkynyt kohtuullisesti. Taivalkoskella on osallistuttu Pihabongaus-tapahtumaan aktiivisesti noin 40 kohteella vuosittain. Kun hömötiaisen esiintymisvähenemä pihabongaustuloksissa (2007-2021, esiintymää per piha) on Suomessa ollut 25 prosentin luokkaa, niin Taivalkoskella vain pari prosenttia. Hömötiaisen yksilömäärä valtakunnan tasolla 2007 oli 1.3 yksilöä/piha ja 2007-2021 vähenemätrendi 38 %, kun vastaavasti Taivalkoskella 3.5 yksilöä ja vähenemätrendi 10 %. Otanta ei kovin suuri, mutta suuntaa antava. Toivoa vielä on, ainakin täällä pohjoisessa, vai onko?!</span></div><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">la 11. jouluk. 2021 klo 2.11 Ari Rajasärkkä <<a href="mailto:ari.rajasarkka@hotmail.com">ari.rajasarkka@hotmail.com</a>> kirjoitti:<br></div><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0 0 0 .8ex;border-left:1px #ccc solid;padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Hei taas!</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Aina silloin tällöin joutuu selittämään näitä uhanalaisuusluokkia taivuttelemalla ns. rautalankaa.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Suomen uhanalaisten lajien luokittelussa on käytetty vuoden 2000 arvioinnista alkaen kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n hyväksymiä kriteereitä, joilla pyritään saamaan eri maiden uhanalaisuusarvioinnit vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Samalla
myös saman maan eri aikoina tehdyt arvioinnit saavat mahdollisimman hyvän vertailukelpoisuuden.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Tärkeimmät lintulajeihin liittyvät uhanalaisluokkien kriteerit liittyvät joko pesivän kannan kokoon tai sen muutoksiin. Kannankoon muutoksissa tarkastelujakso on kolmen sukupolven pituus tai minimissään 10 vuotta. Sukupolven pituudet on arvoinut BirdLife International,
jonka ylläpitämästä Data Zonesta tieto lähes kaikkien suomalaisten lintulajien kohdalta löytyy.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Hömötiaisen tapauksessa kolmen sukupolven pituus on 13,8 vuotta ja sinä aikana pesimälinnuston seurannan perusteella lajin väheneminen on ylittänyt erittäin uhanalaisen lajin taantumisen (-50 % / 3 sukupolvea) rajan, joten IUCN:n kriteerien perusteella laji
on selvästi erittäin uhanalainen. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että laji on tietyllä aikavälillä mahdollisesti häviämässä Suomen pesimälinnustosta.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Vaarantuneeksi luokitellulla valkoselkätikalla kanta on ollut kasvussa, joten kannan kehitys ei täytä uhanalaisuuden kriteerejä. Laji on kuitenkin yhä edelleen vaarantunut, koska nykykannan kooksi on arvioitu alle 500 pesivää paria ja tuo 500 paria on vaarantuneen
lajin raja.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Pyyn tapauksessa kolmen sukupolven pituuden (13,3 v) aikainen taantuminen ylitti arvioinnin ajankohtana vaarantuneen lajin kriteerit. Asiasta keskusteltiin siinä vaiheessa paljonkin. Vaikka oletettavaa olikin, että tarkasteluajankohdan päättymisen jälkeen kanta
kääntyisikin taas nousuun ja vaarantuneen lajin asema ei olisikaan perusteltu, näin ei kuitenkaan voitu IUCN:n kriteerien perusteella menetellä. Entäs jos lajin kannat eivät olisikaan lähteneet nousuun? Pyy säilyy siten valtakunnallisesti vaarantuneena lajina
seuraavaan uhanalaisarvointiin saakka, mikä tapahtunee noin vuonna 2030. Toisaalta lajin vaarantuneisuus ei suoraan vaikuta pyyn metsästykseen, koska pyy ei ole luonnonsuojelulain alainen laji, jolle voidaan lainsäädännössä määrittää uhanalaisen tai erityisesti
suojeltavan lajin asema. Pyy on riistalajina metsästyslain alainen lintu, joten siihen kohdistuvista määräyksistä säädetään metsästyslain perusteella.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Miksi metso ja teeri eivät sitten enää ole uhanalaisia? Molemmilla lajeilla kolmen sukupolven pituus on 19,2 vuotta ja sinä aikana lajit eivät ole taantuneet. Molempien lajien populaatiokoot ylittävät myös reilusti pieneen populaatiokokoon perustuvat uhanalaisuuskriteerit.
Tilanne on tismalleen sama kuin luonnonsuojelulain suojaaman kottaraisen kohdalla. Vaikka me vanhan polven ornitologit muistammekin nuoruuteemme valtavat kottaraismäärät, joista nykypolven edustajat voivat vain uneksia, ei laji enää ole kolmen viimeisen sukupolvensa
(13,7 v) aikana taantunut, vaan pikemminkin runsastunut.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Siihen en ota henkilökohtaisesti kantaa, miten jokaiseen suomalaismetsissä tavattavaan hömötiaisreviiriin tulisi suhtautua. Se on lainsäätäjien ja lakeja tulkitsevien viranomaisten asia. Itse laskin viime kesänä noin 140 km linjaa erilaisilla suojelualueilla
Oulun seudulta Kainuuseen ja Koillismaalle sekä pikkuisen myös kaakkoiseen Lappiin. Niillä linjoilla havaitsin yhteensä 3 hömötiaista! Lempilinnustani sinipyrstöstä linjahavaintoja kertyi peräti 122. Oulun Sanginjoen Ulkometsän tulevan suojelualueen linjalaskentojen
noin 20 km:n pituisissa linjalaskennoissa hömppä/sinipystösuhde oli 1/5.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
Hömötiaisen suhteen kaikki ei ehkä ole sitä, miltä kotipihan ruokinta näyttää. Minun kotiruokillani ei ole näkynyt hömötiaisia enää yli 10 vuoteen. Harakat ovat sentään runsastuneet riesaksi saakka. Siitä huolimatta olen sopeutunut ajatukseen lajin silmälläpidettävyydestä,
mikä aiheutuu 3 sukupolven (21,3 v) aikaisesta koko maan kannan taantumasta, joka ei sentään (mielestäni onneksi) ylittänyt vaarantuneen lajin kynnystä.<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
T. Ari R.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif;font-size:12pt;color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div><br>
</div>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote></div>