<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Hei vielä!</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Todettakoon lisäksi, että IUCN:n uhanalaisluokkien käyttö sinällään ei ota kantaa uhanalaisuuden syihin. Uhanalaisluokka määräytyy käytännössä siis kannan koon ja sen kehityksen perusteella. Suomen ensimmäisissä uhanalaisarvioinneissa 1980- ja 1990-luvuilla
uhanalaisuuden yksi peruste oli ihmisen vaikutus lajiin. Vähenemisen tai kannan pienen koon piti olla seurausta ihmisen toimista.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Nykyisessä luokituksessa tuota ihmisperäistä vaikutusta ei varsinaisessa arvioinnissa käytetä. Niinpä vakiintuneeksi tulkittu uusi pesimälaji tulee lähes automaattisesti johonkin luokkaan kannan pienuuden vuoksi. Jos ja kun tällaisen lajin kanta aikanaan kasvaa
yli 500 parin (= vaarantuneen lajin raja-arvo), laji ei enää ole uhanalainen. Esim. merimetso ja valkoposkihanhi ovat Suomen pesimälajistoon tulonsa jälkeen runsastuneet niin nopeasti, etteivät ne päätyneet uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon
yhdessäkään arvioinnissa.<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Toki uhanalaisarvioinnin yhteydessä arvioidaan myös ihmisen toiminnan vaikutuksia lajeihin, mutta asialla ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, mihin luokkaan laji päätyy.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
T. Ari</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div>
<div id="appendonsend"></div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<hr tabindex="-1" style="display:inline-block; width:98%">
<div id="divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font style="font-size:11pt" face="Calibri, sans-serif" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän Pekka Majuri <pekmajuri@gmail.com> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> lauantai 11. joulukuuta 2021 10.50<br>
<b>Vastaanottaja:</b> pply <pply@lists.oulu.fi><br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] Uhanalaisuusluokat</font>
<div> </div>
</div>
<div>
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">Juurikin näin.
<div><br>
</div>
<div>Ja kuten kirjoitin, <u>l</u><span style="line-height:1.5"><u>ajien</u> uhanalaistumiseen on vaikuttanut merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset.</span></div>
<div><span style="line-height:1.5"><br>
</span></div>
<div><span style="line-height:1.5">Lajien uhanalaistumiskehitykseen vaikuttavat lähes aina useammat eri seikat. Näin on varmaankin myös hömötiaisen kohdalla. Pelkät metsätaloudessa tapahtuneet muutokset eivät tätä hömötiaisen(kaan) surkeaa kehityssuuntaa siis
välttämättä yksistään selitä. Siinäpä tosiaan hyvä työmaa</span><span style="line-height:1.5"> lintututkijalle - selvittää hömötiaisen pärjäämisen edellytyksiä tämän päivän Suomessa.</span></div>
<div><br>
</div>
<div>Käsittääkseni jonkinlaista paperia ollaan / oltiin Luomuksella väsäämässä, jossa on mukana lintudata-aikasarjoja mm linjalaskennoista, ja niitä datoja verrataan siinä sitten (metsä)biotooppimuutoksiin ko. linjoilla. En tiedä, onko tuo työ edennyt.</div>
<div><br>
</div>
<div><span style="line-height:1.5"><br>
</span></div>
<div><span style="line-height:1.5">P</span></div>
</div>
</div>
</div>
<br>
<div class="x_gmail_quote">
<div dir="ltr" class="x_gmail_attr">la 11. jouluk. 2021 klo 9.57 Jorma Luhta (<a href="mailto:jorma.luhta@gmail.com">jorma.luhta@gmail.com</a>) kirjoitti:<br>
</div>
<blockquote class="x_gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex; border-left-width:1px; border-left-color:rgb(204,204,204); border-left-style:solid; padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div>Hei!</div>
<div><br>
</div>
<div>Ihan näppituntumalta, yleisesti syrjäluonnossa paljon retkeilevänä, olen viimeiset kymmenen vuotta aika järkyttynyt, miten vähiin hömötiainen on huvennut myös laajoilla luonnonsuojelualueilla. Esim. Litokairassa tai Syötteen kansallispuistossa metsätaloutta
ei ole harjoitettu noin 90 vuoteen. Hömötiaiskannan (ja töyhtötiainen siinä sivussa) hiipuminen on nimenomaan tämän vuosituhannen juttu. Arin esimerkki hömpän ja sinipyrstön suhteesta on kuvaava. Eipä olisi 90-luvulla voinut kuvitella, että Syötteen puistossa
kohtaa sata sinipyrstöä yhtä hömötinttiä kohti.<br>
<br>
</div>
<div>Ymmärrän myös Kristianin tuntemukset hömötintin tavallisuudesta tavallisessa maalaismetsässä. Poikavuosien muistoissa hömötintti oli 1960-luvun alkupuoliskolla ylen runsas aivan tavallisissa sen ajan talousmetsissä. Niissä oli luontonäkökulmassa paljon
hyvää verrattuna nykyisiin, ennen muuta ojattomuus ja autotiettömyys, mutta esimerkiksi pökkelöitä ja lahopuita suorastaan nykyistä vähemmän.</div>
<div><br>
</div>
<div>Koska talousmetsät muuttuivat nykyisen tyylisiksi suunnilleen 80-luvulla ja metsän tiaisten viimeinen romahdus ajoittuu viimeiseen viiteentoista vuoteen, en osaa pitää metsätaloutta välttämättä ainoana syynä hömötinttien ahdinkoon. En myöskään osaa kuvitella
parempaa työmaata lintututkijalle, kuin selvitellä hömötinttinä pärjäämisen edellytyksiä tämän päivän Suomessa.</div>
<div><br>
</div>
<div>T:jl<br>
</div>
</div>
<br>
<div class="x_gmail_quote">
<div dir="ltr" class="x_gmail_attr">la 11. jouluk. 2021 klo 5.18 Pekka Majuri (<a href="mailto:pekmajuri@gmail.com" target="_blank">pekmajuri@gmail.com</a>) kirjoitti:<br>
</div>
<blockquote class="x_gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex; border-left-width:1px; border-left-style:solid; border-left-color:rgb(204,204,204); padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div dir="ltr">
<div>Hyvin avattu, sekä langasta taivutettu. Jatkan hieman, mutta yleisellä tasolla.<br>
</div>
<br>
Suomen koko lajiston uhanalaisuutta arvioidaan tosiaan noin kymmenen vuoden välein. Tästä poikkeuksena, vuosien vuonna 2015 ilmestyi "väliarviointi", jossa oli mukana nisäkkäät ja linnut. Viimeisin lajistomme uhanalaisuusarvio on vuodelta 2019. Arvion tulos
on karua luettavaa. Suomen luonto köyhtyy edelleen, eikä lajistomme uhanalaisutumiskehitystä ole saatu pysähtymään.<br>
<br>
Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten niitä on kuitenkin linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Lajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut merkittävimmin
metsäelinympäristöjen muutokset.<br>
<br>
</div>
<div>Lisää tietoa mm. alla olevista:<br>
<br>
<a href="https://punainenkirja.laji.fi/" target="_blank">https://punainenkirja.laji.fi/</a><br>
<br>
<a href="https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019" target="_blank">https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/Uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019</a><br>
<br>
<a href="https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit" target="_blank">https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit</a><br>
<br>
</div>
<div>t. Pekka Majuri<br>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
</div>
<br>
<div class="x_gmail_quote">
<div class="x_gmail_attr" dir="ltr">la 11. jouluk. 2021 klo 2.11 Ari Rajasärkkä (<a href="mailto:ari.rajasarkka@hotmail.com" target="_blank">ari.rajasarkka@hotmail.com</a>) kirjoitti:<br>
</div>
<blockquote class="x_gmail_quote" style="margin:0px 0px 0px 0.8ex; border-left-width:1px; border-left-style:solid; border-left-color:rgb(204,204,204); padding-left:1ex">
<div dir="ltr">
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Hei taas!</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Aina silloin tällöin joutuu selittämään näitä uhanalaisuusluokkia taivuttelemalla ns. rautalankaa.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Suomen uhanalaisten lajien luokittelussa on käytetty vuoden 2000 arvioinnista alkaen kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n hyväksymiä kriteereitä, joilla pyritään saamaan eri maiden uhanalaisuusarvioinnit vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Samalla
myös saman maan eri aikoina tehdyt arvioinnit saavat mahdollisimman hyvän vertailukelpoisuuden.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Tärkeimmät lintulajeihin liittyvät uhanalaisluokkien kriteerit liittyvät joko pesivän kannan kokoon tai sen muutoksiin. Kannankoon muutoksissa tarkastelujakso on kolmen sukupolven pituus tai minimissään 10 vuotta. Sukupolven pituudet on arvoinut BirdLife International,
jonka ylläpitämästä Data Zonesta tieto lähes kaikkien suomalaisten lintulajien kohdalta löytyy.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Hömötiaisen tapauksessa kolmen sukupolven pituus on 13,8 vuotta ja sinä aikana pesimälinnuston seurannan perusteella lajin väheneminen on ylittänyt erittäin uhanalaisen lajin taantumisen (-50 % / 3 sukupolvea) rajan, joten IUCN:n kriteerien perusteella laji
on selvästi erittäin uhanalainen. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että laji on tietyllä aikavälillä mahdollisesti häviämässä Suomen pesimälinnustosta.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Vaarantuneeksi luokitellulla valkoselkätikalla kanta on ollut kasvussa, joten kannan kehitys ei täytä uhanalaisuuden kriteerejä. Laji on kuitenkin yhä edelleen vaarantunut, koska nykykannan kooksi on arvioitu alle 500 pesivää paria ja tuo 500 paria on vaarantuneen
lajin raja.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Pyyn tapauksessa kolmen sukupolven pituuden (13,3 v) aikainen taantuminen ylitti arvioinnin ajankohtana vaarantuneen lajin kriteerit. Asiasta keskusteltiin siinä vaiheessa paljonkin. Vaikka oletettavaa olikin, että tarkasteluajankohdan päättymisen jälkeen kanta
kääntyisikin taas nousuun ja vaarantuneen lajin asema ei olisikaan perusteltu, näin ei kuitenkaan voitu IUCN:n kriteerien perusteella menetellä. Entäs jos lajin kannat eivät olisikaan lähteneet nousuun? Pyy säilyy siten valtakunnallisesti vaarantuneena lajina
seuraavaan uhanalaisarvointiin saakka, mikä tapahtunee noin vuonna 2030. Toisaalta lajin vaarantuneisuus ei suoraan vaikuta pyyn metsästykseen, koska pyy ei ole luonnonsuojelulain alainen laji, jolle voidaan lainsäädännössä määrittää uhanalaisen tai erityisesti
suojeltavan lajin asema. Pyy on riistalajina metsästyslain alainen lintu, joten siihen kohdistuvista määräyksistä säädetään metsästyslain perusteella.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Miksi metso ja teeri eivät sitten enää ole uhanalaisia? Molemmilla lajeilla kolmen sukupolven pituus on 19,2 vuotta ja sinä aikana lajit eivät ole taantuneet. Molempien lajien populaatiokoot ylittävät myös reilusti pieneen populaatiokokoon perustuvat uhanalaisuuskriteerit.
Tilanne on tismalleen sama kuin luonnonsuojelulain suojaaman kottaraisen kohdalla. Vaikka me vanhan polven ornitologit muistammekin nuoruuteemme valtavat kottaraismäärät, joista nykypolven edustajat voivat vain uneksia, ei laji enää ole kolmen viimeisen sukupolvensa
(13,7 v) aikana taantunut, vaan pikemminkin runsastunut.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Siihen en ota henkilökohtaisesti kantaa, miten jokaiseen suomalaismetsissä tavattavaan hömötiaisreviiriin tulisi suhtautua. Se on lainsäätäjien ja lakeja tulkitsevien viranomaisten asia. Itse laskin viime kesänä noin 140 km linjaa erilaisilla suojelualueilla
Oulun seudulta Kainuuseen ja Koillismaalle sekä pikkuisen myös kaakkoiseen Lappiin. Niillä linjoilla havaitsin yhteensä 3 hömötiaista! Lempilinnustani sinipyrstöstä linjahavaintoja kertyi peräti 122. Oulun Sanginjoen Ulkometsän tulevan suojelualueen linjalaskentojen
noin 20 km:n pituisissa linjalaskennoissa hömppä/sinipystösuhde oli 1/5.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
Hömötiaisen suhteen kaikki ei ehkä ole sitä, miltä kotipihan ruokinta näyttää. Minun kotiruokillani ei ole näkynyt hömötiaisia enää yli 10 vuoteen. Harakat ovat sentään runsastuneet riesaksi saakka. Siitä huolimatta olen sopeutunut ajatukseen lajin silmälläpidettävyydestä,
mikä aiheutuu 3 sukupolven (21,3 v) aikaisesta koko maan kannan taantumasta, joka ei sentään (mielestäni onneksi) ylittänyt vaarantuneen lajin kynnystä.<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
T. Ari R.</div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<div><br>
</div>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a rel="noreferrer" href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote>
</div>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote>
</div>
</div>
</div>
</body>
</html>