<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=Windows-1252">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Hei,</div>
<div style="font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ihan vaan kommenttina (ja kokemuksesta), että minkinpyynti Liminganlahdella on lähinnä loukku- tai rautapyyntiä (täällä ei tietääkseni käytetä saaristojen menetelmiä lehtipuhaltimia yms) ja tehokkainta elokuun lopun ja lokakuun lopun välisenä aikana, jolloin
nuoret minkit ovat liikekannalla ja menevät helposti loukkuihin. Keväällä helmi- maaliskuussa on toinen hyvä aika, mutta silloin on jo paljon haastavampaa saada, lähinnä vanhoja, yksilöitä loukkuihin. Supikoirat pyydetään nykyisin tehokkaimmin haaska-riistakamera-pysäyttävä
koira -yhdistelmällä ja parhaat ajat ovat myöhemmin syksyllä ennen supien talviunia ja ennenkaikkea keväthankien aikaan helmi-maaliskuussa, jolloin pyynti kohdistuu pesimistä suunnitteleviin pariskuntiin (ja on siksi tehokasta). Ketunpyynti on taas ajokoirapyyntiä
ja pyyntialueet laajoja ja pyyntiaika lumellinen aika helmikuun loppuun (laki ei salli ajokoiran käyttöä enää maaliskuussa, joka käytännössä pysäyttää ketunpyyntikauden helmikuun loppuun).
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Eli eniten esityksessä olisin huolestunut supikoiran pyynnin kieltämisestä keväthangilta, joka katsottanee jo lintujen muuttoajaksi. Supikoirat varsin mielellään menevät keväällä päivämakuulle juuri merenrannan rytikköpuskiin, joten olisivat metsästäjien ulottumattomissa
suojeltuissa osissa Liminganlahtea.</div>
<div style="font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
T: Kristian<br>
</div>
<div id="appendonsend"></div>
<hr style="display:inline-block;width:98%" tabindex="-1">
<div id="divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font face="Calibri, sans-serif" style="font-size:11pt" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi> käyttäjän petri.haapala@aapa.fi <petri.haapala@aapa.fi> puolesta<br>
<b>Lähetetty:</b> lauantai 11. joulukuuta 2021 15.53<br>
<b>Vastaanottaja:</b> pply@lists.oulu.fi <pply@lists.oulu.fi><br>
<b>Aihe:</b> [Pply] PPLY:n lausunto koskien Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan valtion maalle perustettavia luonnonsuojelualueit</font>
<div> </div>
</div>
<div class="BodyFragment"><font size="2"><span style="font-size:11pt;">
<div class="PlainText">Hei!<br>
<br>
Koska luonnonsuojelualueet/metsästys -aihe herätti koko PPLY:n <br>
listalla keskustelua ja poiki Iikan kirjoituksen Kalevan <br>
lukijapalstalle, niin laitan kaikille tiedoksi ympäristöministeriöön <br>
lähetetyn lausuntomme. Se ei ollut vielä valmis, kun lehtijuttua <br>
Kalevaan rustattiin. Toki yhdistyksen sisälläkin osittain <br>
kiistanalaisen aiheen sattuessa kompromissin sorvaaminen vie aikaa. <br>
Lehtikirjoitukset puolestaan vaativat usein nopeahkoa reagointia.<br>
<br>
Lausunnossamme on asetusluonnokseen verrattuna vaadittu tiukempia <br>
metsästysrajoituksia kanalintujen osalta maakunnallisesti arvokkaille <br>
lintualueille, mutta toisaalta katsoimme, että minkin pyynti voisi <br>
olla mahdollista lintujen syysmuuttoaikana muualla kuin <br>
Liminganlahdella. Ketun osalta sorvasimme jonkinlaisen kompromissin. <br>
Hirven ja jäniksen metsästykseen emme ottaneet kantaa. Lisäksi <br>
esitimme lintujen pesimäajaksi liikkumisrajoituksia Hailuodon, <br>
Liminganlahden ja Olkijokisuun-Pattijokisuun pohjoishaaran <br>
suojelualueille. Alla lausuntomme.<br>
<br>
Petri<br>
<br>
<br>
9.12.2021<br>
Valtioneuvoston ja Ympäristöministeriön asetusluonnokset <br>
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan valtion maalle perustettavista <br>
luonnonsuojelualueista (diaarinumero: VN/18153/2021)<br>
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) lausunto<br>
<br>
PPLY pitää tärkeänä luonnonsuojelualueiden perustamista ja kannattaa <br>
ympäristöministeriön asetuksella perustettaville suojelualueille <br>
esitettyjä rauhoitusmääräyksiä sellaisinaan. Niiltä osin <br>
rauhoitusmääräykset turvaavat kullakin kohteella esiintyvän lajiston <br>
elinolosuhteet riittävällä tavalla. PPLY pitää tärkeänä, että <br>
suojelualueet perustetaan LSL 17 § mukaisesti ilman poikkeuksia <br>
eläinlajiston rauhoituksesta.<br>
<br>
PPLY keskittyy jatkossa tässä lausunnossa Valtioneuvoston asetuksella <br>
perustettaviin luonnonsuojelualueisiin. PPLY on tyytyväinen, että <br>
Valtioneuvoston asetuksella perustettavista luonnonsuojelualueista <br>
monet kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa maakunnallisesti arvokkaisiin <br>
lintualueisiin (MAALI). Haluamme silti lausua muutamista <br>
linnustonsuojeluun liittyvistä asetusluonnoksen kohdista ja siinä <br>
esitetyistä poikkeuksista rauhoitusmääräyksiin.<br>
<br>
Luonnonsuojelulain 17a§ 3 momentin mukaan ”Muun kuin metsästyslain 8 <br>
§:n alueella sijaitsevalla muulla luonnonsuojelualueella eläinten <br>
tappamisesta, pyydystämisestä ja hätyyttämisestä on voimassa, mitä <br>
tämän lain 13 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään. Valtioneuvoston <br>
asetuksella voidaan kuitenkin säätää metsästyksen sallimisesta muulla <br>
luonnonsuojelualueella, jos metsästys ei vaaranna alueen <br>
perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle."<br>
<br>
Edellä mainittu perustamistarkoitus on kirjattu Valtioneuvoston <br>
asetusluonnoksen 1 §:ään näin:<br>
"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan edustavien dyynien, lehtojen, vanhojen <br>
metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi <br>
sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten perustetaan <br>
luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n mukaisiksi muiksi <br>
luonnonsuojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet."<br>
<br>
Maakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin kuuluvien soiden ja <br>
lintukosteikkojen osalta luonnonsuojelualueen perustarkoitus on <br>
suojella alueen luontotyyppien ohella yhtä lailla siellä elävää <br>
lajistoa. Luonnonsuojelulain 1 § mukaan lain 1. tavoitteena on luonnon <br>
monimuotoisuuden ylläpitäminen ja 5 § mukaan ”Edellä 1 §:ssä <br>
tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on <br>
tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien <br>
suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen.” Edelleen 5 § <br>
sanotaan, että ”Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy <br>
pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa <br>
elinympäristöissään.”<br>
<br>
Vanhojen metsien ja soiden suojeluun kuuluu myös näissä <br>
elinympäristöissä elävän linnuston suojelu. Näiden lajien kannat ovat <br>
pitkällä aikavälillä taantuneet eikä ole syytä sallia niiden <br>
metsästämistä yhdelläkään suojelualueella. EU:n <br>
biodiversiteettistrategian tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus <br>
elpymään vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategiassa on kolme <br>
suojelualueisiin liittyvää tavoitetta: 1) oikeudellisen suojelun <br>
piirissä tulee olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, <br>
2) tästä vähintään kolmannes eli 10 prosenttia pinta-alasta on <br>
suojeltu tiukasti ja 3) pinta-alasta riippumatta kaikki jäljellä <br>
olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltu tiukasti. <br>
Lisäksi strategian mukaan suojelu tulee kohdentaa alueisiin, joilla on <br>
suuri monimuotoisuusarvo tai -potentiaali. <br>
(<a href="https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/">https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/</a>)<br>
<br>
Suuren monimuotoisuusarvon omaavia alueita ovat esimerkiksi <br>
maakunnallisesti arvokkaat lintualueet, jotka ovat tiukkojen <br>
kriteerien mukaan valittu ja täyttävät elinympäristöinä muutenkin kuin <br>
linnuston osalta suojelukriteerit. Biodiversiteettiperiaatteiden <br>
mukaan tällaisten alueiden tulee olla tiukasti suojeltuja myös siellä <br>
elävien lajien osalta, joten laajat rauhoitusalueet ovat tarpeen. <br>
Kuitenkin esimerkiksi metson ja teeren metsästys on luonnoksessa <br>
sallittu 15/32 suojelualueista ja 40 % suojelupinta-alasta. <br>
Perustettavat suojelualueet sisämaan kohteissa ovat riittävän <br>
yhtenäisiä ja niin isoja, että metsästysrauhoitus olisi voimaan <br>
tullessaan todellinen ja tarjoaisi linnuille rauhallisen ja <br>
turvallisen lepo- ja ruokailualueen. Tämän myötä täyttyisivät <br>
kyseisillä alueilla tiukan suojelun kriteerit ainakin lajien suojelun <br>
osalta.<br>
<br>
Koska metson ja teeren metsästys on mahdollista luonnonsuojelualueiden <br>
ulkopuolella, ei asetuksen rauhoitussäännöksissä ole erityistä syytä <br>
poiketa LSL 17 §:stä. Metson ja Teeren metsästys esitetään kuitenkin <br>
luonnoksessa sallittavaksi seuraavilla maakunnallisesti arvokkailla <br>
lintualueilla (MAALI): Hailuodon luonnonsuojelualueen Hanhisjärven <br>
osa-alue, Haarasuo, Hillikkosuo, Huhtaneva-Lumineva, Iso Särkisuo, <br>
Lintusuo, Pitkäsneva, Viitaojanlatvasuo (em. poikkeukset 3§, kohta 5). <br>
PPLY esittää, että kaikki linnut, myös metso ja teeri, <br>
rauhoitettaisiin mielellään kaikilla suojelualueilla, mutta <br>
minimissään näillä maakunnallisesti arvokkailla lintualueilla. <br>
Esimerkiksi Hailuodossa aikoinaan yleinen metso on todennäköisesti <br>
hävitetty sieltä sukupuuttoon metsästämällä. Myöhemmin paikallinen <br>
metsästysseura on sen rauhoittanut, mutta tämä rauhoitus tuli liian <br>
myöhään. Tällaisen oma-aloitteisuuden varaan ei kanalintujen suojelua <br>
voi kuitenkaan jättää, vaan lain ja asetusten on turvattava <br>
suojelualueiden linnustoa.<br>
<br>
MAALI-alueisiin kuuluva Värkkisuo sijaitsee osittain Oulun ja osittain <br>
Pudasjärven alueella ja on hankala rajatapaus. Lakiluonnoksen 3 § 1 <br>
kohdan mukaan sallittaisiin luonnonsuojelualueiden <br>
rauhoitussäännöksistä poiketen metsästys Värkkisuon Pudasjärven <br>
puoleisella osalla Luonnonsuojelulain 17a §:n 2 momentin nojalla. <br>
Mutta, saman momentin viimeisen lauseen mukaan ”valtioneuvoston <br>
asetuksella voidaan myös säätää, että metsästys on sallittu vain <br>
metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle kuntalaiselle, jos se on tarpeen <br>
riistakantojen turvaamiseksi tai hoitamiseksi”. Eli lakia voidaan yhtä <br>
hyvin tulkita myös riistakantojen turvaamiseksi. Tässä tapauksessa <br>
tiukemman lajien suojelun näkökulmasta kaikkien riistalajien <br>
metsästystä ei arvokkaalla lintualueilla pidä erillispoikkeuksella <br>
sallia yhtään enempää, kuin mihin laki velvoittaa. Sen vuoksi <br>
Värkkisuon Pudasjärven puoleisella osalla on syytä toimia <br>
Luonnonsuojelulain 17a § 2 momentin viimeisen lauseen mukaisesti ja <br>
sallia metson ja teeren metsästys vain kuntalaisille.<br>
<br>
Ketun metsästys on sallittu 15/32 alueesta ja 72 % pinta-alasta. Kettu <br>
on niputettu yhteen haitallisten vieraslajien minkin ja supikoiran <br>
kanssa. Kettu alkuperäislajistoon kuuluvana eläimenä ansaitsee <br>
suojelua siinä missä muukin eläimistö. Esitämme, että ketun ja <br>
haitallisten vieraslajien metsästyksestä säädetään erikseen siten, <br>
että kettu on pääsääntöisesti rauhoitettu luonnonsuojelualueilla <br>
lukuun ottamatta arvokkaita lintualueita, joille voidaan ketun <br>
metsästykseen myöntää poikkeus rauhoitussäännöksistä. Nämä alueet ovat <br>
asetusluonnoksen 3 §:n 3 kohdassa hyvin tunnistettu. Ketun <br>
metsästysaikojen suhteen voitaisiin näillä alueilla menetellä, kuten <br>
asetusluonnoksessa on esitetty.<br>
<br>
Minkin ja supikoiran rauhoitukselle ei ole erityistä tarvetta. Ne ovat <br>
vieraslajeja, jotka tulisi voida hävittää kaikilta <br>
luonnonsuojelualueilta. Jos niiden pyynnin katsotaan aiheuttavan <br>
merkittävää riskiä perustettavan suojelualueen uhanalaisen linnuston <br>
pesimärauhalle, voitaisiin minkin ja supikoiran metsästys sallia <br>
tällaisilla suojelualueilla lintujen pesintäajan ulkopuolella, jolloin <br>
sallittu pyyntiaika voisi ulottua asetusluonnoksesta poiketen 1 <br>
päivästä elokuuta 31 päivään maaliskuuta. Lintujen kevätmuuttoaikana <br>
minkin ja supikoiran pyynti olisi siis pääosin kielletty, mutta <br>
suurimman osan lintulajien syysmuuton aikaan se olisi sallittua. <br>
Loukkupyyntiä voi monilla kohteilla hyvin järjestää etäämpänä <br>
lepäilykeskittymistä ilman linnuston häirintää. Mikäli halutaan <br>
rauhoittaa jokin tärkeä syksyinen lintujen lepäily- ja ruokailualue <br>
alkusyksyn vieraslajipyynniltä, sellainen kohde voisi olla <br>
Liminganlahden suojelualueet.<br>
<br>
Lisäksi arvokkaille kiireellisesti suojeltavien rantalintujen <br>
pesimäalueille olisi hyvä säätää liikkumisrajoituksia lintujen <br>
pesimäaikaan. Ellei niitä voi säätää tässä asetuksessa, ne tulisi <br>
asettaa nyt perustettavien alueiden järjestyssäännöissä. PPLY esittää <br>
tällaisia rajoituksia Valtioneuvoston asetuksella perustettaville <br>
luonnonsuojelualueille nro 1a-1e, 6a-b, 26 ja 27 lintujen pesimäaikaan <br>
15.4. - 15.7.. Vastaavia rajoituksia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa <br>
muutamissa arvokkaissa merenrantakohteissa yksityisillä <br>
luonnonsuojelualueilla (YSA).<br>
<a href="https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Liikkuminen_luonnossa__PohjoisPohjanmaa(30196)">https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Liikkuminen_luonnossa__PohjoisPohjanmaa(30196)</a><br>
<br>
<br>
Seija Rannikko Petri Haapala<br>
PPLY:n puheenjohtaja PPLY:n suojelutoimikunnan puheenjohtaja<br>
<br>
<br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
Pply@lists.oulu.fi<br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</div>
</span></font></div>
</body>
</html>