<div dir="auto">Atlashavaintojen karkeistuksesta "päätti" BirdLifen alueyhdistykset vastatessaan syksyllä BirdLifen hallituksen laatimaan tiirahavaintoja ja havaintojen yhteiskäyttöä koskeneeseen kyselyyn. BL:n hallitus esitteli kyselyn tulokset edustajiston syyskokouksessa. Enemmistö yhdistyksistä oli karkeistuksen kannalla (ehkä ymmärtämättä, että sensitiiviset lajit on mahdollista karkeistaa laji.fi:ssä muutenkin). PPLY:n hallitus kannatti omassa kyselyvastauksessaan tarkkojen tietojen siirtoa lajitietokeskukseen.<div dir="auto"><br></div><div dir="auto">Heli</div></div><br><div class="gmail_quote"><div dir="ltr" class="gmail_attr">la 8. tammik. 2022 klo 20.27 <<a href="mailto:petri.haapala@aapa.fi">petri.haapala@aapa.fi</a>> kirjoitti:<br></div><blockquote class="gmail_quote" style="margin:0 0 0 .8ex;border-left:1px #ccc solid;padding-left:1ex">Tähän erikoiseen keskusteluun pari faktaa:<br>
PPLY on käsittääkseni viime vuodet aina antanut tutkimus- ja <br>
viranomaiskäyttöön ilmaiseksi joltain alueelta pyydetyt Tiira-havainnot.<br>
PPLY on veloittanut konsulteilta 1-2 eur/rivi Tiira-havainnoista <br>
perusteena se, että kyseessä on vapaaehtoisesti tuotetut ja irrotetut <br>
havainnot kaupalliseen toimintaan. Kyse on monesti erilaisista <br>
ympäristöä muuttavien hankkeiden luontoselvityksistä. Halvempi hinta <br>
on ollut siinä tapauksessa, jos konsultti on kyseisellä alueella itse <br>
lintuselvitystä tehdessä sitoutunut syöttämään lintuhavainnot Tiiraan.<br>
<br>
Lopuksi, minuakin ihmetyttää tuo mahdollinen Tiiran atlashavaintojen <br>
karkeistus Laji.fi-järjestelmään siirrettäessä. Kuka sellaisen <br>
päätöksen on tehnyt?<br>
<br>
Petri<br>
<br>
P.S. Itse käytän omien havaintojen tallennukseen Tiiraa pitkälti <br>
samoista syistä kuin Jouni aiemmin kirjoitti. Talvilintulaskenta <br>
ym.vastaava data päätyy minultakin laji.fi:hin. Kyllä näille <br>
järjestelmille täytyy löytyä joko järkevä rajapinta tai datan siirto <br>
-mahdollisuus. Kyse lienee enemmän henkilökemioista (ylpeydestä) kuin <br>
teknillisistä esteistä?<br>
<br>
Lainaus Jorma Pessa <<a href="mailto:jorma.pessa@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">jorma.pessa@gmail.com</a>>:<br>
<br>
> Hei,<br>
><br>
> Tiira-havaintotietojärjestelmällä, jota siis käytän<br>
> perushavaintojen ensisijaisena tallennuskanavana, on oma vankka sijansa ja<br>
> muilla lajitiedon tallennusjärjestelmillä omansa. Todellisuutta on, että<br>
> lintuja koskevaa havaintotietoa tellennetaan useaan eri paikkaan ja sitä<br>
> tuottavat muun muassa lintuharrastajat, tutkijat, konsultit, metsästäjät ja<br>
> muut kansalaiset. Kova lintutieto, jolla tarkoitan esimerkiksi<br>
> rengastustietoa ja linnustonseurannan tuottamaa vakioitua tietoa, joko<br>
> tallennetaan tai se päätyy Laji.fi-järjestelmään. Myös kolmannen<br>
> lintuatlaksen tiedot tallennettiin Hatikka-järjestelmään, joka edelsi<br>
> Laji.fi-järjestelmää. Jo tuolloin oli mahdollisuus tallentaa tiedot<br>
> tarkoilla paikkatiedoilla. Tästä näkökulmasta tuntuu paluulta<br>
> menneisyyteen, että tietoa halutaan tarkoituksella epätarkentaa ja yleistää<br>
> se 100 neliökilometrin ruututarkkuuteen. Tätä karkeistettua tietoa on usein<br>
> vaikea hyödyntää esimerkiksi linnustonsuojelutyössä.<br>
><br>
> Lintuhavaintojen rahalliseen arvottamiseen tai havainnon taloudelliseen<br>
> arvoon sen tuottajalle suhteessa kustannuksiin, johon Mikko Ojanen<br>
> ymmärtääkseni viestissään viittasi, en ota kantaa muutoin kuin pohtimalla,<br>
> kuinkahan moni lintuhavaintoja tuottava ajattelee harrastustaan tästä<br>
> näkökulmasta? Tuntemani lintuharrastajat harrastavat lintuja yleensä muista<br>
> syistä, useimmiten kiinnostuksesta lintuja ja luontoa kohtaan ja niiden<br>
> tuottamasta mielihyvästä eri muodoissaan. Näen lintuhavainnon ja tiedon<br>
> arvon tässä viitekehyksessä sen vaikutuksen näkökulmasta: Jos havainto on<br>
> niin merkittävä, että se esimerkiksi estää jonkin ympäristöä muuttavan<br>
> hankkeen toteutumisen tai rajoittaa sen toteuttamista niin, että<br>
> yksittäisen lajin pesäpaikka tai laajemmin jokin alue säilyy, havainto ja<br>
> tieto ovat arvokkaita. Hintalappua tälle voi olla vaikea määritellä.<br>
> Havainto voi olla tekijälleen ja kokijalleen tietysti monin muin tavoin<br>
> arvokas ja merkittävä, mutta silloinkaan ei kai ensimmäisenä ole mielessä<br>
> taloudelliset näkökulmat?<br>
><br>
> yt. Jorma Pessa<br>
><br>
> la 8. tammik. 2022 klo 16.55 Jouni Pursiainen (<a href="mailto:Jouni.Pursiainen@oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Jouni.Pursiainen@oulu.fi</a>)<br>
> kirjoitti:<br>
><br>
>> Hei,<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Olen viime vuosina puljannut jonkin verran ihmisiä koskevien<br>
>> rekisteriaineistojen kanssa ja ymmärrän tavallaan molempia näkökulmia.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Lintuharrastajana, joka on syöttänyt koko lintuharrastusuransa havainnot<br>
>> Tiiraan 1970-luvulta lähtien, en kovin helpolla lähde tallentamaan<br>
>> havaintoja toiseen järjestelmään. Varsinkin kun Tiira myös tarjoaa oivan<br>
>> tuntuman myös muiden havaintoihin. On aivan eri asia lähteä retkelle, kun<br>
>> voi tsekata myös toisten havainnoista missä mennään.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Toisaalta olisi hyvä, että jos tietoja karttuisi myös suojelun kannalta<br>
>> mielekkäällä tavalla yhteen paikkaan.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Pahin tilanne (jos kuitenkin oletetaan, että havaintoja kerätään<br>
>> jatkossakin) on se, että tietoja kerätään kahteen tai useampaan paikkaan<br>
>> toisiaan poissulkevalla tavalla. Ja varsinkin, jos systeemien välille<br>
>> kehitellään eettisluonteisia perusteluita, jolloin lintuharrastajat lisäksi<br>
>> jaetaan ”meihin” ja ”heihin”.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Toivoisin, että löytyy tapoja, jolla tiedot voisivat siirtyä järjestelmien<br>
>> välillä. Ihmisiä koskevissa tiedoissa tätä kehitystä näyttää tapahtuvan ja<br>
>> ilmeisesti kustannus yms. asiat on saatu hallittua.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Havaintojen osalta en erityisemmin kaipaa paluuta 1970-luvulle, jolloin<br>
>> yleensä piti soitella tutuille saadakseen tietää lintutilanteesta ja omat<br>
>> havainnot olivat turvallisesti käsin kirjoitettuina vihkoissa ja<br>
>> kansioissa. Rengastukselle, lintuatlakselle tai vaikkapa paikallisen<br>
>> lintulehden katsauksiin oli omat paperiset keruusysteeminsä.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> - Jouni<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> *From:* <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>> *On<br>
>> Behalf Of *Mikko Ojanen<br>
>> *Sent:* lauantai 8. tammikuuta 2022 16.08<br>
>> *To:* Jorma Pessa <<a href="mailto:jorma.pessa@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">jorma.pessa@gmail.com</a>>; Toni Eskelin <<br>
>> <a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">toni.eskelin@gmail.com</a>><br>
>> *Cc:* pply <<a href="mailto:pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply@lists.oulu.fi</a>>; Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank" rel="noreferrer">pekka.rahko@dnainternet.net</a>><br>
>> *Subject:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Porukka on ne maksanut.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Mikko Ojanen<br>
>><br>
>><br>
>> ------------------------------<br>
>><br>
>> *Lähettäjä:* <a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a> <<a href="mailto:pply-bounces@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply-bounces@lists.oulu.fi</a>><br>
>> käyttäjän Jorma Pessa <<a href="mailto:jorma.pessa@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">jorma.pessa@gmail.com</a>> puolesta<br>
>> *Lähetetty:* torstai 6. tammikuuta 2022 21.14<br>
>> *Vastaanottaja:* Toni Eskelin <<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">toni.eskelin@gmail.com</a>><br>
>> *Kopio:* pply <<a href="mailto:pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">pply@lists.oulu.fi</a>>; Pekka Rahko <<br>
>> <a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank" rel="noreferrer">pekka.rahko@dnainternet.net</a>><br>
>> *Aihe:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Hei!<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä<br>
>> suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä<br>
>> tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin,<br>
>> mutta näkökulman korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on<br>
>> varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen<br>
>> tallentanut sinne itsekin suuren osan<br>
>> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani.<br>
>> Viranomaisroolissani törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän,<br>
>> että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on<br>
>> varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä<br>
>> rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon<br>
>> omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja<br>
>> Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä<br>
>> kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti<br>
>> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se sisältää<br>
>> valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja<br>
>> paikkatietoa ylipäätään on.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei<br>
>> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä<br>
>> lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui<br>
>> olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon<br>
>> työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota<br>
>> aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan<br>
>> paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä.<br>
>> Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa<br>
>> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,<br>
>> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen<br>
>> lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä tieto on<br>
>> arvokasta, kun ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä<br>
>> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis<br>
>> arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja<br>
>> tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan<br>
>> tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan<br>
>> voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi<br>
>> saatavilla.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen:<br>
>> on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut<br>
>> atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan<br>
>> epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin<br>
>> menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja<br>
>> paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,<br>
>> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> yt. Jorma Pessa<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (<a href="mailto:toni.eskelin@gmail.com" target="_blank" rel="noreferrer">toni.eskelin@gmail.com</a>)<br>
>> kirjoitti:<br>
>><br>
>> Hei!<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että<br>
>> laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen<br>
>> rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200<br>
>> 000 - 250 000 lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia<br>
>> rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.<br>
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500<br>
>> ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä havaintoja<br>
>> laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän<br>
>> laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja,<br>
>> urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten<br>
>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten<br>
>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> Terv Toni<br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <<a href="mailto:pekka.rahko@dnainternet.net" target="_blank" rel="noreferrer">pekka.rahko@dnainternet.net</a>><br>
>> kirjoitti:<br>
>><br>
>> Hei,<br>
>><br>
>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen<br>
>> nopeudesta.<br>
>><br>
>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta<br>
>> muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä,<br>
>> vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta,<br>
>> joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on<br>
>> liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt<br>
>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä,<br>
>> mutta monta niitä oli.<br>
>><br>
>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien<br>
>> 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on<br>
>> siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti<br>
>> kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.<br>
>><br>
>> terv.<br>
>><br>
>> Pekka R.<br>
>><br>
>><br>
>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:<br>
>><br>
>> > En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että<br>
>> Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen<br>
>> oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä<br>
>> liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.<br>
>> > Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla<br>
>> tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai<br>
>> eroja, en tiedä.<br>
>> ><br>
>> > Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin<br>
>> > tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös<br>
>> > virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi<br>
>> määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä<br>
>> havaintoja / dataa koodatessa.<br>
>> > Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän<br>
>> vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns.<br>
>> outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia<br>
>> johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta tekee.<br>
>> ><br>
>> > Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos niitä<br>
>> pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei oikein<br>
>> voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen,<br>
>> miten pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata, jonkinlaista<br>
>> vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15<br>
>> > - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8<br>
>> miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi<br>
>> -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt<br>
>> lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut<br>
>> tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät<br>
>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.<br>
>> ><br>
>> > Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä<br>
>> > paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain<br>
>> myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä,<br>
>> toinen jopa vielä suljettu systeemi.<br>
>> ><br>
>> > t. Pekka Majuri<br>
>> ><br>
>> > Lähteet:<br>
>> ><br>
>> > BirdLife 2022. <a href="https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795</a><br>
>> > [luettu 6.1.2022]<br>
>> > Lajitietokeskus 2022. <a href="https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580</a><br>
>> [luettu<br>
>> > 6.1.2022]<br>
>> ><br>
>> ><br>
>><br>
>><br>
>><br>
>><br>
>> _______________________________________________<br>
>> Pply mailing list<br>
>> <a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
>> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
>><br>
>> _______________________________________________<br>
>> Pply mailing list<br>
>> <a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
>> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
>><br>
>><br>
<br>
<br>
<br>
_______________________________________________<br>
Pply mailing list<br>
<a href="mailto:Pply@lists.oulu.fi" target="_blank" rel="noreferrer">Pply@lists.oulu.fi</a><br>
<a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply" rel="noreferrer noreferrer" target="_blank">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</blockquote></div>