<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
<style type="text/css" style="display:none;"> P {margin-top:0;margin-bottom:0;} </style>
</head>
<body dir="ltr">
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Eskon pointti muistuttaa 1600-luvun kirkkohistorian tutkimuksen teesejä, joita löytyy runsaasti Turun akatemian tuolloisista väitöskirjoista.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Jatketaan teesejä:</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ilmoita hyvä suojeluun sopiva alue, niin omistaja hakkaa sen paljaaksi.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ilmoita hyvä havainto tarkkoine koordinaatteineen, niin kiinnostuneet tallaavat ympäristön kuralle, karkottaen kaiken liikkeelle pystyvän.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Tiira on hyvä alusta jota käytetään omistajiensa tekemään tarkoitukseen.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Ei ole kummoinen homma maksaa havainnosta jos suojelu kiinnostaa asianosaisia.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Nykyistä taloussuuntausta on arvosteltu pitkään, mihin verovarojamme suunnataan ja keneltä ne kerätään.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Nykysuuntauksesta löytyy perussyy, esimerkiksi eihän ilmasto ole pilaantunut itsestään vaan JOTKUT TOISET ovat siihen syyllisiä. Aina jotkut toiset. Tässäkin ongelmassa TIIRAilijat.</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
<br>
</div>
<div style="font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0);">
Mikko<br>
</div>
<div>
<div id="appendonsend"></div>
<div style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif; font-size:12pt; color:rgb(0,0,0)">
<br>
</div>
<hr tabindex="-1" style="display:inline-block; width:98%">
<div id="divRplyFwdMsg" dir="ltr"><font style="font-size:11pt" face="Calibri, sans-serif" color="#000000"><b>Lähettäjä:</b> esko.pasanen@bastu.net <esko.pasanen@bastu.net><br>
<b>Lähetetty:</b> lauantai 8. tammikuuta 2022 16.32<br>
<b>Vastaanottaja:</b> Mikko Ojanen <mikko.ojanen@windowslive.com><br>
<b>Kopio:</b> Jorma Pessa <jorma.pessa@gmail.com>; Toni Eskelin <toni.eskelin@gmail.com>; pply <pply@lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <pekka.rahko@dnainternet.net><br>
<b>Aihe:</b> Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta</font>
<div> </div>
</div>
<div class="BodyFragment"><font size="2"><span style="font-size:11pt">
<div class="PlainText">Hei!<br>
<br>
Jääkö siis mahdollisesti jokin arvokas alue suojelematta sen vuoksi, <br>
että ahneet havainnonomistajat eivät luovuta havaintoja.<br>
<br>
Kunhan arvuuttelen<br>
T:esko pasanen<br>
<br>
Mikko Ojanen kirjoitti 8.1.2022 16:07:<br>
> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat<br>
> saatavilla.<br>
> <br>
> Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?<br>
> <br>
> Porukka on ne maksanut.<br>
> <br>
> Mikko Ojanen<br>
> <br>
> -------------------------<br>
> <br>
> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces@lists.oulu.fi <pply-bounces@lists.oulu.fi><br>
> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa@gmail.com> puolesta<br>
> LÄHETETTY: torstai 6. tammikuuta 2022 21.14<br>
> VASTAANOTTAJA: Toni Eskelin <toni.eskelin@gmail.com><br>
> KOPIO: pply <pply@lists.oulu.fi>; Pekka Rahko<br>
> <pekka.rahko@dnainternet.net><br>
> AIHE: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta<br>
> <br>
> Hei!<br>
> <br>
> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen<br>
> käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti<br>
> ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain<br>
> keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä<br>
> yhteydessä on mielestäni tärkeää.<br>
> <br>
> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta<br>
> Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän<br>
> puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan<br>
> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani<br>
> törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että<br>
> tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee,<br>
> on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten<br>
> käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät<br>
> nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin<br>
> Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston<br>
> Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta<br>
> LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti<br>
> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se<br>
> sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista<br>
> esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.<br>
> <br>
> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei<br>
> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään<br>
> arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta<br>
> tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli<br>
> myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta<br>
> sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on<br>
> sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja<br>
> pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on<br>
> suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa<br>
> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,<br>
> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin<br>
> uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä<br>
> esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun<br>
> ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä<br>
> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä<br>
> ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi<br>
> Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia<br>
> tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen.<br>
> Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös<br>
> linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.<br>
> <br>
> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen<br>
> lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos<br>
> Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan<br>
> eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä<br>
> tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään ainutlaatuinen<br>
> mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon<br>
> sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,<br>
> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen<br>
> suojelussa.<br>
> <br>
> yt. Jorma Pessa<br>
> <br>
> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin@gmail.com)<br>
> kirjoitti:<br>
> <br>
>> Hei!<br>
>> <br>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää,<br>
>> syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä<br>
>> havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto.<br>
>> Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua eli<br>
>> neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia<br>
>> ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.<br>
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli<br>
>> 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko.<br>
>> määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä<br>
>> rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole<br>
>> pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym.<br>
>> massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten<br>
>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten<br>
>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.<br>
>> <br>
>> Terv Toni<br>
>> <br>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko<br>
>> <pekka.rahko@dnainternet.net> kirjoitti:<br>
>> <br>
>>> Hei,<br>
>>> <br>
>>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen<br>
>>> karttumisen nopeudesta.<br>
>>> <br>
>>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa<br>
>>> vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan<br>
>>> aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli<br>
>>> luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi<br>
>>> Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on liitetty<br>
>>> myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt<br>
>>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen<br>
>>> syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.<br>
>>> <br>
>>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista<br>
>>> vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa.<br>
>>> Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa,<br>
>>> jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.<br>
>>> <br>
>>> terv.<br>
>>> <br>
>>> Pekka R.<br>
>>> <br>
>>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:<br>
>>> <br>
>>>> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen<br>
>>> tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa<br>
>>> tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin<br>
>>> käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään<br>
>>> mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.<br>
>>>> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan<br>
>>> samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa.<br>
>>> Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.<br>
>>>> <br>
>>>> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta<br>
>>> kuin<br>
>>>> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin<br>
>>> myös<br>
>>>> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla<br>
>>> esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin<br>
>>> näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.<br>
>>>> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston<br>
>>> käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana<br>
>>> havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on<br>
>>> poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän<br>
>>> jälkeen tästä aineistosta tekee.<br>
>>>> <br>
>>>> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen<br>
>>> vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi<br>
>>> -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään<br>
>>> suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten<br>
>>> pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata,<br>
>>> jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut<br>
>>> olemassa, mitä lie, 15<br>
>>>> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n<br>
>>> 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen<br>
>>> avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja<br>
>>> sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20<br>
>>> miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa<br>
>>> vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät<br>
>>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.<br>
>>>> <br>
>>>> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä<br>
>>>> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti,<br>
>>> ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on<br>
>>> tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.<br>
>>>> <br>
>>>> t. Pekka Majuri<br>
>>>> <br>
>>>> Lähteet:<br>
>>>> <br>
>>>> BirdLife 2022.<br>
>>> <a href="https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795">https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795</a> [1]<br>
>>>> [luettu 6.1.2022]<br>
>>>> Lajitietokeskus 2022.<br>
>>> <a href="https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580">https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580</a> [2] [luettu<br>
>>>> 6.1.2022]<br>
>>>> <br>
>>>> <br>
>>> <br>
>>> _______________________________________________<br>
>>> Pply mailing list<br>
>>> Pply@lists.oulu.fi<br>
>>> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
>> _______________________________________________<br>
>> Pply mailing list<br>
>> Pply@lists.oulu.fi<br>
>> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
> <br>
> <br>
> Links:<br>
> ------<br>
> [1] <a href="https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&amp;uutinen=795">https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&amp;uutinen=795</a><br>
> [2] <a href="https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580">https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580</a><br>
> _______________________________________________<br>
> Pply mailing list<br>
> Pply@lists.oulu.fi<br>
> <a href="http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply">http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply</a><br>
</div>
</span></font></div>
</div>
</body>
</html>